Lauantai 11.2.2012
Talvikki

Unohditko salasanan? |  Rekisteröidy
Minkä ikäisenä lapsi saa päättää, mitä vaatteita hänelle ostetaan?


Vanhoja viikon kysymyksiä voit tarkastella arkistosta.


Klikkaa tästä...
Klikkaa tästä...
Klikkaa tästä...
Klikkaa tästä...





#########

Nuorten joukkotappeluilla pitkät perinteet



Suomen nuoriso on  kokoontunut joukkotappeluihin vuosisatojen ajan, mutta viime vuosikymmeninä ne ovat onneksi vähentyneet. Nuorten viimeaikaiset tappeluretket eivät ole paluu synkkään menneisyyteen.

Helsingin ja Vantaan nuorisoa kokoontui tällä viikolla monta kertaa joukkotappelua varten. Koolla oli parhaimmillaan satakunta riidanhaluista nuorta.

Poliisi partioi Vantaan ja  Helsingin juna-asemilla ja tappeluilta vältyttiin.

Viime vuosina joukkotappeluiden määrä on lisääntynyt pääkaupunkiseudulla, mutta tilanne ei ole läheskään samanlainen kuin se oli 1970- ja 1980-luvuilla. Silloin kaupunginosien välisiin tappeluihin saattoi kokoontua satojakin nuoria.

Kuolemantapaukseltakaan ei vältytty.

Nykyisten teinien vanhempien väkivaltaista nuoruutta on muistellut muun muassa Niklas Herlin.

Asuinkaupunginosa yhdistää

Asuinalueeseen liiittyvillä joukkotappeluilla on Suomessa pitkä perinne. Kylätappeluita on käyty satoja vuosia. Niitä oli vielä 1950-luvullakin.

Viime vuosikymmeninä joukkotappelut ovat muuttuneet harvinaisuuksiksi. Nuorisotutkija Mikko Salasuo ei pidä viimeaikaisia kokoontumisia merkkinä siitä, että entisaikojen jengit olisivat tekemässä paluuta.

”1970- ja 1980-lukujen jengeissä oli yhdistävänä tekijänä kaupunginosa. Tappelemaan mentiin oman asuinalueen kunniasta. Viime aikojen joukkotappeluiden taustalla ovat vaihtelevat syyt.”

Joukko saattaa kerääntyä tappelureissulle esimerkiksi sen vuoksi, että jotain naapuruston tyttöä on loukattu. Tämänviikkoisessa tapauksessa syyksi on paljastunut tyttöjen riitely.

Nuorisoiden omissa yhteisöissä hyviäkin puolia

Salasuon mukaan ilmiö heijastelee sitä, että osa lähiöiden nuorisosta ei voi nauttia Helsingin keskustan kalliista viihdepalveluista ja luo oman yhteisönsä asuinalueellaan. Vaikka he eivät olisi syrjäytyneet, he ovat pudonneet pois kulutusjuhlista.

Nuorison itsensä luomia yhteisöjä ei pidä kokea vain uhkaavana tekijänä. Salasuon mukaan niissä on paljon hyviäkin puolia. Paikalliset kaveriporukat tarjoavat nuorille tärkeän vertaisryhmän, jossa vietetään yhdessä vapaa-aikaa, jaetaan samanlainen merkitysmaailma ja rakennetaan omaa identiteettiä.





Kommentit


  • Kirjoita numeroina ilman välilyöntejä
    yhdeksän yhdeksän kaksi
[oikotie]








© Sanoma Magazines Finland Oy - käyttöehdot