Passiivinen isä

Kaikki parisuhteet ovat monikulttuurisia, sanoo parisuhdekouluttaja Sari Liljeström.

Kotoa saatu malli vaikuttaa erittäin voimakkaasti siihen, millä tavoin kotitöihin osallistutaan - tai ei osallistuta. Kenties pitäisi ajatella, että kaikki parisuhteet ovat monikulttuurisia: kumppanin lapsuudenperheen elämäntapa voi olla tyystin erilainen kuin omamme.

Tuleeko passiivisen pojan isästä siis itsestään passiivinen isä? Samastuuko tytär raatavaan äitiinsä?

- Voi käydä miten tahansa, sanoo parisuhdekouluttaja Sari Liljeström Kataja ry:stä.

Joskus lapsuudenkodin kokemus synnyttää kapinamieltä ja vastakkaisen reaktion. Passiivisen isän poika tahtoo intohimoisesti siivota, kokata ja hoitaa lapsiaan. Hyvää tarkoittaneen, kaikkeen puuttuneen isän poika päättää, ettei itse aio puuttua mihinkään.

Sari Liljeströmin mukaan kuljemme vanhempiemme viitoittamalla tiellä, kunnes ymmärrämme, mikä on ihan omamme. Oman paikan tajuaminen edellyttää sitä, että voi kysyä itseltään, minkä vaikuttimen alaisena oikeasti toimii. Vanhempien toiminta tai toimimattomuus vaikuttaa edelleen, kun teemme valinnan toimia täsmälleen päinvastoin kuin kotonamme oli tapana.

Kun toimintamallit ovat painuneet selkäytimeen, muutos ei käy päivässä. Uudet taidot - kuten osallistuminen perhearkeen - on opeteltava uudelleen ja uudelleen.

Lue tammikuun 2010 Meidän Perheestä vinkit passiivisen puolison aktivointiin!

Teksti: Lotta Tuohino, Meidän Perhe

Lue myös: Ongelmia suhteessa? ja Isä on perheen pää.