Ylivilkas lapsi, milloin kannattaa hakea apua?

onko lapsellani tarkkaavuushairio


Onko lapsesi jatkuvasti levoton, ei kestä aloillaan ja arkisimpienkin askareiden suorittaminen tuntuu olevan liikaa pyydetty? Tarkkaavuushäiriöt ja ylivilkkaus ovat yleisimpiä lasten häiriöitä. Lapsi saa usein häirikön leiman, vaikka kyseessä saattaa olla kliininen oireyhtymä. Missä vaiheessa tilanteeseen olisi haettava ulkopuolista apua?

Mikä on ADHD?

ADHD (attention deficit and hyperactivity disorder) on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, jota esiintyy 4-7 prosentilla koko väestöstä.
Oireet voivat esiintyä yhdessä tai erikseen siten, että henkilöllä on joko pääasiallisesti tarkkaavuushäiriö tai pääasiallisesti impulsiivisuutta ja ylivilkkautta. Häiriö alkaa usein jo ennen kouluikää ja sen varhainen toteaminen onkin tärkeää lapsen kehityksen kannalta.

Diagnoosin tarkkaavuushäiriöstä saa vuosittain noin 2-5 prosenttia lapsista, ja oireita esiintyy noin kymmenellä prosentilla. Tämä tarkoittaa, että jokaisella koululuokalla on keskimäärin yksi ADHD– potilas. Syy ADHD:n kehittymiseen on usein tuntematon, ja sitä on haettu mm. keskushermoston kehityksen häiriöistä sekä geneettisistä tekijöistä. Pojilla ADHD:ta todetaan noin viisi kertaa enemmän kuin tytöillä.

Tyypillisiä oireita ADHD:lle ovat erilaiset käytöshäiriöt. Lapsi voi olla ylivilkas, impulsiivinen tai jatkuvasti levoton, mutta myös passiivinen päiväunelmoija. Koulussa lapsi ei kykene osoittamaan tarkkaavaisuutta ja pitkäjaksoinen keskittyminen on vaikeaa. Usein ADHD– lapsi leimataankin koulussa tai päiväkodissa häiriköksi.

Rajaa sille, mikä on normaalia lapsen vilkkautta ja mikä häiriökäyttäytymistä voi olla hankala vetää. ADHD:stä puhutaan silloin, kun oireet ovat pitkäkestoisia ja voimakkaita, ja niitä esiintyy monessa eri ympäristössä ja ne haittaavat selvästi lapsen normaalia arkielämää.

Miten tunnistan ADHD:n?

Alle kouluikäisellä lapsella ADHD ilmenee vaikeuksina toimia ryhmässä, levottomuutena ja lyhytjännittyneisyytenä. Sääntöjen noudattaminen on vaikeaa ja lapsi on levoton, liikkuu muita ikätovereitaan enemmän eikä kestä paikallaan pitkiä aikoja. Sorminäppäryyttä vaativat, pikkutarkat toimet, kuten kengännauhojen solmiminen, saattavat tuottaa hankaluuksia.

Kouluikäisen lapsen käytös on häiritsevää ja levotonta, lapsi on liikkuvainen ja toimii impulsiivisesti. Lapsen sosiaaliset taidot voivat olla huonot ja lapsi kärsii itsehillinnän puutteesta. ADHD–lapsi jättää helposti asiat kesken eikä osaa viedä tekemisiään loppuun saakka.

Mistä saisin apua?

Koska ADHD vaikuttaa nimenomaan lapsen keskittymiseen, on tyypillistä, että häiriö huomataan päiväkodissa tai viimeistään koulussa. Apua häiriön hoitamiseen saa koulun tai päiväkodin terveydenhoitajalta, neuvolasta tai terveyskeskuksesta. Usein selvittelyissä auttavat myös koulupsykologi, koulukuraattori tai sosiaalihuollon perheneuvolat.

ADHD:n toteamiseen tarvitaan sekä psykologien että lääkärien yhteistyötä. Jokaisen ADHD–potilaan oireet ovat yksilölliset, joten hoitokin räätälöidään yksilöllisesti. Käytännössä hoidot sisältävät lähinnä kodin ja koulun tukitoimia ja terapiaa. Joskus voidaan turvautua myös lääkehoitoon.

ADHD–lapsen elämässä säännöllisyys on tärkeää. Lapsi tarvitsee elämäänsä sääntöjä ja rajoja sekä säännöllisen päivärytmin. Koulussa lapsi tarvitsee usein oman tilan tai rauhallisen ympäristön, jossa hänen tarpeensa voidaan ottaa paremmin huomioon.

Lisää voimia ADHD– lapsen kanssa jaksamiseen antaa vertaistuki, jota voi hakea esimerkiksi ADHD–liiton perhekursseilta.

Lue lisää:

ADHD-liitto Ry

Kommentoi 
terveys, lapsen psykologia

Kommentit

Tähdellä merkityt ovat pakollisia kenttiä

Miksi mukaan vanhempainyhdistykseen?

Koulu

Konkari vastaa neljään väitteeseen vanhempaintoiminnasta. ››

Kysely: Mitä mieltä iltapäiväkerhosta?

Koulu

Kerro kokemuksesi iltapäiväkerhosta. Voit voittaa koululaiselle sopivaa luettavaa. ››

Vanhempainilta: mitä tehdä, mitä ei

Koulu

Älä ole jankuttaja, myöhästelijä tai vaadi palvelua. Lue vinkit vanhempainiltaan. ››

Entistä useampi yläkoululainen jättää kouluruoan väliin

Koulu 1

Joissakin kouluissa kouluruoan syö joka päivä alle puolet oppilaista. ››

Tämä on pielessä nykykoulussa ja näin sen voisi korjata

Koulu 1

Oppisisällöt uusiksi ja hukkaan heitettyjen lasten kyvyt käyttöön, vaatii opettaja Maarit Korhonen. ››