Allergiaepäily pilaa turhaan ruokavalion

Ruoka-aineallergiaepäilyt ovat perusterveydenhuollossa yleisiä, mutta allergioiden todellinen määrä on Suomessa pieni, uutisoi Mediuutiset. Allergioiden määrä ei myöskään ole viime vuosina lisääntynyt.

Todellinen ruoka-aineallergioiden määrä on kolmesta kahdeksaan prosenttia, arvioi dosentti Timo Vanto Tyksin lastentautien klinikalta. Allergioiden varhainen tunnistaminen on tärkeää, mutta alan osaaminen neuvoloissa vaihtelee eri puolilla Suomea. Neuvolan olisi tärkeää kyetä ohjaamaan vanhempia kokeilemaan ruoka-aineita ja tulkitsemaan kokeiluja oikein.

Neuvoloilla kyllä on yhtenevät Käypä hoito -suositukset, mutta eroja on silti. Yleensä koulutuksiin hakeutuvat ne terveydenhoitajat, jotka ovat muutenkin perehtyneet aiheeseen.

Neuvoloiden rooli ruoka-aineallergioiden tunnistamisessa on suuri. Siellä seurataan ruoka-allergioihin liittyviä asioita, kuten lapsen kasvua, kehitystä, ihomuutoksia ja levottomuutta. Hyvässä lastenneuvolassa terveydenhoitajan ja lääkärin välinen kommunikaatio toimii tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Keskeistä perusterveydenhuollossa on tunnistaa maito- ja vilja-allergiset lapset, jotta he voivat saada hoitoa erikoissairaanhoidossa.

Jos allergia on pitkään diagnosoimatta, rasittaa se koko perhettä ja saattaa pahentaa allergiaoireita. Ilman ohjausta ruokavalio myös yksipuolistuu. Riskien välttämiseksi pitäydytään helposti ainoastaan tutuissa ja turvallisissa ruoissa. Timo Venton mukaan on äärimmäisen harvinaista, että lapsi on monelle ruualle allerginen. Näin kuitenkin usein luullaan, kun erilaisten oireiden tulkitaan johtuvan allergioista.

"Hetken päästä ollaan syvällä suossa, ja lapsi syö Vatajan nakkeja ja ranskalaisia lopun ikäänsä", dosentti Vanto sanoo.

Lue lisää: Näin selviät allergiasta

Allergia herättää keskustelua Vauva-lehden keskustelupalstoilla.

---