Koulukiusaaminen pyritään salaamaan

Nuoret eivät puhu kiusaamisesta aikuisille, koska uskovat kertomisen vain pahentavan tilannetta. Näin kertovat Mannerheimin Lastensuojeluliiton viime keväänä julkaisemat kyselytulokset.

Koulukiusaaminen nousi syksyllä otsikoihin Helsingin Latokartanon ja Turun ruotsinkielisen alakoulun kiusaamistapausten yhteydessä.

Helsingin Latokartanossa yläasteikäinen tyttö pahoinpideltiin kahdesti lyhyen ajan sisällä. Molemmat pahoinpitelyt sattuivat koulun ulkopuolella. Toista pahoinpitelyä seurasi sivusta suuri joukko oppilaita.

Turussa puolestaan kiusatun oppilaan vanhemmat nostivat syytteen ruotsinkielisen alakoulun rehtoria, opettajia, terveydenhoitajaa ja opetustoimen johtajaa vastaan, koska nämä eivät saaneet kiusaamista loppumaan. Käräjäoikeus kuitenkin totesi, että henkilökunta oli tehnyt voitavansa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton viime toukokuussa julkaistu tutkimus puolestaan kertoo karua kieltä nuorten asenteista: melkein joka kolmas kiusattu nuori ei ollut kertonut kiusaamisesta kenellekään, koska ei uskonut siitä olevan mitään hyötyä.

Vanhemmista enemmän apua kuin opettajista

Tutkimuksen mukaan yläaste- ja lukioikäiset nuoret kokevat, että vanhemmille kertomisesta on enemmän hyötyä kuin opettajille kertomisesta. Yli puolet kiusatuista nuorista koki, että opettajalle kertomisesta ei ollut mitään hyötyä. Joka kymmenes koki tilanteen vain pahentuneen.

Lähes puolet toistuvasti kiusatuista nuorista ei ollut kertonut kiusaamisesta omille vanhemmilleen.  Koska nuoret eivät kerro kiusaamisesta, vanhemmat uskovat nuorten ympäristön olevan turvallisempi kuin se käytännössä on.

Vanhemmat olisivat myös valmiita toimimaan koulun kanssa yhteistyössä, mutta heille ei läheskään aina ole selvää, miten kiusaamiseen koulussa puututaan. Puolet vanhemmista ei esimerkiksi tiennyt, onko lapsen koulussa käsitelty kiusaamista vai ei.



Kavereista on eniten apua

Tutkimuksen mukaan lapsen paras apu onkin oma kaveri. Kolme neljästä kiusatusta oli saanut apua kaverilta, joka oli noussut puolustamaan kiusattua. Kielteisiä seurauksia puolustamisesta oli tullut vain harvoin. Yläasteella myös tukioppilaista oli kiusatuille apua.

Ystävät ja kaverit näyttävät siis suojaavan lasta kiusaamiselta. Silti joka kymmenes yläasteikäinen kertoi tuntevansa olonsa yksinäiseksi välitunnilla. He olivat usein myös kiusattuja.

Suurin osa kiusaamisesta tapahtuu välitunneilla, mutta kiusaaminen jatkuu usein myös koulun jälkeen. Kiusaaminen voi loppua koulussa, kun siihen puututaan, mutta jatkua netissä tai tekstiviesteillä.



Nettikiusaaminen tapahtuu usein nimimerkin suojissa, joten nuoren voi olla vaikea tietää, ketkä häntä kiusaavat. Moni kiusattu oli kokenut myös seksuaalista häirintää.

Kiusaamisen lisäksi kouluissa tulisikin puhua tasa-arvosta, toisten kunnioittamisesta ja jokaisen oikeudesta fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto linjaa.

MLL kartoitti yli 15 000:n yläkoulussa, lukiossa ja ammattioppilaitoksessa opiskelevan 12–19-vuotiaan nuoren ajatuksia kouluhyvinvoinnista ja kiusaamisesta. Taloustutkimuksen kanssa toteutettuun vanhemmille suunnattuun kyselyyn vastasi yli 1 000 vanhempaa.

---