Tyttö menettää malttinsa

Kysymys:

Perheeseemme kuuluu mieheni aiemmassa avioliitosta syntynyt 6-vuotias tyttö, joka turhautuessaan ja suuttuessaan lyö. Hän saa raivokohtauksia milloin mistäkin syystä, esimerkiksi jos ruoka on pahaa tai hän ei halua pukea takkia päälleen. Olemme laittaneet tytön jäähylle omaan huoneeseen muutamaksi minuutiksi. Toisena keinona olemme pitäneet sylissä. Raivarin jälkeen tyttö aidosti katuu lyömistään ja pyytää anteeksi.
Saamme vuoden lopussa yhteisen lapsen ja pelkään, että tyttö saattaisi vahingoittaa pienokaista raivokohtauksen saatuaan. Oireileeko tyttö vielä avioeroa? Tytön äiti oli myös 1,5 kuukautta ulkomailla, jonka ajan hoidimme tyttöä. Tänä aikana lyöminen ja raivoaminen pahenivat. Normaalisti tyttö on viikon äidillään ja viikon meillä. Mitä tulisi tehdä?

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen vastaa:

Suloinen, älykäs, kaverisuhteisiin kykenevä pieni tyttö saa raivokohtauksia, joiden yhteydessä nyrkit heiluvat. Jälkeenpäin hän on lyömisestä pahoillaan. Kyse ei siis ole manipulaatiosta. Ennemmin tulee mieleen, että tyttö on stressaantunut, ja toisinaan vähäpätöiseltä näyttävä syy saa maljan vuotamaan yli.

Luulenpa, että oma osuutensa asiaan on hänen asumisjärjestelyissään. Tiedän sohaisevani muurahaispesää puuttuessani vuoroasumisen mahdollisiin haittoihin. Käytännön perusteluksi sanotaan, että lapsella on yhtäläinen oikeus äitiin ja isään, mutta lapsen yksilöllisyys ja meneillään olevan kehitysvaiheen merkitys jäävät vähemmälle huomiolle.

Huoltajuuskysymyksiä ratkovat juristit kertovat vanhempien vetoavan tutkimustuloksiin, joiden mukaan vuoroasuminen on lapsen edun mukaista. Mitenkään lopullista näyttö ei ole. Aineistot ovat monesti pieniä ja valikoituneita, eikä tuloksia voida yleistää.

Lapsi luultavasti ikävöi äitiään tämän ollessa ulkomailla, mahdollisesti oli jopa huolissaan siitä, tuleeko äiti enää takaisin. Jotkut lapset kokevat viikoittaiset erot hylkäämisenä ja joutuvat miettimään kohtuuttoman paljon sitä, kuuluvatko he kenellekään tai mihinkään.

Olisi varmaan paikallaan pitää aikuisten kesken perusteellinen palaveri tytön asioista ja keskustella sitten lapsen kanssa siitä, mitä hänen mielessään liikkuu, mitä hän pelkää ja toivoo. Siitä en olisi huolissani, että tyttö vahingoittaisi vauvaa, vaikka sisaruspuolen syntyminen voikin lisätä hänen kokemustaan ulkopuolisuudesta.

Meidän Perhe 8/11