Miten kasvatan lapsesta älykkään?

Vauva-lehden keskustelupalstalla keskustellaan älykkäästä kasvatuksesta. Keskustelun aloittanut vanhempi kysyy, miten hän saisi kasvatettua esikoispojastaan sivistyneen ja älykkään. ”Aivokuollutta jääkiekkoilijaa” tämä keskustelija ei lapsestaan halua.

”Käykö aina niin, että lapsi vastustaa vanhempien roolimalleja, ja siten meidän lapsestamme tulee kaikista hiton formuloista kiinnostunut penkkiurheilija, jota eivät kirjat kiinnosta? Vai onko toivoa saada iskostettua aito kiinnostus kirjoihin, opiskeluun ja älykkyyden kehittämiseen?”, keskustelun aloittaja kysyi.

Viesti herätti yhteisössä vilkkaan keskustelun. Moni keskustelija piti kysymystä riidanhaluisena provosointina ja moitti itse kysyjää asenteelliseksi ja sivistymättömäksi.

Toiset taas ottivat huolen vakavasti ja pohtivat keinoja, miten lapsesta voi kasvattaa sivistyneen. Moni keskustelija piti erityisen tärkeänä kirjojen lukemista.

”Lapselle voi aloittaa lukemisen melko pienenä. Omat lapseni ovat kuusikuukautisista alkaen selvästi tykänneet lukemisesta”, eräs vanhempi kirjoittaa.

Äly kehittyy lukemalla ja liikkumalla

Kolmannen polven maisteriksi esittäytyvä keskustelija kirjoittaa, ettei lasten kiinnostuksen kohteita voi eikä pidäkään kontrolloida. Lasta voi kyllä hänen mielestään yrittää ohjata tiettyyn suuntaan.

”Akateemisuus esimerkiksi on usein periytyvää, ja varsinkin äidin koulutustaso vaikuttaa lapsen myöhempään koulutustasoon. Aina pitää kuitenkin huomioida lapsen temperamentti ja taidot ja hyväksyä lapsi sellaisena kuin hän on. Jos maisteriperheen esikoinen kiinnostuu formuloista ja haluaa ammattikouluun, niin mitä sitten?” hän kirjoittaa.

Eräs keskustelija puolestaan kertoi, että hänen 5-vuotias tyttärensä suorastaa rakastaa television luonto-ohjelmia ja lasten eläintietokirjoja . Viisivuotias osaa myös vierasta kieltä, koska vanhemmat ovat laittaneet hänet kolmevuotiaana vieraskieliseen kerhoon.

Toinen keskustelija suositteli lapselle virikkeeksi elävää taidetta, ”eikä mitään passiivista Kummeleiden töllötystä”. Myös liikuntaharrastus on hänen mielestään hyvä olla. Epäselväksi jää, kelpaako sellaiseksi tämän keskustelijan mielestä jääkiekon pelaaminen.

Liian tiukka kasvatus pilaa lapsen

Toiset keskustelijat puolestaan kavahtivat lapsen suunnitelmallista sivistämistä. Eräs keskustelija jopa epäili, että lapsesta tulee moisella menolla ”täysnössö”, joka tottelee mukisematta vanhempansa pienintäkin viittausta.

”Onnellista hänestä ei tule”, tämä kulttuurikriitikko manaa.

Yliopisto-opiskelijaksi esittäytyvä keskustelija puolestaan varoittaa, että lapselle voi käydä kuten hänelle:

”Luin älyttömästi kaunokirjallisuutta, soitin pianoa ja koulu oli tärkeintä maailmassa. Nyt 10–15 vuotta myöhemmin lukemistooni kuuluvat lähinnä naistenlehdet, harrastuksiin alkoholin juominen ja pilvenpoltto, ja yliopistossa on menossa vuosi nro 10. Et mitenkään voi taata, mitä lapsestasi tulee”, opiskelija summaa.

Moni kriitikko neuvoikin vanhempia aloittamaan itsestään. Jos vanhemmat ovat sivistyneitä ja avarakatseisia, lapsikin ehkä seuraa samaa esimerkkiä – tai sitten ei.

---