Apua, lapseni tahtoo meikata!

Miten reagoit, kun viisivuotias tyttäresi pöllähtää eteesi hienoimmassa juhlamekossasi, silmissään paksut klöntit luomiväriä ja huulilla - ja myös kaikkialla huulten ympärillä – räikeintä mahdollista huulipunaasi?
”Katso äiti, olen prinsessa!”
Naurahdatko huvittuneesti vai komennatko lapsen kauhistuneena kasvojen pesulle?

Meikkaaminen tuo lapsen lähemmäs aikuisten maailmaa, ja moni kokeekin pinnallisuuden tunkeutuvan lapsen elämään liian varhain. Kuinka vetää raja prinsessaleikkien ja aikuisille kuuluvan ehostamisen välille? Entä mikä on sopiva ikä aloittaa meikkaaminen kouluun?

Prinsessaleikit kuuluvat pikkutytön elämään

Pikkutytöt haluavat leikkiä prinsessaa. Oppia haetaan usein saduista, televisiosta ja kirjoista. 3-5-vuotiaalle äidin vaatekaappi ja meikkipussi voivat olla kiehtovinta maailmassa. Kun tyttö kokeilee meikkaamista, on tuloksena usein koko kasvot, vaatteet ja lähiympäristön värjäävä sotku.

Tärkeää on, että lapsi saa olla lapsi. Prinsessaleikit ovat kuitenkin nimensä mukaisesti vain leikkiä: Lapsen kehitykseen kuuluvaa roolien kokeilua ja oman sukupuolen vahvistamista, johon ei vielä liity seksikkyyden tavoittelua tai vastakkaisen sukupuolen huomion hakemista.

3-5-vuotiaalle tytölle suurin esikuva on oma äiti, myös kauneusasioissa. Näin ollen omia ulkonäkökriisejä ei kannatakaan voivotella lapsen edessä.

Meikkaaminen ja pynttäytyminen ovat osa lapsen itseilmaisua ja kehitystä ja ne voivat kehittää myös lapsen mielikuvitusta. Lapselle kannattaa kuitenkin pienestä pitäen teroittaa, että hän kelpaa sellaisenaan ja on kaunis ilman meikkiäkin.

Päivittäistä pakkelia jo alaluokilla?

Meikkaaminen kuuluu usein varhaiseen murrosikään. Tytöt alkavat usein kokeilla meikkaamista ”tositarkoituksella” hieman yli kymmenvuotiaina. Joskus kuulee kuitenkin tarinoita lapsista, joille meikit ovat astuneet kuvioihin varhaisemmassa vaiheessa.

Vauva-lehden keskustelijoita aihe on puhuttanut jo aikaisemmin useaan otteeseen. Osa vanhemmista on määritellyt ikärajat meikkaamisen aloittamiselle, ja suurella osalla rajoitukset kumpuavat omasta lapsuudesta.

”Olin itse 11v kun sain korvikset ja aloin meikkaamaan, olinhan jo kuudennella luokalla ja taisin olla viimeisiä jotka meikkaamisen aloittivat luokallani.”

Moni suhtautuu epäillen alle viidesluokkalaisten päivittäiseen meikkaamiseen. Kieltoja perustellaan muun muassa sillä, ettei lasten haluta astuvan liian varhain aikuisten maailmaan.

”Tiedän alakoulussa olevan tyttöjä jotka ovat meikanneet jo nelosella ja mielestäni se on liian aikaista. Annetaan lapsien olla lapsia mahdollisimman pitkään.”

”Mulla on ollut kolmen tytön kanssa se periaate, että kutosella saa meikata. Arkimeikki on ripsiväri ja kevyt värivoide (saa näpyt piiloon) ja puuteri. Ei muuta.”

Meikkaamisen aloittaminen on yksilöllistä, mutta ympäristön esimerkki vaikuttaa asiaan. Varhaisnuorelle ystävät ovat tärkeitä ja jos meikkaaminen on kaveriporukassa yleistä, alkaa tyttö usein vaatia omia meikkejä.

Ehostamista kannattaakin opetella lapsen kanssa kädestä pitäen, kun äiti katsoo ajan olevan sopiva meikkaamiselle. Samalla kannattaa keskustella meikkien hankinnasta ja meikkaamisen syistä: Meikkaanko, koska se on hauskaa vai koska kaikki muutkin tekevät niin?
Tytön tulee tuntea itsensä kauniiksi ja hyväksytyksi myös ilman meikkiä.

Lapselle kannattaa myös opettaa meikin huolellinen ja päivittäinen puhdistaminen, jotta iho ei tulevaisuudessa kärsisi tukkeutuneista ihohuokosista.

Lue lisää:

Vauva.fi/keskustelut: Kun 11-vuotias tahtoo meikata

Vauva.fi/keskustelut: Tuleeko ala-asteikäisten meikata kouluun?

---