Rippikoulu pitää pintansa

Isoset ovat Suomen suurin maallikkoliike

Rippikoulu on tärkeä osa suomalaista nuorisokulttuuria. Vuonna 2011 rippikoulun kävi 53 428 alle 18-vuotiasta. Rippikoulu tavoitti 15 vuotta täyttävistä 83 prosenttia.

Uskonnollisesti sitoutumattomilla Prometheus-leireillä käy vuosittain 900–1000 nuorta. ja heistä noin 30 prosenttia on kirkon jäseniä. Rippikoulun käyminen ei siis estä osallistumasta Prometheus-leirille. Samoin rippikouluun voi tulla, vaikka ei kuuluisi kirkkon.

Kun rippikoulua käyvien 15-vuotiaiden lukumäärään lisätään 16–17-vuotiaat ja aikuiset, rippikoulun kokonaistavoittavuus on 86,2 prosenttia.

– Eurooppalaisessa mittakaavassa suomalainen rippikoulu tavoittaa poikkeuksellisen paljon kansalaisia, vaikka rippikoulun käyminen on täysin vapaaehtoista, kertoo rippikoulutyöstä vastaava työalasihteeri Jarmo Kokkonen Kirkkohallituksesta.

Rippikoulu tavoittaa tytöt ja pojat yhtä hyvin, ja sen maine nuorten keskuudessa on hyvä.

Sosiaalinen paine rippikoulun käymiseksi on viime vuosikymmeninä pienentynyt, mutta suosiota se ei ole laskenut. Rippikoulutkin ovat muuttaneet muotoaan. Teema- ja harrastusrippikoulut, kuten vaellusriparit, ovat yhä yleisempiä. Yhdeksän kymmenestä rippikoulusta sisältää keskimäärin kahdeksan vuorokauden pituisen leirijakson.

Rippikoulu tuo oikeuksia

Yksi syy riparin suosioon ovat sen tuomat oikeudet, joista tunnetuin on oikeus kirkolliseen vihkimiseen. Vihkimiseen riittää rippikoulu, konfirmaatiota ei tarvita.

– Rippikoulun ja isostoiminnan merkitys myös nuorten mielenterveyden vaalijana ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisijänä on mielestäni kiistaton, Jarmo Kokkonen sanoo.

Myös kirkon tarjoama isostoiminta on hyvin suosittua. Vuonna 2011 isoskoulutukseen osallistujia oli noin 25 000. Heistä isosina toimi lähes 16 000. Isoset toimivat rippikouluissa ryhmänjohtajina, järjestävät ohjelmaa ja pitävät hartauksia.

– Isoset on Suomen suurin maallikkoliike. Noin kolmasosa rippikoulun käyvästä ikäluokasta toimii vapaaehtoisena vertaisohjaajana, Kokkonen sanoo.

Rippikoulusuunnitelman lähtökohtana ovat nuorten aidot elämänkysymykset, joihin etsitään vastauksia luterilaisesta perinteestä käsin. Esimerkiksi oikeudenmukaisuus ja lähimmäisenrakkaus ovat rippikoulun keskeistä sisältöä. Yhä tärkeämmiksi pohdittaviksi ovat nousseet sellaiset asiat kuin suhde vanhempiin, ystäviin, omaan sukupuolisuuteen ja seksuaalisuuteen sekä vastuu luomakunnasta.

Muista myös netin lastenkirkko

Ennen ripari-ikää voi käydä esimerkiksi lastenkirkossa. Netissä toimiva Lastenkirkko.fi järjestää pääsiäisen aikaan runsaasti erilaisia virtuaalitilaisuuksia, joista ovat vastuussa seurakuntien työntekijät. Lastenkirkon videoseinillä, tarinalaatikoissa ja jukeboksissa on pääsiäisestä kertovia videoita, lauluja ja tarinoita.

Esimerkiksi pääsiäispäivänä 8.4. voi katsoa ja kuulla Ilon konserttia, ja kiirastorstaina on vuorossa pääsiäisvaellus.

– Lastenkirkko.fi on muutaman klikkauksen päässä. Se on hyvä kohtaamispaikka lapsille, jotka eivät muuten osallistu seurakunnan toimintaan, hankekoordinaattori Katri Saarela sanoo.

Lastenkirkossa seikkaillaanyli  seurakuntarajojen. Toiminta on samankaltaista kuin oikeassa seurakunnassa. Virtuaalitilaisuuksia on elävöitetty lapsia kiinnostavilla elementeillä.

Lastenkirkko.fi on virtuaalinen kirkko, joka edellyttää sisäänkirjautumisen.

Twiittaa