Vanhemman kuolema vaatii paljon erityistukea

Pieni lapsi tarvitsee aikuisen tukea surussa, etenkin jos hän on menettänyt toisen vanhemmistaan. Tuki on yhtäältä juttelua ja tilan antamista ja toisaalta rutiinien ja arkitoimien jatkamista.

Eri-ikäiset lapset käsittelevät kuolemaa hyvin eri tavoin, kirjoittaa Verkkoklinikka.fi. Sivuston mukaan alle viisivuotias ei pidä kuolemaa lopullisena, ja hänen kuvitelmissaan kuollut voi palata takaisin. Kuuden ja kymmenen ikävuoden välillä lapsi oppii vähitellen ymmärtämään, että kuolema on peruuttamaton. Toisella kymmenellä ajattelu muuttuu abstraktimmaksi, ja lapsi kykenee ymmärtämään laajemmin myös kuoleman seurauksia.

Apu trauman käsittelyyn olisi tärkeää, ettei lapsen tarvitsisi kokea tarpeettomia jälkivaikutuksia. Ammattiapua tarvitaan etenkin, jos järkyttävä kokemus alkaa hallita perheen arkea. Väkivaltainen kuolema tai itsemurha vaatii erityisen paljon purkamista ulkopuolisen auttajan kanssa.

Lapsi ”surahtelee”

Lapsen surulle on ominaista, että hän sukeltaa siihen nopeasti ja jatkaa sitten muita leikkejään jälleen yhtä nopeasti. Lapsi on hyvin konkreettinen. Melkein aina lapsi uskoo ainakin osaksi aiheuttaneensa tapahtuneen, Verkkoklinikka.fi jatkaa. Lasten tavallisimmat välittömät reaktiot ovat sokki ja epäily, pelko ja vastustus, apatia ja lamaannus.

Vanhemman kuollessa osa nuorista joutuu liian varhain omaksumaan aikuisen aseman ja olemaan sisarustensa sijaisvanhempana. Kaikkien vanhempien tulisikin miettiä ja sopia, kuka lapsista huolehtii, jos perheen aikuisille sattuu jotain.

Puhuminen kuolemasta on pienellekin lapselle tärkeää. Lapsi voi esittää hyvin konkreettisia ja hassujakin kysymyksiä, mutta niihin tulisi suhtautua vakavasti, kehottaa Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) vanhempainnetti. Ellei vanhempi osaa vastata kysymykseen, en tiedä -vastaus riittää.

Suoruus ja totuudenmukaisuus ovat tärkeitä elementtejä lapsen surun tukemissa. On aina parempi, että lapsi kuulee asiat omalta vanhemmaltaan tai muulta läheiseltä ihmiseltä. Lisäksi kuolemasta on hyvä puhua silloin, kun asia on tuore, MLL muistuttaa.

Normaalit rutiinit helpottavat surusta toipumista. Päiväkodista tai koulusta kannattaa olla poissa mahdollisimman lyhyen aikaa.

Lapsi kestää kuolleen näkemisen

Lapsen suru jää helposti aikuisen surun alle, kirjoittaa psykoterapeuttien perustama yritys Introspekt verkkosivuillaan. Surutilanteessa onkin tärkeää, että lapsi otetaan täysivaltaisesti mukaan kuolleen muisteluun ja kuoleman rituaaleihin, kuten jäähyväisiin ja hautajaisiin.

”Kokemus on osoittanut, ettei lapselle ole vahingollista nähdä kuollutta. Päinvastoin – mielikuvitus luo enemmän pelkoja kuin todellisuus. Lasta ei kuitenkaan saa pakottaa, mikäli hän ei itse halua nähdä kuollutta.”

Lapselle kannattaa selittää, mitä hautajaisissa tapahtuu. Hän voi osallistua järjestelyihin omalla osuudellaan, esimerkiksi leipomalla ja auttamalla kukkien valinnassa. Myös hautausmaalla kannattaa käydä etukäteen, jotta paikka tulee tutuksi.

Kun lapselle kerrotaan jostakin ikävästä asiasta, kuten vakavasta sairaudesta, on hyvä pitää lapsi joko sylissä tai muuten fyysisesti lähellä. Fyysinen kontakti kertoo parhaiten sen, että lapsi ja aikuinen pitävät yhtä ja välittävät toisistaan, Introspekt neuvoo.

Vanhemman kuolema harvinaista

Suomessa lapsiperheen vanhemman kuolema on harvinainen tapahtuma. Esimerkiksi vuonna 2005 kaikkiaan 2600 lapsen isä tai äiti kuoli, ja 16-vuotiaista vain joka sadannen äiti on kuollut, kertoo Yhden vanhemman perheiden liitto.

Vanhemman kuolema voi altistaa mielenterveysongelmille, ilmenee Ylen uutisesta. Yhdysvalloissa tutkitut puoliorvot olivat ikätovereitaan alttiimpia esimerkiksi masennukselle ja päihdeongelmille kuolemaa seuranneiden kahden vuoden aikana. Vanhemman kuolinsyyllä oli vaikutusta lapsen tai nuoren selviytymiseen.

Lue lisää:
Perhe.fi/artikkeli: Lapsen suru
Vauva.fi/keskustelut: Lapsi menetti isänsä
Vauva.fi/keskustelut: 5-vuotias itkee iltaisin, koska pelkää vanhempiensa kuolevan

---