Menetätkö hermosi pikkulastesi kommenteista?

Parenting.com kertoo, miten kannattaa suhtautua pikkulasten hermoja raastaviin kommentteihin. ”Esimerkiksi, jos lapsi sanoo haluavansa uuden äidin, hyvä vastaus ei ole se, että äitipä haluaakin uuden lapsen!” sivusto neuvoo.

Vanhempien hermojen koetteleminen kuuluu lapsen kehitykseen. Aikuiselta vaaditaan paljon, kun pitäisi yhtä aikaa opettaa lasta käyttäytymään, mutta samalla antaa tämän myös ilmaista itseään.

Parenting.com listaa kuusi lasten ärsyttävää kommenttia ja aikuismaiset vastaukset niihin:

Omiminen kannattaa ohittaa

1. Tämä on minun! Jos lapsi omii sisarusten lelut ja muut tavarat, vanhempien ei pidä ryhtyä vastavuoroisesti omimaan vaikkapa sohvaa. Lapsi ei kuitenkaan tajua vihjettä, vaan hämmentyy oudosta käytöksestä.

Parenting.comin haastattelema lastenpsykologi Ray Levy sanoo, että omimiseen ei kannata kiinnittää mitään huomiota. Jos kerta kaikkiaan on pakko kivahtaa lapselle jotakin, ”se on minun” –tilanteita varten voi keksiä jonkin vakiofraasin. Levy itse toistelee kiukutteleville lapsilleen sanaa ”sorry” tai ”onhan se kiva haluta asioita”.

”Oikeastaan ei ole väliä mitä sanot, kunhan se estää sinua sanomasta jotain mitä ei pitäisi”, hän sanoo.

2. Epäreilua! Jos lapsi ei saa tahtoaan läpi, vanhemmat saavat helposti kuulla olevansa epäreiluja.

Yksi keino, joka voi auttaa, on selittää rauhallisesti, että aina ei voi tehdä kaikkea, mitä haluaa. Vanhemmat voivat esimerkiksi kertoa, etteivät he aina halua käydä töissä, mutta heidän täytyy.

Toinen tapa on neuvoa lasta ilmaisemaan mielipiteensä paremmin. Neuvo lasta syyttämisen sijaan esimerkiksi sanomaan, että hän haluaisi puhua asiasta tai ettei hän pidä tästä säännöstä.

Seuraavalla kerralla, kun lapsi moittii vanhempia epäreiluiksi, vanhempi voi sanoa ”muistatko, me puhuimme tästä jo. Miten sinun pitikään kertoa mielipiteesi?”

Pysy tiukkana, älä väittele

3. Sinä et määrää minua! Älä väittele siitä, kuka määrää ketäkin, vaan yritä ymmärtää mitä kiukun takana piilee. Lapsi saattaa itse asiassa halutakin vain turvallisuutta ja rajoja. Lapsen voi antaa esimerkiksi valita, ottaako hän tämän vai tuon vaihtoehdon. Lasta voi jälleen kerran myös opettaa kertomaan toiveensa paremmin, esimerkiksi pyytämään, että saisi valita itse.

4. Minä haluan sen nyt! Jos lapsi vinkuu pikkuleipää, älä anna periksi.Yksikin lipsahdus kannustaa jatkamaan vinkumista tulevaisuudessa.

”Sano ei kerran tai kahdesti, äläkä enää sen jälkeen huomioi pyyntöjä. Vaihda aihetta tai vie lapsen huomio johonkin muuhun”, kasvatuskirjailija Paul Coleman neuvoo.

Vanhempikin voi olla väärässä

5. Minä en saa koskaan tehdä mitään! Tämän lauseen taustalla voi piillä paha mieli jostakin ihan muusta kuin itse asiasta. Sen sijaan, että alkaisit luetella, mitä kaikkea lapsi saa tehdä, laskeudu hänen tasolleen ja kysy, onko hänellä paha mieli jostakin asiasta. Lapsi ei tosin ehkä kerro asiaansa, mutta ainakin olet osoittanut, että välität.

6. Minä en tykkää sinusta! Tätä ei kannata ottaa henkilökohtaisesti. Ainakaan ei kannata vastata, ettei äiti tai isäkään tykkää sinusta.

Parempi tapa vastata on: ”Okei, sinusta tuntuu nyt siltä.” Tai jos hermot ovat erityisen kireällä, ei kannata sanoa mitään. Myöhemmin, kun on ehtinyt rauhoittua, voi kertoa, että pahoitti mielensä.

Ja jos suutuspäissään kuitenkin ehtii lipsauttaa jotakin, mikä kaduttaa, aina voi pyytää anteeksi.

”Myös vanhempien on hyvä pyytää anteeksi ja muuttaa käytöstään. Heidän ei tarvitse olla oikeassa tai täydellisiä koko ajan”, lastenpsykologi Levy sanoo.

Myös teinien kommentit hermostuttavat

Vauva.fi-sivuston keskustelupalstalla on myös parhaillaan käynnissä keskustelu teini-ikäisten kielenkäytöstä. Eräs lukija kertoo teini-ikäisen lapsensa nimittäneen häntä "läskiksi lehmäksi", ja muut käyttäjät ovatkin ottaneet vilkkaasti kantaa siihen, miten tällaiseen kielenkäyttöön pitäisi suhtautua.

---