Näin kasvatat empaattisen lapsen

Puhu tunteista, kasvatat empaattisen lapsen

Äidin puhetapa vaikuttaa lapsen tunneälyyn.

Tunneälyn ja vuorovaikutustaitojen merkitystä ei kiistä kukaan. Iso osa tunneälyä on empatia: se, että osaa eläytyä toisten asemaan ja tulkita tilanteita muistakin kuin omasta näkökulmastaan.

Empatiataitoja voi harjoitella milloin vain, ja lapsen empatiakykyä voi tietoisesti vahvistaa. Australialaistutkimus toteaa, että ne lapset, joiden äidit pohtivat ääneen ja lastensa kanssa sitä, miltä jokin asia muista tuntuu, osaavat eläytyä toisten asemaan paremmin kuin sellaiset ikätoverit, jotka eivät saa tällaista mallia.

Tutkijat vertailivat yli sataa 4–6-vuotiasta lasta ja heidän perheitään kahden vuoden ajan. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, miten äidit puhuivat pienten lastensa kanssa.

Äiti, joka jaksaa selittää lapselle tunteiden ja ajatusten merkitystä sekä näkökulmien eroja, vahvistaa samalla sekä lapsen kielellistä ilmaisutaitoa että tunneälyä.

- Kun lapsen pääasiallinen hoivaaja, yleisimmin äiti tai isä, ottaa toiminnassaan huomioon muiden tunteet, pohtii niitä ääneen ja kuuntelee muita, lapsi ottaa siitä mallia. Hän oppii suhtautumaan vakavasti sekä omiinsa että muiden tunteisiin. Monimutkaistuvassa maailmassa tunneäly on tärkeä kyky, tutkijat sanovat.

Empatiaan rohkaisevan puheen ei tarvitse olla mutkikasta. Riittää, että mietitään, miltä toisesta lapsesta mahtoi kiperässä tilanteessa tuntua ja mikä siihen ehkä oli syynä, kerrotaan omat ajatukset ja annetaan myös lapsen kertoa omansa. Näin lapsi harjaantuu ymmärtämään muita.

Tutkimuksen tuloksista raportoitiin Child Development -lehdessä.