Taasko te riitelette?

Meidän perhe
1

Miltä vanhempien riitely tuntuu lapsesta?

Kun vanhempien välillä aikansa muhineet erimielisyydet puhkeavat riidaksi, lapset höristävät korviaan tai pyrkivät sulkemaan ne.

Yksi alkaa itkeä, toinen pakenee omaan maailmaansa, kolmas huutaa lopettamaan. Joku voi hassutella saadakseen vanhemmat hyvälle tuulelle ja lopettamaan riidan. Jokainen reaktio kätkee taakseen pelkoa ja turvattomuutta, joita äidin ja isän raju riitely lapsissa aiheuttavat.

Isä ja äiti ovat lapsen perusturvallisuuden kulmakiviä, ja vihaisten vanhempien näkeminen voi järkyttää lapsen turvallisuuden tunnetta. Jo pieni vauva aistii perheen tunnelman ja vihaiset äänensävyt, vaikka hän ei ymmärrä sanoja. Jos vanhemmat riitelevät äänekkäästi, vauva alkaa usein itkeä.

Lapsilla on harmillinen taipumus tulkita muiden tunteet itsekeskeisesti – he syyttävät vanhempien riitelystä itseään. Varsinkin alle kouluikäiset lapset kokevat riidat hyvin omakohtaisesti, koska he eivät aina ymmärrä, mistä vanhemmat riitelevät.

– Mitä pienempi lapsi, sitä herkemmin hän luulee, että vanhemmat ovat vihaisia hänelle, Tampereen perheneuvolan johtava psykologi Risto Karttunen selittää.

– Siksi on tärkeää vakuuttaa lapselle, että äidin ja isän riita ei ole sinun syytäsi eikä johdu sinusta. Kun molemmat vanhemmat ovat kunnolla rauhoittuneet, he voivat keskustella tilanteesta yhdessä lapsen kanssa. Kannattaa kuulostella lasta: mitä hän tapahtuneesta ajattelee ja miettii.

Valehtelu ja tilanteen vähättely eivät ole hyviä ratkaisukeinoja. Jos lapsi kuulee tai näkee vanhempiensa riitelevän, on aivan turha sanoa, että ei se nyt mitään ollut. On parasta selittää reilusti, että isä ja äiti ovat tästä asiasta eri mieltä, mutta he selvittävät asian.

Kolmas pyörä avuksi

Satunnaisista riidoista ei ole lapsen kasvulle ja kehitykselle mitään haittaa, kunhan muistetaan korostaa, että riita ei mitenkään liity lapseen. Usein toistuva tai pitkään jatkuva raju riitely sen sijaan rasittaa lapsen mieltä. Apua pitää hakea viimeistään siinä vaiheessa, kun huomaa tilanteen häiritsevän lapsen keskittymiskykyä.

– Riitojen aiheuttama jännitys voi näkyä lapsen leikeissä, kaverisuhteissa tai koulutyössä. Lapsi ei ehkä uskalla lähteä kotoa minnekään, sillä hän pelkää jotakin ikävää tapahtuvan. Vanhemmat lapset puolestaan haluavat pysyä mahdollisimman paljon muualla, kun "kotona kuitenkin vain tapellaan", Risto Karttunen selvittää.

Ulkopuolista apua pitää hakea myös silloin, kun tilanteet uhkaavat karata käsistä. Satunnainen ovien paiskominen tai rumien sanojen huutaminen on varsin tavallista, mutta ei hyväksyttävää käyttäytymistä. Kun kiukunpurkaus ylittää kohtuuden rajat, pitää pyytää anteeksi puolisolta ja lapselta: Anteeksi, että menin liian pitkälle. En tosiaankaan olisi saanut tehdä tai sanoa noin.

– Apua pitäisi etsiä aina, kun ei pysty hillitsemään omia tunteitaan. Kovin rajut riidat koettelevat lapsen turvallisuudentunnetta, psykologi Risto Karttunen varoittaa.

Itsehillinnän taitoa on tärkeää harjoitella siksikin, että lapset jäävät miettimään sanoja, joita vanhemmat suutuspäissään huutavat. Esimerkiksi väkivallalla uhkaileminen on pelottavaa, vaikka uhkaukset eivät koskaan toteutuisi.

– Väkivallalla uhkailu on lapsen kannalta melkein sama asia kuin itse väkivalta. Alle kouluikäinen lapsi ottaa uhkaukset hyvin todesta ja alkaa pelätä niiden toteutumista, Karttunen toteaa.
Riitelemistä lasten kuullen ei tarvitse kokonaan vältellä, sillä rakentava riiteleminen kehittää lapsen konfliktinratkaisutaitoja, joita hän tulevaisuudessa tarvitsee.

– Riita on rakentava silloin, kun kiukunpurkaukset johtavat asian selvittelyyn ja ratkaisemiseen, Karttunen määrittelee.

Kotoa saatu hyvän riitelyn malli voi olla esimerkiksi sellainen, että saa turvallisesti olla eri mieltä. Asiasta voidaan riidellä, mutta lopulta se ratkaistaan yhdessä.

– Anteeksipyyntö on paikallaan, jos on ylittänyt omat käyttäytymisensä rajat tai loukannut toista. Näin lapsikin oppii, että tämä ei nyt ollut kovin hyvä tapa käyttäytyä.

 

Kommentoi 1
parisuhde

Kommentit

1/1

Väkivallalla uhkaaminen on rikoslain mukaan rikos ja kohtuullisesti sanktioitu.  Ei sitä pidä kevyesti käyttää.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2013 klo 15:44"]

Väkivallalla uhkaaminen on rikoslain mukaan rikos ja kohtuullisesti sanktioitu.  Ei sitä pidä kevyesti käyttää.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0
Tähdellä merkityt ovat pakollisia kenttiä

"Kiva kun Anita tuli"

Perhe

Kun Anita muutti Raimon mukana Suomeen, hän tiesi: siellä odottavat Raimon lapset. ››

Talous tiukilla? Tässä 59 parasta keinoa säästää rahaa

Arki 3

Vauva.fi:n Aihe vapaa -palstalaiset kertovat, mitkä ovat heidän parhaat säästökeinonsa. ››

Näin taltutat kaaoksen eteisessä

Koti

Välillä epätoivo iskee kotiovella. Miksi eteinen näyttää taas tältä? ››

Milloin lapsen pelko ja ahdistus on normaalia, milloin ei?

Terveys

Noin 5 prosenttia lapsista kärsii ahdistuneisuushäiriöstä. ››

Miksi mukaan vanhempainyhdistykseen?

Koulu

Konkari vastaa neljään väitteeseen vanhempaintoiminnasta. ››