Etäiset isovanhemmat

Isovanhempien osallistuminen lastenlastensa hoitoon puhuttaa jälleen. Asia nousi esiin Helsingin Sanomien mielipidepalstalla tiistaina. ”Tuntuu uskomattomalta, jos lapsenlapsille ei löydy aikaa työelämän ulkopuolella olevien isovanhempien elämässä”, kolmen lapsen äiti kirjoittaa.

Kirjoittajan mielestä sukupolvien välisiä luontevia suhteita on hankala rakentaa myöhemmin, jos ne eivät muodostu lasten ollessa pieniä. ”Yhteiskunnassamme ei saa rahallakaan samanarvoista apua kuin mitä isovanhemmat voisivat tarjota”, hän suree.

Perheiden vaihtelevat mahdollisuudet saada isovanhempien lastenhoitoapua ilmenevät hyvin Vauva-lehden tuoreesta keskustelusta.

Osa vanhemmista janoaisi kahdenkeskistä aikaa puolison kanssa, vaikkapa vain asioiden hoitamiseen. Isovanhemmilla ei kuitenkaan ole edellytyksiä tai halua hoitaa lapsia. Toiset toteavat kiitollisina, että apua on saatavilla, joskus enemmänkin kuin tarvitsisi.

Miten pyytää apua?

Kiireinen isovanhemmuus on aiemmin kiihdyttänyt mieliä myös Meidän perhe -lehden keskustelupalstalla.

”Itsellämme on kaksi vilkasta alla kouluikäistä lasta ja kolmas tulossa. Hoidan lapsia kotona. Isovanhemmat ovat hyväkuntoisia ja aikaa olisi auttaa, mutta ei”, tilittää erään viestiketjun aloittaja.

”Ja sitten ollaan kuitenkin nykysukupolvea arvostelemassa, miten helpolla päästään, kun on kaikki koneet ja laitteet ja ’kyllä ennen piti itse tehdä kaikki, teillä on sentään pesukoneet ja leipäkoneet yms.’.”

Isovanhempien aikatauluissa tuntuu olevan liian monia tärkeämpiä ohjelmanumeroita: ostosten teko, siivous ja muut omat menot.

”Olenko itsekäs idiootti, kun isovanhempien saamattomuus ärsyttää noin paljon? Pitäisikö vaan kärsiä hiljaa ja yrittää jaksaa vai sanoa asiat päin naamaa ja olla riidoissa?”

”Nykyään isovanhemmat eivät välitä lapsenlapsistaan tippaakaan. Tuntuu että suurimmalle osalle lapsenlapset ovat taakka ja rasite”, valittaa kirjoittaja toisessa Meidän perheen viestiketjussa.

Yhteydenpitokin kelpaisi

Osa verkkokeskustelijoista ei edes pyydä isovanhemmilta lastenhoitoapua, vaan toivoisi ainoastaan sukupolvien viettävän välillä aikaa keskenään.

Vanhempia harmittaa, jos mummot ja vaarit jäävät lapsille aivan vieraiksi. Jotkut muistuttavat, että isovanhemmatkin ovat leponsa ansainneet – ja että nykyinen työelämä vie kyllä mehut isovanhemmista, jos he ovat vielä työelämässä.

Keskustelussa toinen ääripää ovat isovanhemmat, jotka eivät saa tavata lapsenlapsiaan. Avioerojen myötä etenkin monet isän puoleiset isovanhemmat jäävät paitsi lapsenlapsensa kehityksestä, vaikka haluaisivat osallistua.

Lue lisää:

• Perhe.fi/artikkeli: Arki ilman turvaverkkoja
• Perhe.fi/keskustelut: Millaista on isovanhemmuus nykyään?