Onko pysyvä kotiäitiys sinunkin unelmasi?

Suurin osa suomalaisista naisista menee töihin viimeistään lapsen täyttäessä kolme vuotta, mutta pieni osa päättää jäädä pysyvästi kotiin. Onko pysyvästi kotiin jäävä äiti vain itsekäs ja laiska yhteiskunnan tai miehensä elätti vai lapsilleen omistautunut itseään toteuttava nainen?

Pitkä kotiäitiys puhuttaa Vauva-lehden keskustelupalstalla. Keskustelua käydään siitä, mitä pitäisi ajatella naisesta, joka jää pysyvästi kotiin, mitä pysyvä kotona olo aiheuttaa ja voiko kotiäitiys olla unelma-ammatti.

Laiskuutta vai unelmien toteuttamista?

Moni Vauva-lehden keskustelija myöntää, että jos se olisi taloudellisesti mahdollista, he jäisivät mielellään pysyvästi kotiin. Työelämän oravanpyörä, kiire ja stressi ei kiinnosta, ja kotona ollessa voisi toteuttaa itseään, harrastaa ja tehdä juuri niitä asioita, joista nauttii. Jotkut myös kannattavat perinteisiä perhearvoja, joissa naisen paikka on kotona.

”Minä voisin ihan hyvin jäädä kotirouvaksi ja puutarhassa puuhaavaksi, jos olisi varaa. Leipoisin ja kokkaisin, tekisin käsitöitä ja tosiaan keväästä syksyyn möyryäisin kädet kyynärpäitä myöten mullassa!”

”Mua ei kiinnosta työnteko yhtään eikä se karsee oravanpyörä. Oon myös sen verran "vanhanaikainen" että mielestäni miehen kuuluu elättää perhe ja naisen huolehtia kotitöistä.”

Toiset taas eivät voisi kuvitellakaan jäävänsä pysyvästi kotiin. Työ on mielenkiintoista, sen kautta saa aikuiskontakteja, ja kotona ollessa tekeminen yksinkertaisesti loppuisi. Moni keskustelija pohtii etenkin sitä, miten kouluikäisten lasten äiti saa päivänsä kulumaan yksin kotona ollessaan. Jotkut pitävät kotiäitejä myös yksinkertaisesti laiskoina, jotka eivät vain viitsi mennä töihin.

”En mä kyllä itse kykenisi. Kyllästyisin olooni, olen liian seurallinen siihen. Ei ainakaan Suomessa, koska täällä ei juuri kotiäitejä ole, mitä sitä tekis kaiket päivät.”

”Askarruttaa, että jos heittäytyy kotiäidiksi niin mitä kotiäidit ovat sitten suunnitelleet tekevänsä, kun lapset ovat kouluikäisiä tai aikuisia? Hengailee kotona?... Minusta on ainakin mukava tehdä töitä ja olla päivä muiden aikuisten kanssa. Jaksaa sitten ehkä paremmin olla kaiken muun vapaa-ajan lasten kanssa kuin jos olisi niiden kanssa 24/7.”

Seurauksena yksinäisyys ja ero?

Keskusteluissa pohditaan myös pitkän kotiäitiyden seurauksia. Eräs keskustelija kertoo todenneensa, että monet pysyvästi kotiin jääneet äidit ovat lopulta masentuneet pitkän kotona olon seurauksena. Moni myös kärsii yksinäisyydestä. Keskustelijat pohtivat lisäksi, voiko kotiäitiys johtaa avioeroon naisen muuttuessa tylsäksi keskustelukumppaniksi aikuiskontaktien puutteessa.

”Monet miehet on tympääntyneet kotona oleviin vaimoihinsa… Mietipä itse, muuttuisiko suhtautuminen mieheesi jos hän olisi aina kotona odottamassa kun tulet töistä, hänelle sinä saattaisit olla päivän ensimmäinen aikuinen jolle voi puhua muutakin kuin guguu gägää älä tule paha kakku. Varmasti voisi tympäistä.”

Keskusteluissa muistutetaan myös, että pitkäksi ajaksi kotiin jäävän äidin tulevaisuus on hyvin turvaton eron tapahtuessa. Eläkettä ei kerry kotona olosta ja nainen on usein taloudellisesti täysin riippuvainen miehestään. Yksityisellä eläkevakuutuksella ja omilla säästöillä taloudelliset riskit voi kuitenkin minimoida.

Yhteiskunnan kannalta moni pitää kotiäitiyttä ongelmallisena, sillä etenkin jos nainen on korkeasti koulutettu, koulutukseen käytetyt resurssit menevät hukkaan. Kotiäiti ei myöskään ole yhteiskunnallisesti tuottava, mutta käyttää kuitenkin monia julkisia palveluja.

Toisaalta kotiäiti saattaa tehdä paljon esimerkiksi järjestö- ja vapaaehtoistyötä, jolloin hän on omalta osaltaan kantamassa kortensa kekoon yhteisen hyvinvoinnin  hyväksi. Tämä työ saattaa olla etenkin pitkällä tähtäimellä jopa tuottavampaa kuin pienipalkkainen kokopäivätyö.

Keskustelua aiheesta:

Vauva.fi/keskustelut: Onko muita joiden unelma-ammatti on kotiäiti/kotirouva

Vauva.fi/keskustelut: Miten suhtautuisit naiseen joka jää kotiäidiksi loppuelämäkseen

Vauva.fi/keskustelut: Äidin pitkä kotonaolo

---