Näin parannat yläkoululaisen opiskelutekniikkaa

Yläkoululaiselta odotetaan itsenäistä opiskelua, tietovyöryjen hallintaa ja kypsempiä koevastauksia. Hyvä opiskelutekniikka on kullan arvoinen taito.

1. Vahvista motivaatiota ja rentoa oppimista

Ilo ja keskittynyt rentous vahvistavat oppimista. Lapselle voi opettaa taidon ladata energiaa ja kyvyn virittäytyä mielekkäisiin päämääriin sekä sen, miten ponnistuksesta palaudutaan.

Päämääriä syntyy keskustelemalla ja yhdessä suunnittelemalla. Ponnistuksesta palautumisen taito vahvistuu perheen arjessa. Koepänttäyksen päätteeksi lasta kannattaa kehottaa tekemään jotain rentouttavaa: pyöräilemään, pelaamaan jalkapalloa, löhöämään tai nukkumaan. Tiedot tallentuvat parhaiten muistiin rentoutuneessa olotilassa.

Murrosikäinen ei halua opetella asioita, joista hän ei pidä ja joille ei hänen mielestään ole mitään käyttöä. Hän välttelee asioita,joissa pelkää epäonnistuvansa. Joskus nuori tekee kaiken mahdollisen ja mahdottoman, ettei hänen tarvitsisi opiskella mitään.

Ihmissuhteetkin vaikuttavat merkittävästi oppimiseen. Motivaation tielle saattaa kasaantua stressin ja vastenmielisyyden vuori, jos lapsi ei pidä opettajasta, luokan ilmapiiri on huono, häntä kiusataan tai kotona on ongelmia.

Lapsi pystyy oppimaan, kun hänellä on niin kotona kuin koulussakin tunne, että hänestä pidetään ja hänen taitoihinsa uskotaan. Lapsi tekee parhaiten ne asiat, joista hän tietää saavansa myönteistä palautetta.

2. Suojele itseluottamusta

Itseensä luottava lapsi oppii paremmin. Itseluottamusta voi vahvistaa etsimällä ja korostamalla taitoja, joissa lapsi on hyvä. Myös onnistumisen kokemusten muisteleminen ruokkii itsetuntoa.

Painota lapselle, ettei kaikessa tarvitse olla hyvä. Jos lapsi epäonnistuu esimerkiksi kokeissa, miettikää yhdessä, mikä meni pieleen ja mitä olisi voinut tehdä toisin.

Opeta lasta myöntämään omat virheensä. Vika ei ole liian vaikeissa koekysymyksissä eikä opettajassa. Eivätkä virheet ole maailmanloppu.

Seuraavaan kokeeseen kannattaa opiskella paremmin. Muista antaa lapselle tunnustusta onnistumisista – ihan pienistäkin edistysaskeleista.

3. Opeta strategia ja treenaa muistia

Oppimisessa on keskeisintä, että lapsi muodostaa asioista kokonaisuuksia. Kun hän muistaa esimerkiksi kokeessa yhdenkin lauseen tietystä asiasta, kokonaisuus pulpahtaa helposti pintaan hänen muististaan.

Monet koulut kieltävät oppikirjojen alleviivaamisen, koska kirjat kierrätetään. Tämä on ymmärrettävää, mutta harmillista lapsen opiskelutekniikan kannalta. Tehokkaaseen opiskeluun kuuluu, että kirjoihin pitäisi saada tehdä omia alleviivauksia ja marginaalimerkintöjä.

Puuduttavaa pänttäämistä ja kireää opiskeluilmapiiriä kannattaa välttää. Opiskelun ei pitäisi olla passiivista vastaanottamista, vaan lapsen oman tiedon rakentamista: uuden tiedon liittämistä aikaisemmin opittuun.

Lasta voi opettaa tekemään läksyistä ja koealueista tiivistelmiä, joissa muodostetaan selkeä kokonaisuus opiskeltavan asian keskeisimmistä tiedoista. Informaatiotulvan hallitseminen ja olennaisen erottaminen epäolennaisesta ovat hyvän opiskelun ydintaitoja. Kannusta lasta miettimään itsenäisesti, mitä opiskeltavasta sisällöstä kannattaa painaa erityisen hyvin muistiin.

Lapsi itse tai vanhempi voi kirjoittaa opiskeltavasta asiasta esimerkiksi viisi kysymystä, joihin vastaamalla lapsi voi varmistaa muistavansa ja osaavansa olennaisimmat tiedot ja käsitteet. Käykää yhdessä läpi vaikeat kohdat, jotka ovat jääneet lapselle epäselviksi. Pyrkikää yhdessä siihen, ettei lapsi pelkästään tiedä, vaan myös ymmärtää asioita.

4. Kehitä keskittymiskykyä

Keskittymiskyky on tehokkaan oppimisen kantava pilari. Televisio syö keskittymiskykyä, siksi sen pitäisi olla kiinni opiskelun aikana.

Kannattaa myös miettiä, onko kavereiden läsnäolo läksyjen teon aikana hyvä vai huono juttu. Siitä voi olla hyötyä, jos kaverukset opiskelevat yhdessä. Vieressä odotteleva ystävä sen sijaan häiritsee keskittymiskykyä ja luo kiirehtimisen tarvetta.

Riittävä uni ja hyvä ravinto ovat keskittymiskyvyn elinehdot. Miellyttävä ja selkeä opiskeluympäristö parantaa keskittymistä. Opiskelupisteessä pitäisi olla rauhaa ja riittävästi raikasta ilmaa, joka antaa happea aivoille.

5. Harjoita hyvää koevastausta

Yläkoulussa ei enää saa täysiä pisteitä koetehtävistä, jos vastaa kömpelösti muutamalla irtonaisella lauseella tai asian vierestä. Neuvo lasta lukemaan koekysymys kiirehtimättä ja vastaamaan tarkalleen siihen, mitä kysytään. Ranskalaisilla viivoilla tehdyt listat eivät yleensä kelpaa yläkoulussa koevastaukseksi, vaikka asiat olisivatkin oikein.

Opeta lasta kiinnittämään huomiota siihen, pyydetäänkö koetehtävässä kuvailemaan, kertomaan, arvioimaan, analysoimaan, pohtimaan, vertaamaan vai tulkitsemaan.

Kuvailu ja kertominen ovat tietyn kokonaisuuden esittämistä yhtenäisenä tarinana. Arvioinnissa, analyysissa ja pohdinnassa lapsi voi esittää myös omia mielipiteitään ja sitä jopa odotetaan. Vertailussa pyydetään kertomaan kahden eri asian keskeiset erot. Tulkinnassa lapsi kertoo omin sanoin, miten hän ymmärtää asian.

6. Kannusta pohtimaan ja hahmottamaan maailmaa

Innosta lasta pohtimaan, miten opiskelun kohteena olevaa tietoa voi soveltaa käytännössä. Kannusta miettimään oppitunneilla käsiteltyjä asioita myös jälkeenpäin.

Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä tärkeämpää on hallita pohdinta- ja ongelmanratkaisutaitoja. Peruskoulun jälkeisissä pääsykokeissa tulevat yleensä valituksi ne nuoret, jotka osaavat pohtia ja hahmottaa maailmaa kokonaisvaltaisesti.

Pohdinta ja ongelmanratkaisu eivät ole tärkeitä taitoja vain pääsykokeissa, vaan koko elämässä. Ne kehittävät sosiaalista älykkyyttä ja elämänhallintaa.

Asiantuntijana psykologi Reijo A. Kauppila. Lähteenä Kauppilan teos Opi ja opeta tehokkaasti, PS-Kustannus 2004.


Meidän Perhe