Nuoret eivät luota ammattiauttajiin

1
nuoret eivat luota ammattiauttajiin

iStockphoto

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin ja netti saivat viime vuonna yli 38 000 yhteydenottoa. Joka kymmenes soittaja ja joka toinen nettikirjeen kirjoittaja tai chat-keskustelija ohjattiin ammattiauttajan puheille.

Liiton mielestä on hälyttävää, että ammattiapua jo saaneet nuoret kertoivat, etteivät luota ammattiauttajiin eivätkä ymmärrä, miten nämä voisivat heitä auttaa.

Auttamisen tavat lähtevät aikuisten tarpeista

– Tavat, joilla nuori kohdataan, ovat liian aikuiskeskeisiä ja muodollisia. Silloin nuorta ei tavoiteta eikä hän koe tulleensa autetuksi. Aikuiskeskeisyydessä on kyse konkreettisista pienistä asioista tapaamispaikasta, puhetavasta ja työmuodoista alkaen, ohjelmajohtaja Marie Rautava Mannerheimin Lastensuojeluliitosta ehdottaa.

Kalsea toimisto, jossa aikuinen istuu korkeassa tuolissa ison kirjoituspöydän takana, ei ole paras tilanne luottamukselliseen kohtaamiseen. Parempi olisi vaikkapa mennä kahville, tehdä yhdessä jotain tai mennä sinne, missä nuori itse viettää aikaa. Nuoret kokevat, että heitä ei pidetä oman olonsa asiantuntijoina: jos he esimerkiksi sanovat, että puhuminen epämukavassa tilanteessa vain pahentaa oloa, heitä ei oteta vakavasti.

Nuorille suunnatuilla palveluilla on niukat resurssit, ja se näkyy esimerkiksi siinä, että aika vaikkapa psykologille saadaan kahden tai kolmen viikon päästä. Kouluikäiselle se on liian pitkä aika. Lapsen aikakäsitys on eri kuin aikuisen. Niinpä vastaanotolle pitäisi päästä heti, ja aikaa pitäisi olla riittävästi.

Ajan saannin vaikeus kertoo nuorelle suoraan sen, kuinka tärkeänä yhteiskunta hänen pulmiaan pitää.

Tällä hetkellä tilanne on Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan se, että lasten ja nuorten tarpeisiin ei vastata ajoissa, ja alueelliset erot ovat suuret. Auttajat myös vaihtuvat liian usein: juuri, kun nuori on alkanut luottaa yhteen ihmiseen, vastassa onkin seuraavalla kerralla uusi työntekijä. Nuoren vastuulle jää taas uuden luottamussuhteen rakentaminen. Myös ammattilaisten vaitiolovelvollisuus askarruttaa.

– Hyvä ammattiauttaja laittaa oman persoonansa peliin: on lämmin, myötätuntoinen ja läsnä. Palvelurakenne puolestaan ei ehkä täysin ota huomioon sitä, että kouluikäisen tarpeet ovat erilaiset kuin aikuisen. Hänelle ei voi vain tyrkätä käteen paperilappua, jossa on jonkin paikan puhelinnumero ja sanoa, että soita tuonne puhelinaikana. Auttajan on soitettava itse, nuoren läsnäollessa, ja vietävä asioita aktiivisesti eteenpäin.

– Lapset ja nuoret tarvitsevat enemmän aikaa kuin aikuiset, Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päällikkö Tatjana Pajamäki sanoo.

Pajamäen mukaan kaikkein tärkeintä on valaa joka tapaamisella toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Voivottelu ei koskaan auta, mutta lasten ja nuorten kanssa työskentelevien pitäisi välttää sitä aivan erityisesti.

Iloisiakin asioita jaetaan

Mannerheimin Lastensuojeluliittoon soittavat tytöt ja pojat saavat tietoa liiton puhelin- ja nettipalveluista muun muassa kouluista ja toisiltaan. Sana kiertää lasten keskuudessa nopeasti. Suurin osa yhteydenottajista on 12–14-vuotiaita, seuraavaksi eniten soittavat 9–11-vuotiaat.

Tavallisimmat puheenaiheet ovat kuulumisten kertominen ja jutustelu päivystäjä kanssa sekä seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset. Nettikirjeissä ja chatissa korostuvat masennukseen, ahdistuneisuuteenja kaverisuhteisiin liittyvät ongelmat.

Lapset ja nuoret soittavat myös iloisista asioista, joita eivät vain voi sillä hetkellä jakaa kenenkään aikuisen kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto näkeekin omassa työssään selvästi sen, että monilla aikuisilla ei ole aikaa kuunnella lapsiaan, ei suruja eikä aina ilojakaan.

Hoitopaikoissakaan ei aina auteta

Syitä, miksi lapset ja nuoret eivät halua tukeutua oman lähipiirinsä aikuisiin tai ammattiauttajiin, on monia: häpeä ja syyllisyys, pelko hylkäämisestä, luottamuspula ja ajanpuute.

Erikoista on, että MLL:n auttavaan puhelimeen ja kirjepalveluun tulee yhteydenottoja jopa lasten ja nuorten psykiatrisilta osastoilta ja sijaiskodeista. Nämä nuoret kokevat, että he eivät saa aikuisilta hoitopaikoissakaan riittävästi aikaa.

Näin nuoret itse kuvailivat tuntemuksiaan MLL:n tutkimuksessa:

"Se sossu on vaihtunut joku kolme kertaa... mä en oo enää varma, kuka se siis pysyvästi nyt on."
" Mulla meni kivasti sen aiemman terapeutin kanssa, mutta se vaihtu taas. Nyt mä en tunne tota uutta yhtään."
"Kaipaisin vaan lämpöä, empatiaa ja sitä, ett jollakulla on oikeesti aikaa."
" Se haki mut kerran luokasta... mä en yhtään tiedä miks mä siellä käyn - mitä se ees tekee?"
" Mua hävettää. Mä en pysty kertoon äidille. Se varmaan häpeis töissä silmät päästään, kun sen työkaveritkin sais tietää, että sen tytär tarttee jotain henkistä apua."
" Ne sanoo, että kiusaaminen on nyt loppunu, mutta kun se ei ole. Se vaan paheni sen juttelujutun jälkeen. Mä en mee enää sinne."
" Meidän terkkarille ei voi mennä kun se vaan tekee niitä terveystarkastuksia. Ei sinne voi hei mennä sanomaaan,  että on vähän huono olo."

Lasten ja nuorten puhelimessa (numero 116 111) vastataan arkipäivisin kello 14–20 ja viikonloppuisin 17–20. Puhelimeen voi soittaa nimettömänä. Puhelu on lapselle maksuton ja luottamuksellinen. Vastaajat ovat vapaaehtoisia, koulutettuja yli 25-vuotiaita päivystäjiä. Lasten ja nuorten nettikirjepalveluun lapset voivat kirjoittaa nimettömän, luottamuksellisen kirjeen aikuiselle. Kirjeisiin luvataan vastata kahden viikon sisällä. Käytännössä niihin on vastattu nopeammin. Chat-keskusteluja käydään maanantaisin kello 17–20.

 

Kommentoi 1
apua, murrosikä, perhe ja yhteiskunta, terveys

Kommentit

/1

Funktionalismi

Lasten ja nuorten keskuudessa on tietoisuus kasvanut, eli monesti valistuneempia kuin monet aikuiset ja ammattiauttajat.
Ravintohoito, eikä ikuinen terapia ja lääkekierre. Lääkkeenhän tulisi parantaa eikä luoda psykkistä ja fyysistä riippuvuutta; koukuttaa vrt. addiktiot.

[quote author="Vierailija: PL" time="23.03.2012 klo 15:48"]

Lasten ja nuorten keskuudessa on tietoisuus kasvanut, eli monesti valistuneempia kuin monet aikuiset ja ammattiauttajat.
Ravintohoito, eikä ikuinen terapia ja lääkekierre. Lääkkeenhän tulisi parantaa eikä luoda psykkistä ja fyysistä riippuvuutta; koukuttaa vrt. addiktiot.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0
Tähdellä merkityt ovat pakollisia kenttiä

Pysy rauhallisena, vaikka lentomatka lasten kanssa ei suju suunnitelmien mukaan

Vapaa-aika

Lähdössä lasten kanssa lentokoneeseen? Näin lentomatkanne onnistuu parhaiten. ››

"Ratkaistaanpa suvun riidat" – ei tänä jouluna, kiitos!

Vapaa-aika

Joulu se tulla jollottaa. Älä sorru aloittelijan virheisiin. Kuten näihin. ››

Jenni Kokander: ”Sitä aattoa en unohda”

Vapaa-aika

Kuka teki pukille pikku kepposen? Lue julkkisten hassut joulumuistot. ››

Arvio: Paddington

Vapaa-aika

Paddington-elokuva kertoo, miten iki-ihanasta karhusta tuli Paddington. ››

Arvio: Madagascarin Pingviinit

Vapaa-aika

Pingviineistä kuoriutui vakoojia maailmanlaajuisessa pelastusoperaatiossa. ››