Mikä suojaa nuorta itsemurhalta?

Suomalaisnuoret tekevät kansainvälisesti paljon itsemurhia: tytöt toiseksi eniten ja pojat viidenneksi eniten maailmassa. Itsemurhaan päätyy vuodessa reilu sata suomalaisnuorta. Heistä suurin osa eli kolme neljäsosaa on poikia.

Mutta mikä ajaa nuoren miettimään itsemurhaa?

Entinen huippu-urheilija, kirjailija ja näyttelijä Manuela Bosco on ollut nuorempana lähellä itsemurhaa. Hän kertoi tilanteestaan näin:

"Olin mennyt rikki. Ja päätin kuolla, jättää taakseni kaiken sotkun ja tulla takaisin enkelinä. Vajosin tilaan, joka oli musta ja pimeä kuin talviyö."

Bosco kertoi asiasta kansainvälisen itsemurhien ehkäisypäivän seminaarissa 10. syyskuuta. Hänet auttoi ulos tilanteesta ja takaisin elämään läheiset ihmiset, luonto, uusi ammatti ja itsensä kuunteleminen.

Psykiatri, Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck kertoo, että itsemurhilta suojaavia tekijöitä on monta. 

– Muun muassa kohtuullinen toimeentulo, sosiaalinen pääoma sekä mielen terveys suojaavat nuorta. Talouden matalasuhdanteissa nuorten työllistämisellä voidaan vähentää itsemurhia. Köyhyys ja velkakierre ovat riskejä: mitä enemmän velkaantuu, sitä suurempi on itsemurhavaara. On tärkeää puuttua syrjäytymisen ylisukupolvisuuteen, Wahlbeck muistutti.

Seminaarissa puhuneen erikoistutkija, dosentti Atte Oksasen mukaan joka kymmenes 14–16-vuotias nuori kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta.

– Suomalaisnuorten materiaalinen hyvinvointi on OECD:n vertailun mukaan huippuluokkaa, mutta perhe- ja ystävyyssuhteet heikohkoja. Hyvät sosiaaliset suhteet ja yhteenkuuluvuus ovat kuitenkin avainasemassa psyykkisessä hyvinvoinnissa. Toisaalta joskus kiinteä yhteisöllisyys voi olla myös tukahduttavaa, Oksanen muistuttaa.

– Väkivaltaa nuoret kokevat eniten kotona ja koulussa. Turvalliseksi mielletyt paikat voivatkin olla turvattomimpia.

Myös Keskuspuiston ammattiopiston pedagoginen johtaja Anne Suomala muistutti nuorten sosiaalisten suhteiden merkityksestä.

– Sosiaaliset suhteet toimivat peilauspintana omalle kasvulle ja kehitykselle. Oppimisen ilon katoaminen on riski nuorelle, joten kouluilla onkin haasteena tarjota onnistumisen kokemuksia, antaa rakentavaa palautetta ja ylläpitää koululaisen motivaatiota.

Lähde: Suomen mielenterveysseura

Twiittaa