Sun ja mun vai meidän rahat?

Säästövinkkejä tarjoava Tarkan markan blogi kirjoittaa kiinnostavasta aiheesta: miten pariskunnat jakavat menot puolison kanssa.

Avioliittolain mukaan kumpikin puoliso elättää perhettä omien kykyjensä mukaan. Jos toisen tulot ovat pienemmät kuin toisen, hänen ei voida edellyttää osallistuvan talouden menoihin yhtä suurella osuudella kuin toisen. Näin on toki käytännössä yleensä myös avoliitossa.

Bloginpitäjä Markus Ossi kysyy lukijoiltaan, miten heidän parisuhteissaan jaetaan tulot ja menot. Kommenteista voi saada vinkkejä myös oman talouden hoitoon.

Menojen jaossa useita koulukuntia

Keskustelun perusteella pariskuntien menojen jaossa on useita koulukuntia. Toinen ääripää  voi olla, että kaikki rahat ovat yhteisiä. Molempien palkat tulevat yhteiselle tilille, johon molemmilla on tilinkäyttöoikeus ja pankkikortit. Sellaisia perheitä ei tosin kommentoijien joukossa juuri ollut.

Toinen ääripää on, että molemmilla on omat tilinsä, ja kumpikin maksaa vain omat menonsa. Yhteiset menot, kuten vuokra, jaetaan tasan.

”Meillä avoliitossa menot jaetaan 50:50 periaatteella. Molemmilla on omat tulot, tilit ja lainat. Asunnon vastikkeet maksetaan 50:50 molempien omalta tililtä taloyhtiölle ja molemmat lyhentävät lainaansa omalla aikataulullaan”, nimimerkki jpl kertoo blogissa.

”Kun on omat tilit ja omat rahat niin ei tarvitse perustella kaikkea mitä rahoillaan tekee. Esimerkiksi avopuolisoni ei siedä sijoittamista. Kun on omat rahat kyseessä, ei tarvitse perustella miksi niin teen! Minun rahat, minun riskit, minun sijoitukset!” Big-Sam kirjoittaa.

Omat vai yhteiset tilit?

Suurin osa vastaajista kannatti keskitietä. Monella pariskunnalla on omat tilit, mutta lisäksi on yksi tai useampi yhteinen tili, jonne kumpikin siirtää sovitun summan rahaa.

Yhteiseltä tililtä maksetaan yleensä ainakin asumiskulut, netti-, sähkö-, ja vesilaskut, joskus myös ruokaostokset ja ravintolakäynnit. Parempituloinen maksaa usein menoista suuremman osan.

”Joka palkanmaksun yhteydessä siirretään sovitusti rahaa yhteiselle tilille, minä parempituloisena hieman enemmän kuin puoliso. Lisäksi maksan paremmin ansaitsevana henkilökohtaiselta tililtäni vakuutukset, auton ja polttoaineet”, nimimerkki kohti taloudellista riippumattomuutta kertoo.

”Minä hoidan lainojen lyhennykset ja korot ja avovaimo ruokaostokset, sähkö-, lämpö- ja vesilaskut sekä vakuutukset. Molemmilta menee 60 prosenttia nettotuloista näihin. Lisäksi molemmat laittavat parhaalta tuntuvan summan yhteiselle säästötilille silloin kun siltä tuntuu”, Mikko kirjoittaa.

Joissakin perheissä kulujen ynnäämiseen käytetään Excel-taulukkoa. Esimerkiksi Säätäjän perheessä lasketaan yhteen kaikki kuukauden yhteiset menot ja kuukaudelle jyvitetyt vuosittaiset menot. Syntynyt summa jaetaan kummankin nettotulojen suhteessa.

”Nettotulojen suhteessa jako on näppärää muuttuvissa elämäntilanteissa, kuten hoitovapailla. Se joka kulloinkin tienaa enemmän, myös maksaa enemmän”, Säätäjä perustelee.

Samasta aiheesta on virinnyt vilkas keskustelu myös Vauva-lehden keskustelpalstalla.  Keskustelun aloittaja kertoo, että hänellä on puolisonsa kanssa erilliset tilit, mutta siitä ei ole aiheutunut ongelmia. " Ihan yhtä perhettä ollaan, vedetään yhtä köyttä, kumpikin tienaa vaan omat rahansa ja laskut ja lainat menee suunnilleen puoliksi."  Lopuksi hän kysyy muilta: "Onko tämä mielestänne outoa? Miten teillä jaetaan laskut ja muut menot?"

Mikä on sinun perheesi tapa setviä raha-asiat? Osallistu keskusteluun!

---