Tätä ekaluokkalainen tarvitsee

Kaverien saaminen ja turvallinen ryhmä näkyvät myös koululaisten oppimistuloksissa. Jo seitsemänvuotias vertaa itseään samanikäisiin ja havainnoi asemaansa kaverijoukossa.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuonna 2010 tekemän Kiusaavatko pienetkin lapset? -selvityksen perusteella kiusaamisilmiö on yleinen jo päiväkodeissa. Pienten lasten keskuudessa kiusaaminen on tyypillisesti leikeistä ja ryhmistä ulkopuolelle sulkemista, jota aikuisen voi olla vaikeaa tunnistaa.

Kiusaaminen jatkuu helposti koulussa, jos kierrettä ei saada katkaistua. Kiusaamiseen ja kaverisuhteisiin liittyvät pelot näkyvät myös MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen yhteydenotoissa.

– Viime vuonna kiusaamisen kokemukset olivat ylivoimaisesti yleisin Lasten ja nuorten puhelimen vakava keskustelunaihe kaikenikäisten lasten ja nuorten parissa. Esimerkiksi ujo lapsi saattaa olla jo valmiiksi varautunut uusissa ihmissuhteissa ja saa vain vähän myönteistä palautetta luokkakavereiltaan. Seurauksena lapsi vetäytyy entisestään eikä uskalla ottaa kontaktia toisiin, MLL:n auttavien puhelimien päällikkö Tatjana Pajamäki muistuttaa.

Kaverisuhteiden syntymistä ei voi jättää pelkästään lapsen vastuulle. Opettajan haasteena on havainnoida luokkaa ja huolehtia, että jokainen pääsee toimintaan mukaan.

– Esimerkiksi pari- ja ryhmätöissä opettajan tulisi jakaa ryhmät niin, että erilaiset persoonat voivat tutustua toisiinsa ja oppia toistensa vahvuuksia ja taitoja eivätkä samat oppilaat työskentele aina yhdessä, Pajamäki neuvoo.

Lähde: Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Twiittaa