Jos taaperon unirytmi on sekaisin, ongelmiin kannattaa hakea apua. Jatkuva unenpuute häiritsee lapsen kehitystä.

On tavallista, että taaperoikäiset heräilevät useita kertoja yössä. Uniongelmasta puhutaan, jos lapsen yöuni jää heräilyjen ja nukahtamisvaikeuksien takia toistuvasti liian lyhyeksi tai heräily rasittaa kohtuuttomasti muuta perhettä.

Vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus voi häiriintyä, jos vanhemmat ovat unenpuutteen takia väsyneitä ja ärtyisiä. Erityisesti öiseen aikaan kasvaa riski, että lasta kohdellaan kaltoin, käsitellään kovin ottein tai jopa pahoinpidellään. Lapselle voi jäädä traumoja huutamisestakin.

Unenpuute altistaa ongelmille

Jos yöunet jäävät liian lyhyiksi, taaperon kehitys häiriintyy. Unenpuute vaikuttaa aivojen kehitykseen, ja joidenkin tutkimusten mukaan jatkuvasta unenpuutteesta kärsineillä lapsilla on kouluiässä todettu enemmän esimerkiksi ADHD-tyyppisiä oireita.

Monilla ADHD-lapsilla oireet voisivat olla lievempiä eikä lääkitystä aina tarvittaisi, jos lapsi olisi saanut pienempänä riittävästi unta. Yökukkuja on päivisin kiukkuinen ja levoton.

Unenpuute vaikuttaa myös lapsen kasvuun ja aineenvaihduntaan. Vähän nukkuvat lapset ovat muita useammin ylipainoisia, sairastuvat diabetekseen tai jäävät ikäistään lyhyemmiksi.

Mistä uniongelmat johtuvat?

Uniongelmien syy voi olla esimerkiksi se, että pieni lapsi ahdistuu aistiessaan vanhemman stressin ja pahan olon. Lapsella on aikuisia parempi kyky lukea muiden ruumiinkieltä, eikä häntä siksi voi huijata.

Myös sekava päivärytmi saattaa häiritä lapsen unta, tai illan ohjelma voi olla liian kiihkeä. Jos lapsi riehuu nukkumaanmenoon asti, ei hän osaa heti rauhoittua. Nukahtamista vaikeuttaa myös liiallinen tv:n ja videoiden katselu ennen nukkumaanmenoa.

Joskus pienetkin lapset sairastavat uniapeaa, jonka seuraukset saattavat olla vakavia. Pienten lasten uniapnean syitä ovat useimmiten liian suuret nielu- tai kitarisat, jotka on helppo korjata leikkauksella.

Uniapneaa sairastava lapsi hikoilee ja kouristelee nukkuessaan ja nukkuu epätavallisessa asennossa takapuoli pystyssä, pää takakenossa. Suu on auki, joskus voi kuulua heikkoa kuorsausta ja lapsella voi olla myös hengityskatkoja.

Uniapneaa sairastavan lapsen hengitys voi olla nukkuessa raskasta. Hengittäessä rintakehä painuu voimaakasti sisään ja ylähengitystiet ovat tukossa. Pahimmillaan veren happipitoisuudet laskevat, lapsi menettää hetkeksi tajuntansa, kärsii sydämen rytmihäiriöistä tai kouristelee nukkuessaan. Usein hän on aamuisin väsynyt ja ärtyisä.

Asiantuntijana dosentti Markku Partinen Helsingin yliopistosta. Hän työskentelee myös Rinnekodin Skogbyn-uniklinikan ylilääkärinä.

Kotikonstit unettomuuteen

• Totuta lapsi siihen, että yöllä saa heräillä, mutta sitten nukahdetaan uudelleen. Älä sytytä valoja, seurustele lapsen kanssa tai tarjoa hänelle ruokaa. Tuudittele hänet hiljaa uneen.
  
• Taaperon joka inahdukseen ei tarvitse reagoida. Usein lapsi nukahtaa pian itsekseenkin. Uni tulee paremmin viileässä huoneessa, jonka lämpötila on noin 18?21 astetta. Nukahtamisvaikeuksien syy voi olla myös liian pitkät päiväunet. Lyhyet päivänokoset eivät lapsen unirytmiä häiritse.
  
• Iltapala kannattaa tarjota tunti ennen nukuttamisrituaaleja. Kevyt hiilihydraatteja sisältävä iltapala helpottaa nukahtamista. Tarjoa lapselle esimerkiksi voileipää ja hunajalla makeutettua yrttiteetä.
  
• Kerro lapselle omista tunteistasi, hänen ikätasonsa mukaisesti. ?Äiti ja isä ovat nyt vihaisia toisilleen. Vihantunteet menevät ohitse ja huomenna kaikki on hyvin.? Puhumaton paha olo ahdistaa lastakin enemmän kuin asiasta puhuminen.
  
• Älä tuskaannu, jos et yöheräilyjen jälkeen saa nukutuksi. Juo lämmintä vettä tai maitoa, tee valvoessasi kotitöitä tai lue hyvää kirjaa. Huolehdi siitä, että voit valvotun yön jälkeen ottaa torkut päiväsaikaan.
  
• Ota yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin, jos epäilet lapsella uniapneaa tai uniongelmat jatkuvat eivätkä vanhemmat enää jaksa valvoa.

Elina Rikkilä, Meidän Perhe