Haluan lapselleni vain parasta – hinnalla millä hyvänsä

Kaikki vanhemmat haluavat lapsensa olevan onnellinen ja menestyvän elämässään. Mutta kun menestyksestä ja onnistumisesta tulee kaikki kaikessa puhutaan hypervanhemmuudesta. Silloin keskinkertaisuus ei enää riitä, vaan lapsen on saatava kaikki mahdollinen – hinnalla millä hyvänsä.

Kanadalaisen Carl Honorén tänä vuona suomeksi julkaistussa kirjassa ”Perhe paineessa” Honoré käsittelee keksiluokkaista vanhemmuutta ja ilmiötä, jota hän kutsuu hypervanhemmuudeksi. Pohjoismaissa samasta ilmiöstä on puhuttu curling-vanhemmuutena. Honoré toteaa Geo-lehden artikkelissa, että vanhemmuus on nykyään jotain kilpaurheilun ja tuotekehityksen väliltä, se on ammattimaistunut.

Nyky-yhteiskunnassa vanhemmat ympäri maailmaa ovat alkaneet yhä enemmän uskoa siihen, että heidän on tarjottava lapselleen vain parasta. Lapsen on menestyttävä elämässään, saatava hyvä ammatti, eikä hän saisi epäonnistua missään, sillä muuten vanhemmat kokevat epäonnistuneensa.

Honorén mukaan hypervanhemmuuden taustalla on yhteiskunnassa vallalla oleva työmarkkinoiden epävarmuus sekä täydellisyyden tavoittelu. Vanhemmat ovat huolissaan lastensa tulevaisuudesta kiristyvillä työmarkkinoilla ja epävarmoja itsestään kasvattajina. Ensisynnyttäjien keski-ikä on myös noussut, joten vanhemmuutta on ehditty miettiä jo pitkään ennen ensimmäisen lapsen syntymää.

Lasten elämä jatkuvaa kilpailua

Lapset eivät ole luonnostaan kilpailuhenkisiä ja stressaantuneita. Kilpailukulttuuri opitaan vanhempien, median ja muiden lasten kautta. Kun vanhemmat ovat kiireisiä ja kilpailuhenkisiä, myös lapset oppivat käyttäytymään samoin. Tämä taas siirtyy lasten kautta heidän ystäviinsä.

Lasten harrastukset ovat hyvä esimerkki täydellisyyden tavoittelusta ja kilpailusta. Vanhemmat panostavat lastensa harrastuksiin paljon aikaa ja rahaa, joten he myös odottavat lastensa pärjäävän niissä. Lasta saatetaan painostaa jatkamaan harrastusta, vaikkei hän itse tahtoisi. Lapsi tarvitsee myös aikaa olemiseen ja rentoutumiseen, johon täyteen ahdettu kalenteri ei anna mahdollisuutta.

Tunnista vaaran merkit

Honoré on hitaan vanhemmuuden puolestapuhuja, millä hän tarkoittaa sitä, että lasten on annettava tutkia maailmaa ja löytää oma paikkansa ilman vanhempien painostusta. Vanhempien pitäisi ymmärtää, että lapsi ei ole projekti tai pala savea, jota voi muokata mieleisekseen. Vanhemmat uskovat helposti, että lapsuus on liian arvokas jätettäväksi vain lapsille, ja lapset liian arvokkaita jätettäväksi yksin.

Honoré listaa joitakin hälyttäviä signaaleja, jolloin vanhemmuus saattaa olla menossa liian pitkälle:

- Teet lapsesi läksyt.
- Huudat kurkkusi käheäksi lapsen urheiluharrastuksessa.
- Annat lapsesi ottaa vähemmän riskejä kuin itse otit saman ikäisenä.
- Turvaudut jatkuvasti kasvatusoppaisiin.
- Syöt aterioita autossa viedessäsi lapsia harrastuksiin.
- Ainoa keskustelunaiheesi on lapsesi.
- Et vietä aikaa kahden kesken puolisosi kanssa.

Honoré kehottaa vanhempia rentoutumaan ja luottamaan vaistoihinsa sekä omaan kykyynsä vanhempina. Lapsista kasvaa aivan kelpoja ihmisiä ilman jatkuvaa kilpailua ja täydellisyydentavoitteluakin.

Lue lisää aiheesta:

Carl Honoré: Under Pressure
Carl Honoré (2010). Perhe paineessa. Manifesti riittävän vanhemmuuden puolesta. Bazar Kustannus.

Geo-lehti: Kun aikuiset kaappasivat lapsuuden

Yle, Olotila: Lapsen persoonallisuuden kehityksen tukeminen

Terveyskirjasto: Lapsilähtöinen kasvatus ja curling-vanhemmuus

---