Asuntovelallisten syytä varautua koronnousuun

Asuntolainojen korot ovat nyt tosi alhaalla, mutta onni ei jatku ikuisesti. Pankit kehottavat uuden asuntolainan ottajaa varautumaan lähivuosina vähintään kuuden prosentin lainakorkoon.

Isossa lainassa se merkitsee satoja euroja suurempia lainanhoitomenoja kuukaudessa, kertoo Taloussanomat.

Korot nousevat loppuvuodesta

Asuntolainojen viitekorkona yleisesti käytetty vuoden euribor on nyt 1,23 prosenttia, mutta loppuvuonna sen odotetaan olevan jo 0,5­–1 prosenttia korkeampi, eli noin 2 prosenttia..

Taloussanomien haastattelemat ekonomistit arvioivat, että vuoden 2011 lopussa vuoden euribor on jo noin 3 prosenttia. Useimmat pankit ottavat velasta lisäksi noin yhden prosenttiyksikön osuuden, eli marginaalin.

Jos viitekorot noudattavat ennusteita, kokonaiskorko on parin vuoden päästä nelisen prosenttia. Jos talous lähtee ennakoitua kovempaan nousuun, korot voivat nousta enemmänkin.

”Koroilla ei ole kattoa”, Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen muistuttaa.

Varaudu satasten lisämenoon

Puolitoista vuotta sitten vuoden euribor oli 5,5 prosenttia.

"5–6 prosenttia on vielä suhteellisen normaali korkotaso, johon kannattaa varautua. Hetkellisesti voi tulla tätä korkeampiakin piikkejä", Nordean Numminen sanoo.

Kun asuntolainan marginaali otetaan mukaan, pankinjohtaja Mikko Hyttinen OP-keskuksesta neuvoo varautumaan 6–7 prosentin kokonaiskorkoihin.

Esimerkiksi, jos ottaa 100 000 euron annuiteettilainan 20 vuodeksi, siitä maksetaan nyt lyhennyksiä ja korkoja 500 euroa. Jos korko olisi 6 prosenttia, lainaerä olisi 200 euroa suurempi.

200 000 euron annuiteettilainassa lainanhoitokulut pomppaisivat jo yli 1 000 eurosta yli 1 400 euroon. Elämiseenkin pitäisi silti jäädä rahaa.

OP-keskuksen Hyttinen kertoo, että heidän asiakkaansa ovat viime aikoina ottaneet lyhyempiä ja pienempiä lainoja kuin vuosi, pari sitten. Nordean Anu Numminen neuvoo jättämään laina-aikaankin pelivaraa.

”Jos tulee ongelmia, maksuohjelmaa voidaan helpottaa, mutta jos laina-aika on jo valmiiksi maksimi 25 tai 30 vuotta, sitä ei oikein ole varaa pidentää”, hän sanoo.

Lyhennystapakin vaikuttaa

Taloussanomat neuvoo lainanottajaa kiinnittämään huomiota myös lyhennystapaan. Annuiteettilainassa korkojen nousu kasvattaa kuukausierää.

Kiinteässä tasaerälainassa kuukausikustannus ei nouse eikä laske, mutta korkojen muutos joko lyhentää tai pidentää laina-aikaa.

Tasalyhenteinen maksutapa on alussa raskain, mutta velkapääoma kutistuu nopeimmin. Myös siinä korkojen nousu näkyy kuukausierässä.

Kun korot lähivuosina nousevat, eri lyhennystapojen väliset erot kasvavat. Kun esimerkiksi 100 000 euron 15 vuoden pituisessa lainassa eri maksutapojen kuukausierien ero on nyt 83 euroa, parin vuoden päästä se voi olla 191 euroa. Lyhennystapojen ero näkyy myös velkapääoman hupenemisessa.

Tasalyhenteisen lainan ottaneella on parin vuoden päästä velkaa jäljellä 4 000 euroa vähemmän kuin kiinteän tasaerän ottaneella. Lisäksi jälkimmäisen laina-aika on pidempi kuin lainaa nostettaessa.

Omasta elämäntilanteesta ja taloudellisesta tilanteesta riippuu, mikä lainanlyhennystapa kannattaa valita. Esimerkiksi tasalyhenteinen maksutapa voi olla monille ensiasunnon ostajille alussa liian raskas.

---