Keskustelualueen etusivu ›› Keskustelualueen säännöt >>
1/3

Syys-lokakuussa Kreikkaan

Riittääkö lämpöä ja aurinkoa vielä näin myöhään syksyllä auringon palvojalle? Toimiiko kaikki palvelut vielä esim. kaupat? Mihin päin Kreikkaa on varminta lähteä?

[quote author="Vierailija" time="10.05.2012 klo 22:11"]

Riittääkö lämpöä ja aurinkoa vielä näin myöhään syksyllä auringon palvojalle? Toimiiko kaikki palvelut vielä esim. kaupat? Mihin päin Kreikkaa on varminta lähteä?

[/quote]
0 0
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
2/3

Syys-lokakuussa Kreikkaan

Hei!
Kiitos viestistäsi.
Ohessa on esimerkkinä Kreetan Geranin yleiset lämpötila-, ja sadearviot vuoden ympäri. Syys- ja lokakuussa on vielä lämmintä, mutta toki sadepäivien riski pikkuhiljaa kasvaa, eikä varsinaisiin hellelukemiin välttämättä enää päästä.
Loppukesästä (syyskuun loppu ja lokakuu) osa pienempien lomakohteiden palveluista saatetaan sulkea. Suuremmat ja suositummat lomakohteet kuten Rodos ja Kreeta ovat kuitenkin toiminnassa myös palveluiden puolesta lokakuun loppupuolelle, vaikka arki saarilla jo vähän rauhoittuukin.

Lokakuun loppupuolella varmimmin aurinkoista on Välimeren itäosissa, esimerkiksi Kyproksella, jossa lämmintä riittää vielä marraskuulle saakka.

Mukavaa loman suunnittelua!

Ystävällisin terveisin
Terhi/Finnmatkat

[quote author="Finnmatkat" time="11.05.2012 klo 13:34"]

Hei!
Kiitos viestistäsi.
Ohessa on esimerkkinä Kreetan Geranin yleiset lämpötila-, ja sadearviot vuoden ympäri. Syys- ja lokakuussa on vielä lämmintä, mutta toki sadepäivien riski pikkuhiljaa kasvaa, eikä varsinaisiin hellelukemiin välttämättä enää päästä.
Loppukesästä (syyskuun loppu ja lokakuu) osa pienempien lomakohteiden palveluista saatetaan sulkea. Suuremmat ja suositummat lomakohteet kuten Rodos ja Kreeta ovat kuitenkin toiminnassa myös palveluiden puolesta lokakuun loppupuolelle, vaikka arki saarilla jo vähän rauhoittuukin.

Lokakuun loppupuolella varmimmin aurinkoista on Välimeren itäosissa, esimerkiksi Kyproksella, jossa lämmintä riittää vielä marraskuulle saakka.

Mukavaa loman suunnittelua!

Ystävällisin terveisin
Terhi/Finnmatkat

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0
3/3

Kreikka

Kreikassa on asukkaita noin 30 euroo. An se mul

[quote author="Vierailija" time="11.05.2012 klo 18:46"]

Kreikassa on asukkaita noin 30 euroo. An se mul

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0
4/3

odot ny

Uudistuneet käyttöehtomme tulevat voimaan 25. toukokuuta 2012. Katso lisätietoja.
Kreikka
Wikipedia
Sivulta puuttuu ensiarviointi. Tämä ilmoitus näytetään vain seulojille.
Loikkaa: valikkoon, hakuun
???????? ??????????
(Elliniki Dimokratia)
Helleenien tasavalta
Kreikan lippu. Kreikan vaakuna.
lippu vaakuna
Kreikan sijainti kartalla.
Valtiomuoto tasavalta
Presidentti
Pääministeri Karolos Papulias
Loukas Papadimos
Pääkaupunki Ateena
38°00?N, 23°43?E
Muita kaupunkeja Thessaloniki, Patras
Pinta-ala
– josta sisävesiä 131 957[1] km² (sijalla 95)
0,867 %
Väkiluku (2011)
– väestötiheys
– väestönkasvu 10 760 136[1] (sijalla 76)
80,91 / km²
0,083[1] % (2011)
Viralliset kielet kreikka
Valuutta euro (EUR)
BKT (2011)
– yhteensä
– per asukas sijalla 34
312 miljardia USD[1]
27 600 USD
HDI (2010) 0,855[2] (sijalla 22)
Elinkeinorakenne maatalous 3,3[1] %,
palvelut 78,9[1] %,
teollisuus 17,9[1] % BKT:sta
Aikavyöhyke
– kesäaika UTC+2
UTC+3
Itsenäisyys
– Osmanien valtakunnasta
Julistautui 25. maaliskuuta 1821, tunnustettu 1829
Lyhenne
Maatunnus
GR,GRC
ajoneuvot: GR
lentokoneet: SX
Kansainvälinen
suuntanumero +30
Motto ????????? ? ??????? (Eleftheria i thanatos – Vapaus tai kuolema) Tämä oli ennen kaikkea vuonna 1821 ottomaaneja vastustavien vallankumouksellisten motto. Ei niin käytetty nykypäivänä.
Kansallislaulu Imnos eis tin Eleftherian

Kreikka, Kreikan tasavalta eli Hellas, virallisesti Helleenien tasavalta, (kreik. ???????? ??????????, Elliniki Dimokratia) on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin eteläkärjessä. Kreikka käsittää myös Dodekanesian saaret ja Pohjois-Egean saariryhmän kreikkalaiset saaret. Kreikan naapurimaat ovat Albania, Makedonian tasavalta, Bulgaria ja Turkki. Väkiluku on noin 10,8 miljoonaa ja pinta-ala noin 132 000 neliökilometriä. Maan pääkaupunki on Ateena.
Sisällysluettelo
[piilota]

* 1 Maantiede
* 2 Historia
* 3 Politiikka
* 4 Hallinnollinen jako
* 5 Talous
o 5.1 Liikenne
* 6 Väestö
o 6.1 Kansanterveys
o 6.2 Koulutus
* 7 Kulttuuri
o 7.1 Antiikin Kreikan kulttuuri
o 7.2 Bysanttilainen kulttuuri
o 7.3 Uudempi Kreikan kulttuuri
o 7.4 Maailmanperintökohteet
o 7.5 Media
* 8 Urheilu
* 9 Lähteet
* 10 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maantiede

Pääartikkeli: Kreikan maantiede

Kreikan kartta.
Kreikka satelliittikuvassa maaliskuussa 2003.

Kreikkaan kuuluu Balkanin niemimaan eteläosa, Aigeianmeren saaret, Kreeta ja Joonian saaret. Kreikan rannikko on kallioista ja meren rikkiuurtamaa. Lännestä pistävä Korintin- ja idästä pistävä Aiginanlahti erottavat Peloponnesoksen niemimaan melkein kokonaan muusta mantereesta. Niiden välisenä siltana on kapea Korintin kannas.

Kreikan sisämaa on vuoristoista. Suurin vuorijono on Pindos, korkeimmat vuorenhuiput Olympos (2 985 m) ja Parnassos (2 459 m). Kreikan joet ovat vähäiset. Maritzan, Struman ja Vardarin alajuoksut ovat Kreikan alueella; Aliakmon, Aheron, Vistritza, Peneios, Arta, Akeloos ja Eurotas ovat kokonaan Kreikan jokia.

Kreikassa vallitsee välimerenilmasto, joskin pohjoisosan vuorilla on ilmasto melko mantereinen. Kesä on lämmin tai kuuma, sateeton ja lähes pilvetön kausi kestää kolme kuukautta. Merituulet vilvoittavat saaristossa, mutta suurkaupungeissa kuten Ateenassa helle voi käydä pakahduttavaksi. Sateet ajoittuvat lähinnä talveen. Lunta voidaan saada kaikkialla Kreikassa, mutta saaristossa se on harvinaista. Alavilla alueilla se ei jää maahan juuri koskaan. Kevät ja syksy ovat lyhyitä välivuodenaikoja jolloin sää on vaihtelevaa.[3]

Kreikan sään erityispiirre on auringonpaisteen suuri määrä. Sitä saadaan talvellakin viitisen tuntia, kesällä jopa 12–14 tuntia päivässä. [3]
Kuukausittainen keskimääräinen vuorokauden maksimi- ja minimilämpötila sekä sademäärä eri puolilla Kreikkaa[3] Mittauspiste T H M H T K H E S L M J Vuosi
Ateena
(kuiva itä) 13 °C
6 °C
62 mm 14 °C
7 °C
37 mm 16 °C
8 °C
37 mm 20 °C
11 °C
23 mm 25 °C
16 °C
23 mm 30 °C
20 °C
14 mm 33 °C
23 °C
6 mm 33 °C
23 °C
7 mm 29 °C
19 °C
15 mm 24 °C
15 °C
51 mm 19 °C
12 °C
56 mm 15 °C
8 °C
71 mm
Naxos
(saaristo) 15 °C
10 °C
91 mm 15 °C
10 °C
73 mm 16 °C
11 °C
69 mm 20 °C
13 °C
19 mm 23 °C
16 °C
12 mm 26 °C
20 °C
11 mm 27 °C
22 °C
2 mm 28 °C
22 °C
1 mm 24 °C
18 °C
11 mm 20 °C
15 °C
45 mm 17 °C
12 °C
48 mm 15 °C
8 °C
93 mm

Lähes vuosittain riehuvat laajat metsäpalot aiheuttavat ongelmia loppukesästä. Vuonna 2007 ne johtivat kuolemantapauksiin, vuonna 2009 laajoihin evakuointeihin.[4]
Saaristoja Saaria

Dodekanesia, Jooniansaaret, Sporadit, Kykladit


Kalimnos, Karpathos, Kos, Patmos, Rodos, Symi, Paros, Delos, Melos, Kreeta, Mykonos, Naksos, Thera, Syros, Amorgos, Korfu, Lefkas, Ithaka, Zakynthos, Lesvos, Khios
[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Kreikan historia

Kreikkaan syntyivät kolmannella ja toisella vuosituhannella eaa. Euroopan varhaisimmat korkeakulttuurit, ensin minolainen ja sen jälkeen ensimmäinen tunnettu kreikankielinen kulttuuri, mykeneläinen kulttuuri. Varhaisten kulttuurien romahtamista seurasivat Kreikan pimeät vuosisadat, mutta niiden jälkeen kreikkalaisissa kaupunkivaltioissa syntyi uusi ja kukoistava kulttuuri. Tämän aikakauden Kreikasta käytetään termiä antiikin Kreikka. Kreikkalaisista kaupunkivaltioista huomattavimpia olivat Ateena ja Sparta, mutta niitä oli runsaasti nykyisen Kreikan ulkopuolellakin, erityisesti Vähän-Aasian länsirannikolla, Etelä-Italiassa (Magna Graecia) sekä muuallakin Välimeren rannikoilla. Myöhemmin Makedonian valtakunta valloitti ensin koko Kreikan ja sitten Aleksanteri Suuren johdolla koko Lounais-Aasian ja Egyptin, minkä jälkeen kreikkalainen kulttuuri levisi laajalle myös näille alueille.

Ajanlaskun alkuun mennessä Kreikasta ja valtaosasta koko kreikkalaista maailmaa tuli osa Rooman valtakuntaa, jonka hajotessa Kreikka jäi sen kreikankielisenä säilyneelle itäosalle Bysantille. Bysantin valtionuskonnoksi vakiintui kristinuskon ortodoksinen muoto. Bysantti kukistui lopullisesti 1453 ja Kreikasta tuli pian osa Osmanien valtakuntaa.

Kreikka itsenäistyi Turkista vapaussodan jälkeen 1829. Itsenäistynyt Kreikka oli aluksi huomattavasti nykyistä pienempi. Vuosina 1912–1913 käytiin ensimmäinen ja toinen Balkanin sota, joiden tuloksena Kreikkaan liitettiin siihen saakka Turkille kuuluneet ensimmäisen Etelä-Makedonia ja Egeanmeren saaret sekä jo aiemmin itsenäiseksi julistautunut Kreeta. Näiden aluelaajennusten jälkeenkin kreikkalaisia asui paljon myös maan ulkopuolella, erityisesti Smyrnan (nykyisen Izmirin) seudulla Turkissa. Ensimmäisen maailmansodan aikoihin ja sen jälkeen vaadittiin yleisesti myös näiden alueiden liittämistä Kreikkaan. Sèvres'n rauhansopimuksen jälkeen alue olikin muutaman vuoden ajan Kreikan hallinnassa, mutta Turkki ei sopimusta allekirjoittanut. Niinpä Kreikka oli vuosina 1919–1922 sodassa entistä emämaataan Turkkia vastaan. Turkissa tämä sota tunnetaan Turkin itsenäisyyssotana. Sodan jälkeen tehty rauhansopimus merkitsi pakollista väestönvaihtoa. Noin 2 miljoonaa Turkin puolelle jäänyttä kreikkalaista ja Kreikan puolelle jäänyttä turkkilaista joutui muuttamaan kodeistaan naapurimaahan.

Toisessa maailmansodassa Kreikka joutui saksalaisten miehittämäksi. Sodan jälkeen maassa käytiin Neuvostoliiton tukemien kommunistien ja Yhdysvaltain tukemien antikommunistien välillä vuoteen 1949 kestänyt sisällissota, jonka kommunismin vastustajat voittivat. Tämä johti vuosikymmeniä kestäneeseen jakoon, jossa vasemmistolaiset ja oikeistolaiset kyräilivät toisiaan. Vuonna 1967 sotilasjuntta syrjäytti kuninkaan ja demokraattisesti valitun hallituksen ja kaappasi vallan. Juntta kaatui 1974 ja 1975 Kreikasta tuli tasavalta. Vuonna 1981 Kreikasta tuli EEC:n jäsen. Vuonna 2005 se hyväksyi Euroopan perustuslain. Vuonna 2008 maassa oli lakkoja, mielenosoituksia ja levottomuuksia, jotka yltyivät, kun poliisi surmasi 15-vuotiaan mielenosoittajan.[4]

Lokakuun 2009 ennenaikaisten vaalien jälkeen pääministeriksi tuli PASOK-puolueen Georgios Papandreu. Toukokuussa 2010 euroalueen valtiot ja IMF myönsivät Kreikalle 110 miljardia euroa lainaa viideksi vuodeksi maan talouden pelastamiseksi. EU-maiden osuus tästä oli 80 miljardia.[5] Papandreu erosi marraskuussa 2011 maan ajauduttua velkakriisissään umpikujaan ja muodostettiin Loukas Papadimosin johtama kokoomushallitus.
[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Kreikan politiikka

Kreikan parlamentti on yksikamarinen ja koostuu 300:sta nelivuotiskaudelle valitusta kansanedustajasta. Enemmistö parlamentissa on vaihdellut PASOKin (sosiaalidemokraatit) ja Nea Dimokratian (oikeisto) välillä. Kreikan parlamentti nimeää Kreikan presidentin.[6]

Kreikan valtionpäämies on vuodesta 2005 ollut presidentti Karolos Papulias.

Pääministerinä toimii sitoutumaton Loukas Papadimos (2011–), joka johtaa Nea Dimokratian, PASOKin ja jyrkän oikeistolaisen LAOS-puolueen koalitiohallitusta.[7] Papadimos jätti eroilmoituksen 11. huhtikuuta 2012 mutta jatkanee pääministerinä vaaliin saakka.[8]

Kreikan ulkopolitiikkaa on jo vuosien ajan leimannut kysymys Kyproksesta ja suhteet Turkkiin. Sillä on ollut kiistoja pohjoisen naapurinsa Makedonian kanssa maan nimestä vuodesta 1992 alkaen.[9]

Kreikan asevoimat muodostuvat maavoimista (Ellinikos Stratos, ES), merivoimista (Ellinikos Polemiko Navtiko, EPN) ja ilmavoimista (Elliniki Polimiki Aeroporia, EPA). Kaikki 19–45-vuotiaat miehet ovat asevelvollisia, miesten varusmiespalvelus kestää vuoden, naiset voivat hakeutua palvelukseen vapaaehtoisina. Vuonna 2005 maa käytti 4,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan sotilasmenoihin.[1]

Kreikka on NATOn jäsen vuodesta 1952. Se vastustaa aktiivisesti Makedonian jäsenhakemusta. Se osallistuu NATOn rauhanturvaoperaatioihin Afganistanissa ja Kosovossa, sekä merirosvouksen torjuntaan Afrikan sarven lähivesillä.[10]
[muokkaa] Hallinnollinen jako

Kreikassa on 13 hallinnollista aluetta, periferiaa tai kehää. Aiemmin ne jaettiin edelleen 51 prefektuuriin (nomoi, yksikkö: nomos), Vuonna 2010 esitelty Kallikrates-suunnitelma hylkäsi prefektuurit ja keskitti aluehallinnon näihin 13 alueeseen. Suuri kuntaliitos yhdisti 1034 kunnasta 370 superkuntaa.[11]

Lisäksi autonominen Athos-vuori on luostarivaltio Kreikan alaisuudessa.
Kartta Numero Periferia Pääkaupunki Pinta-ala Väkiluku
GreeceNumberedPerepheries.png
1 Attika Ateena 3 808 km² 3 761 810
2 Keski-Kreikka Lamia 15 549 km² 605 329
3 Keski-Makedonia Thessaloniki 18 811 km² 1 871 952
4 Kreeta Heraklion 8 259 km² 601 131
5 Itä-Makedonia ja Traakia Kavala 14 157 km² 611 067
6 Epeiros Ioannina 9 203 km² 353 820
7 Jooniansaaret Kerkyra 2 307 km² 212 984
8 Pohjois-Egean saaret Mytilene 3 836 km² 206 121
9 Peloponnesos Kalamata 15 490 km² 638 942
10 Etelä-Egean saaret Ermoupoli 5 286 km² 302 686
11 Thessalia Larissa 14 037 km² 753 888
12 Länsi-Kreikka Patras 11 350 km² 740 506
13 Länsi-Makedonia Kozani 9 451 km² 301 522
- Athos (autonominen) Karyes 390 km² 2 262
[muokkaa] Talous

Pääartikkeli: Kreikan talous

Vuonna 2011 arvioitu BKT asukasta kohden oli 27 600 USD. Todellinen kasvu vuonna 2011 oli ?6 % ja inflaatio 2,9 %. Työttöminä oli samana vuonna 17 % väestöstä.[1] Valuutta on euro, aikaisemmin drakma. Kreikka pääsi mukaan talous- ja rahaliittoon, vaikka sen julkisen sektorin alijäämä oli sallittua kolmea prosenttia suurempi.[12]
Ithakassa kasvava oliivipuu, jota on väitetty yli 1500-vuotiaaksi.

Kreikka tuottaa viljaa, hedelmiä, vihanneksia, sekä teollisuudelle tupakkaa, puuvillaa, sokerijuurikkaita ja viinirypäleitä. Kreikka on kolmanneksi suurin oliiviöljyn tuottaja. Teollisuuden kehitystä haittaa raaka-aineiden ja energian puute. Vientituotteita ovat muun muassa oliiviöljy, oliivit ja viini. Myös matkailu on huomattava tulonlähde.
Vuohipaimen Samoksen saarella.

Kreikka on maatalousmaa huolimatta maan vuoristoisesta luonteesta, kesien kuivuudesta ja eroosion voimakkuudesta. Suurin osa maasta on kuitenkin niittyä ja karua vuoristolaidunta, joka soveltuu vain lampaiden ja vuohien pitoon. Siksi viljelysmaa onkin sijoittunut alangoille, kukkuloille ja vuorten alemmille rinteille. Thessalian ja Boiotian tasangoilla on ammoisista ajoista viljelty viljaa ja pidetty karjaa kun taas Attika on ollut kivistä aluetta ja sen sisämaassa viljeltiin oliiveja ja viinirypäleitä. Oliivit ovat tärkeitä vientituotteita, mutta sen lisäksi oliiviöljyn kotimainen kysyntä on merkittävää.[13]

Elintarvikkeet, polttoaineet, koneet, metallit ja puu ovat tärkeimmät tuontitavarat. Vientitavaroita ovat malmit ja metallit, tekstiilit, raakatupakka, korintit, rusinat, appelsiinit, puuvilla ja viinit. Kreikka on jo ennestään tunnettu merenkulkuvaltio ja sen kauppalaivasto on maailman viidenneksi suurin. Kalastus onkin ollut yksi Kreikan pääelinkeinoista.lähde? Lisäksi nykyään matkailu on huomattava tulonlähde ja koko ajan nousussa. Vuonna 2008 se muodosti 18 % maan kansantulosta.[12]

Vaikka Kreikasta ei löydy paljon kaivannaisia, on maalla kuitenkin jotain luonnonvaroja omasta takaa. Tärkeitä sellaisia ovat bauksiitti, hopea ja öljy. Bauksiittia löytyy Korintinlahden suun molemmin puolin, hopeaa Ateenan alapuolelta Attikan kärjestä ja öljyä pumpataan Aigeianmeren pohjasta.lähde?

Koska keinokasteluun sijoitetut varat ovat vähäisiä, on viljelysmaat sijoitettu rannikolle, jossa sademäärät ovat runsaammat muuhun maahan verrattuna. Kreikassa viljellään myös tupakkaa, vaikka sitä ei juurikaan lähde ulkomaan vientiin. Kokonaisuutta katsottaessa joutuu Kreikka kuitenkin tuottamaan suurimman osan tarpeistaan ulkomailla. Metsätaloutta ei maasta juurikaan löydy, mutta lampaiden ja vuohien kasvatusta sen sijaan kaikista osista.lähde? Vuonna 2009 maatalous työllisti 12,4 % työvoimasta ja toi 3,4 % kansantuotteesta.[1] Maataloustuotteiden jalostus lasketaan kuitenkin teollisuuden tilastoihin, ja elintarviketeollisuus on maan merkittävimpiä teollisuudenaloja.

Maan teollisuus on keskittynyt suurilta osin Ateenan ja Thessalonikin alueille. Syynä tähän on se, että näissä kaupungeissa asukkaita on eniten ja kulkuyhteydet ovat erinomaiset. Teollisuus on kuitenkin koko ajan lisääntymässä. Vesivoimaa rakennetaan, öljyn poltosta siirrytään kotimaisiin polttoaineisiin, kuten ruskohiileen ja turpeeseen, jotka kasvattavat kotimaan markkinoita. Sekä saarista että mantereelta löytyy maalämpölaitoksia, Kithoksen saarelta suuri tuulivoimapuisto ja aurinkokeräimiä sekä aurinkolämmitysjärjestelmiä myydään koko Euroopassa.lähde?

Tärkeitä teollisuustuotteita ovat elintarvikkeiden ja juomien lisäksi öljyjalosteet, kivennäisaineet, perusmetallit, kemiantuotteet, tekstiiliteollisuuden materiaalit, metalliteollisuuden lopputuotteet ja vaatteet. Näiden jalostusaste on tyypillisesti varsin alhainen.[12]

Kreikka hyväksyttiin eurojärjestelmään vuonna 2001, ja euro tuli käyttöön vuoden 2002 alusta.[14] EU:n komissio selvitti myöhemmin, että Kreikka oli kaunistellut tilastojaan päästäkseen euroon mukaan. Valtiontalous oli velkainen jo vuosia ennen finanssikriisin kärjistymistä.[15] Vuoden 2009 loppupuolella Kreikan talous luisui akuuttiin kriisiin. Budjetti oli reilusti alijäämäinen ja maa on ottanut runsaasti ulkomaista velkaa.[16] Keväällä 2010 muut EU-maat ja IMF päättivät lainata rahaa Kreikan pelastamiseksi. [17] Tukea saadakseen Kreikka suostui leikkaamaan valtion menoja rajusti, tavoitteena 24 miljardin euron säästöt. Pakettiin kuuluu tavoite eläkeiän huomattavasta nostamisesta sekä veronkorotuksista ja virkamiesten palkkojen jäädyttämisestä.[18]
[muokkaa] Liikenne

Kreikassa on 81 lentokenttää, 2 548 km rautateitä ja 117 533 km maanteitä. Kuusi kilometriä pitkä Korintin kanava lyhentää merimatkaa maan ympäri kiertämiseen verrattuna 325 kilometrillä. Tärkeimmät satamakaupungit ovat Agioitheodoroi, Aspropyrgos, Pachi, Piraeus ja Thessaloniki. [1] Saarten välistä lauttaliikennettä hoitavat lukuisat pienet lauttayhtiöt. Mantereen päässä Pireuksesta lähtevät yleensä lautat Kreetalle, Kyklideille, Dodekanesiaan ja Egeian meren itäosaan, kun taas Patraksesta on yhteyksiä Italiaan ja Joonianmeren saarille.[19]
[muokkaa] Väestö

Heinäkuussa 2009 arvioitiin, että Kreikassa on 10 737 428 asukasta. Vuosittainen väestönkasvu oli 0,127 %.[1] Väestötiheys on 81 asukasta/km². Kaupungeissa asuu 61 % väestöstä.

Kreikka on hyvin homogeeninen valtio ja enemmistö sen asukkaista pitää itseään etnisinä kreikkalaisina. Virallisten lukujen mukaan vain yksi prosentti asukkaista puhuu äidinkielenään muuta kuin kreikkaa.[1] Maassa on kuitenkin pieniä määriä turkkilaisia, pomakkeja, romaneja, vlaheja, slaaveja sekä albaaneja. Suurin osa maan vähemmistöistä elää Pohjois-Kreikan alueella. Albaaneista suurin osa oleskelee maan suurimmissa kaupungeissa laittomasti (arvioitu määrä noin 300 000), mutta Pohjois-Kreikassa asuu myös albaniaa äidinkielenään puhuvia yhteisöjä, jotka ovat ortodokseja ja Kreikan kansalaisia. Kun Espanja ja Italia ovat lisänneet rajavalvontaa, yhä useammat laittomat maahanmuuttajat tulevat Länsi-Eurooppaan Albanian ja Kreikan välisen rajan yli.[20]

Kreikan väestöstä 98 prosenttia on kastettu ortodoksiseen kirkkoon. Kreikassa on myös noin 1,3 prosentin suuruinen muslimivähemmistö,[1] joka koostuu suurimmaksi osaksi turkkilaisista. Lisäksi on pieniä määriä katolilais- ja juutalaisyhteisöjä.
[muokkaa] Kansanterveys

Sekä kreikkalaisten naisten että varsinkin miesten elinajanodote on selvästi yli Euroopan keskitason. Yleisimmät kuolinsyyt vuonna 2002 olivat aivo- ja sydäninfarktit.[21] Välimeren ruokavalio, johon kuuluvat muiden muassa pähkinät ja oliiviöljy yhdistettynä runsaaseen kalan ja vihannesten syömiseen on todettu kokonaisuutena terveelliseksi, mutta siitä ei ole voitu osoittaa yksittäistä sairauksia torjuvaa osaa.[22] Kaupungistumisen myötä ruokailutavat ovat muuttuneet, ja ylipaino on kasvava ongelma.[23]

Vuonna 2007 maassa oli 11 000 HIV/AIDS-potilasta.[1]
[muokkaa] Koulutus

Kreikassa toimii 24 yliopistoa ja korkeakoulua. Niistä vanhin on vuonna 1837 perustettu Ateenan yliopisto, joka oli myös Balkanin ja Itäisen Välimeren alueen ensimmäinen yliopisto.[24] Suurin on Thessalonikin Aristoteles-yliopisto, jossa on yli 95 000 opiskelijaa.[25]

Vuonna 2001 lukutaitoisia oli yli 15-vuotiaista miehistä 98 %, naisista 94 %.[1]
[muokkaa] Kulttuuri

Pääartikkeli: Kreikkalainen kulttuuri

EU-jäsen antiikkisilla perinteillä.

Kreikan kulttuuri on kehittynyt tuhansien vuosien aikana, saaden alkunsa antiikin Kreikan arkaaiselta ajalta. Myöhemmin se vaikutti suuresti Rooman, Bysantin ja Ottomaanien valtakuntien kulttuuriin.

Kreikkalainen keittiö on maantieteellisistä ja historiallisista syistä tyypillisen välimerellinen. Se käyttää perinteisesti alueen raaka-aineita: tuoreita yrttejä, oliiviöljyä, tomaatteja ja sitruunoita sekä kalaa. Kreikkalainen salaatti, horiatiki, sisältää kasvisten lisäksi fetaa.[26]
[muokkaa] Antiikin Kreikan kulttuuri

Pääartikkeli: Antiikin Kreikan kulttuuri

Antiikin Kreikan kulttuurilla (700 eaa. – 400 jaa.) on ollut suuri vaikutus Euroopan historiassa. Antiikin Kreikkaa kutsutaan usein länsimaisen sivistyksen kehdoksi. Kirjallisuudessa oli hallitsevana eepillinen runous, jota edusti muun muassa Iliaan ja Odyseeian kirjoittaja Homeros. Kreikkalaisen tragedian suuret nimet ovat Aiskhylos, Sofokles ja Euripides, komedian puolestaan Aristofanes. Soittimina kithara ja aulos olivat yleisimmät ja arvostetuimmat. Rakennustaide oli korkealla tasolla jo esihistoriallisella ajalla, kuten Troijan, Kreetan, Tirynsin ja Mykenen valtavat linnan- ja palatsinrauniot toiselta tuhatluvulta eaa. osoittavat.
[muokkaa] Bysanttilainen kulttuuri

Pääartikkeli: Bysanttilainen kulttuuri

Bysanttilainen kulttuuri (n. 400–1453) tarkoittaa Bysantin valtakunnassa eli Itä-Roomassa kukoistanutta kulttuuria. Siinä yhtyy itämaisia ja hellenistisiä aineksia. Tuon ajan rakennustaiteen suurimmat monumentit ovat Kreikan nykyrajojen ulkopuolella, mutta esimerkiksi mosaiikkeja on myös Kreikan monissa kirkoissa.
[muokkaa] Uudempi Kreikan kulttuuri

Uudempi Kreikan kulttuuri (n. 1453–)

Kreikkalaisista kirjailijoista kaksi on saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon: Giorgos Seferis vuonna 1963 ja Odysseas Elytis vuonna 1979. Elokuvaohjaaja Mihalis Kakogiannis on ollut viidesti Oscar-ehdokkaana. Hänen tunnetuin työnsä on Kerro minulle, Zorbas vuodelta 1964. Eurovision laulukilpailussa kreikkalainen Helena Paparizou voitti vuonna 2005.
[muokkaa] Maailmanperintökohteet

Kreikassa on 17 Unescon maailmanperintöluettelon kohdetta:[27]

* Apollo Epicuriuksen temppeli Bassaissa
* Ateenan linnavuori, Akropolis
* Athos-vuori luostareineen
* Dafnen, Osios Lukaksen ja Khioksen Nea Monin luostarit
* Delfoin arkeologinen alue
* Delos, Apollonin myyttinen syntymäpaikka
* Epidauroksen arkeologinen alue
* Khorán historiallinen keskusta, Pyhän Johanneksen luostari sekä Ilmestyskirjaluola Pátmos-saarella
* Korfun vanha kaupunki
* Meteoran luostarit lähes luoksepääsemättömillä kallioilla
* Mykenen ja Tirynsin arkeologiset alueet
* Mystrasin rauniot linnoituksineen, palatsineen, kirkkoineen ja luostareineen
* Olympian arkeologinen alue
* Pythagorion ja Heraion Samoksella
* Rodoksen keskiaikainen kaupunki
* Thessalonikin varhaiskristilliset ja bysanttilaiset monumentit
* Verginan arkeologinen nähtävyys

[muokkaa] Media

Kreikan käytetyin uutismedia on televisio. Vuonna 2009 se oli pääasiallinen uutiskanava 78 prosentille kreikkalaisista. Se oli aiemmin valtion monopoli, mutta 1980-luvun loppupuolen jälkeen kaupalliset asemat ovat vieneet suuren markkinaosuuden. Radiotoiminnan sääntely on vähäistä. Päivittäin ilmestyviä sanomalehtiä ovat Eleftherotypia, Ta Nea ja Kathimerini.[28]
[muokkaa] Urheilu

Kreikka oli antiikin olympialaisten kotimaa, ja siksi luonnollinen valinta ensimmäisten modernien olympialaisten isäntämaaksi. Se isännöi myös vuoden 2004 kesäkisoja, Maa on osallistunut kaikkiin kesäolympialaisiin ja useimpiin talviolympialaisiin vuodesta 1936 alkaen.[29] Kreikassa järjestetään vuosittain rallin MM-sarjaan kuuluva Akropolis-ralli, joka on vanhimpia vielä nykyään ajettavia ralleja.

Jalkapallo on Kreikan suosituin joukkueurheilulaji. Maan mestaruudesta on pelattu vuodesta 1927 alkaen. Jalkapallomaajoukkue on päässyt Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuiden lopputurnaukseen vain vuonna 1994 ja 2010. Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailuiden lopputurnauksen Kreikka voitti vuonna 2004. Huhtikuussa 2011 se oli FIFA:n rankingissa sijalla 12.[30]
[muokkaa] Lähteet

1. ? a b c d e f g h i j k l m n o p The World Factbook: Greece CIA. (englanniksi)
2. ? Human Development Report 2010 (englanniksi)
3. ? a b c Country Guide Greece BBc Weather
4. ? a b Timeline: Greece BBC News
5. ? http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2010/05/1119322/imf-hyvaksyi-kreikka-lainan
6. ? Berndl, Hattsten, Knebel, Udelhoven: Maailmanhistoria. Parragon, 2007. ISBN 978-1-4054-8283-7.
7. ? Kreikkaan viimein uusi hallitus Yle. 11.11.2011. Viitattu 11.11.2011.
8. ? Yle 11.4.2012
9. ? Background Note: Greece US Department of State
10. ? NATO Greece - Ministry of Foreign Affairs. (englanniksi)
11. ? George Gilson: Pasok plans administration overhaul 15.1.2010. Athens News.
12. ? a b c Maaraportt: Kreikka joulukuu 2008. Finpro.
13. ? Olive oil market ripe for Greece 2002
14. ? Greece joins eurozone BBC 2001
15. ? Kreikka euroalueen heikoin lenkki Helsingin sanomat 30.4.2010
16. ? Kreikan talouskriisi jo omaa luokkaansa YLE 9.12.2009
17. ? EU-maat pääsivät sopuun Kreikan avustamisesta Ilta-Sanomat 26.3.2010
18. ? Kreikka suostui erittäin raskaaseen säästöpakettiin Helsingin Sanomat 30.4.2010
19. ? Greek Ferries Ferries in Greece
20. ? Greece struggles to curb influx of illegal immigrants 10/2007. International Herald Tribune.
21. ? Mortality Country Fact Sheet WHO 2006
22. ? Greek diet can lengthen life Daily Mail
23. ? Obesity is a Disease Athens News (englanniksi)
24. ? History University of Athens
25. ? University The Aristotle University of Thessaloniki
26. ? Kreikkalainen keittiö Valio
27. ? Unesco
28. ? Greece Country Profile BBC News
29. ? Grece in Olympices Sport reference
30. ? Associations:Greece FIFA

[muokkaa] Aiheesta muualla
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kreikka.

* Matkaopas aiheesta Greece Wikitravelissa (englanniksi)
* Kreikka Google Mapsissa
* Kreikka.net – tietoa Kreikan matkailusta
* Helsingin Suomi-Kreikka Yhdistys

Näytä
Euroopan valtiot
Alankomaiden lippu Alankomaat | Albanian lippu Albania | Andorran lippu Andorra | Belgian lippu Belgia | Bosnia ja Hertsegovinan lippu Bosnia ja Hertsegovina | Bulgarian lippu Bulgaria | Espanjan lippu Espanja | Islannin lippu Islanti | Irlannin lippu Irlanti | Italian lippu Italia | Itävallan lippu Itävalta | Kroatian lippu Kroatia | Kreikan lippu Kreikka | Latvian lippu Latvia | Liechtensteinin lippu Liechtenstein | Liettuan lippu Liettua | Luxemburgin lippu Luxemburg | Makedonian lippu Makedonia | Maltan lippu Malta | Moldovan lippu Moldova | Monacon lippu Monaco | Montenegron lippu Montenegro | Norjan lippu Norja | Puolan lippu Puola | Portugalin lippu Portugali | Ranskan lippu Ranska | Romanian lippu Romania | Ruotsin lippu Ruotsi | Saksan lippu Saksa | San Marinon lippu San Marino | Serbian lippu Serbia | Slovakian lippu Slovakia | Slovenian lippu Slovenia | Suomen lippu Suomi | Sveitsin lippu Sveitsi | Tanskan lippu Tanska | Tšekin lippu Tšekki | Ukrainan lippu Ukraina | Unkarin lippu Unkari | Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta | Valko-Venäjän lippu Valko-Venäjä | Vatikaanin lippu Vatikaanivaltio | Viron lippu Viro

Myös Aasiaan kuuluviksi tulkittavat valtiot: Armenian lippu Armenia | Azerbaidžanin lippu Azerbaidžan | Georgian lippu Georgia | Kazakstanin lippu Kazakstan | Kyproksen lippu Kypros | Turkin lippu Turkki | Venäjän lippu Venäjä

Kiistanalainen poliittinen asema: Kosovon lippu Kosovo | Flag of Transnistria.svg Transnistria

Myös Aasiaan kuuluviksi tulkittavat valtiot; kiistanalainen poliittinen asema: Abhasian lippu Abhasia | Etelä-Ossetian lippu Etelä-Ossetia | Flag of the Turkish Republic of Northern Cyprus.svg Pohjois-Kypros | Flag of Nagorno-Karabakh.svg Vuoristo-Karabah

Luettelo valtioista | Eurooppa | Euroopan neuvosto | Euroopan unioni
Näytä
Euroopan lippu
Euroopan unioni
Alankomaiden lippu Alankomaat | Belgian lippu Belgia | Bulgarian lippu Bulgaria | Espanjan lippu Espanja | Irlannin lippu Irlanti | Italian lippu Italia | Itävallan lippu Itävalta | Kreikan lippu Kreikka | Kyproksen lippu Kypros | Latvian lippu Latvia | Liettuan lippu Liettua | Luxemburgin lippu Luxemburg | Maltan lippu Malta | Portugalin lippu Portugali | Puolan lippu Puola | Ranskan lippu Ranska | Romanian lippu Romania | Ruotsin lippu Ruotsi | Saksan lippu Saksa | Slovakian lippu Slovakia | Slovenian lippu Slovenia | Suomen lippu Suomi | Tanskan lippu Tanska | Tšekin lippu Tšekki | Unkarin lippu Unkari | Viron lippu Viro | Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Näytä
NATO-maat

Alankomaat | Albania | Belgia | Bulgaria | Espanja | Islanti | Italia | Kanada | Kreikka | Kroatia | Latvia | Liettua | Luxemburg | Norja | Portugali | Puola | Ranska | Romania | Saksa | Slovakia | Slovenia | Tanska | Tšekki | Turkki | Unkari | Viro | Yhdistynyt kuningaskunta | Yhdysvallat

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kreikka&oldid=11572533
Luokka:

* Kreikka

Piilotetut luokat:

* Puutteelliset lähdemerkinnät
* Kumotut artikkelit -tilasto (50)

Henkilökohtaiset työkalut

* Kirjaudu sisään tai luo tunnus

Nimiavaruudet

* Artikkeli
* Keskustelu

Kirjoitusjärjestelmät

Näkymät

* Lue
* Muokkaa
* Näytä historia

Toiminnot

Haku
Etsi
Valikko

* Etusivu
* Tietoja Wikipediasta
* Kaikki sivut
* Satunnainen artikkeli

Osallistuminen

* Ohje
* Kahvihuone
* Ajankohtaista
* Tuoreet muutokset
* Lahjoitukset

Tulosta tai vie

* Luo kirja
* Lataa PDF-tiedostona
* Tulostettava versio

Työkalut

* Tänne viittaavat sivut
* Linkitettyjen sivujen muutokset
* Toimintosivut
* Ikilinkki
* Viitetiedot

Muilla kielillä

* ?????
* Vepsän kel’
* Acèh
* ????????
* Afrikaans
* Alemannisch
* ????
* Ænglisc
* ??????
* ???????
* Aragonés
* ?????
* Armãneashce
* Arpetan
* Asturianu
* Avañe'?
* Aymar aru
* Az?rbaycanca
* Bahasa Indonesia
* Bahasa Melayu
* ?????
* Bân-lâm-gú
* Basa Jawa
* Basa Sunda
* ??????????
* ??????????? (???????????)?
* Bikol Central
* Bislama
* Boarisch
* ???????
* Bosanski
* Brezhoneg
* ?????????
* Català
* Cebuano
* ???????
* ?esky
* Corsu
* Cymraeg
* Dansk
* Deutsch
* ??????????
* Diné bizaad
* Dolnoserbski
* Dorerin Naoero
* ?????
* Eesti
* ????????
* English
* Español
* Esperanto
* Estremeñu
* Euskara
* E?egbe
* ?????
* Fiji Hindi
* Føroyskt
* Français
* Frysk
* Furlan
* Gaeilge
* Gaelg
* Gagana Samoa
* Gagauz
* Gàidhlig
* Galego
* ??
* ???????
* Hak-kâ-fa
* ??????
* ???
* Hawai`i
* ???????
* ??????
* Hornjoserbsce
* Hrvatski
* Ido
* Ilokano
* ???? ???/????????????? ???????
* Interlingua
* Interlingue
* ????
* isiZulu
* Íslenska
* Italiano
* ?????
* Kalaallisut
* ?????
* Kapampangan
* ???????
* Kaszëbsczi
* ???????
* Kernowek
* Kinyarwanda
* ????????
* Kirundi
* Kiswahili
* ????
* Kongo
* Kreyòl ayisyen
* Kurdî
* Ladino
* Latina
* Latga?u
* Latviešu
* Lëtzebuergesch
* Lietuvi?
* Ligure
* Limburgs
* Lingála
* Lojban
* Luganda
* Lumbaart
* Magyar
* ??????????
* Malagasy
* ??????
* ????????-???????
* Malti
* M?ori
* ?????
* ?????????
* ????
* ????????
* Mirandés
* ????? ????
* ???????
* ??????
* ??????????
* N?huatl
* Nederlands
* Nedersaksisch
* ??????
* ???
* Nnapulitano
* ???????
* Nordfriisk
* Norfuk / Pitkern
* ?Norsk (bokmål)?
* ?Norsk (nynorsk)?
* Nouormand
* Novial
* Occitan
* ???? ?????
* ????
* O?zbek
* ??????
* ????
* Piemontèis
* Plattdüütsch
* Polski
* ????????
* Português
* Qaraqalpaqsha
* Q?r?mtatarca
* Român?
* Rumantsch
* Runa Simi
* ???????
* ??????????
* ???? ????
* Sámegiella
* ?????????
* Sardu
* Scots
* Seeltersk
* Shqip
* Sicilianu
* Simple English
* SiSwati
* Sloven?ina
* Slovenš?ina
* ??????????? / ??????????
* ?l?nski
* Soomaaliga
* ?????
* Sranantongo
* ?????? / Srpski
* Srpskohrvatski / ??????????????
* Svenska
* Tagalog
* ?????
* Tarandíne
* ???????/Tatarça
* ??????
* Tetun
* ???
* Ti?ng Vi?t
* ??????
* Tok Pisin
* ???
* Türkçe
* Türkmençe
* ??????
* ??????????
* ????
* ???????? / Uyghurche
* Vèneto
* Volapük
* Võro
* ??
* West-Vlams
* Winaray
* Wolof
* ??
* ??????
* Yorùbá
* ??
* Zazaki
* Žemait?ška
* ??

* Sivua on viimeksi muutettu 2. toukokuuta 2012 kello 08.35.
* Teksti on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso käyttöehdot.
Wikipedia® on Wikimedia Foundationin rekisteröimä tavaramerkki.
Ongelma artikkelissa?

* Yksityisyydensuoja
* Tietoja Wikipediasta
* Vastuuvapaus
* Mobiilinäkymä

* Wikimedia Foundation
* Powered by MediaWiki

[quote author="Vierailija" time="11.05.2012 klo 18:47"]

Uudistuneet käyttöehtomme tulevat voimaan 25. toukokuuta 2012. Katso lisätietoja.
Kreikka
Wikipedia
Sivulta puuttuu ensiarviointi. Tämä ilmoitus näytetään vain seulojille.
Loikkaa: valikkoon, hakuun
???????? ??????????
(Elliniki Dimokratia)
Helleenien tasavalta
Kreikan lippu. Kreikan vaakuna.
lippu vaakuna
Kreikan sijainti kartalla.
Valtiomuoto tasavalta
Presidentti
Pääministeri Karolos Papulias
Loukas Papadimos
Pääkaupunki Ateena
38°00?N, 23°43?E
Muita kaupunkeja Thessaloniki, Patras
Pinta-ala
– josta sisävesiä 131 957[1] km² (sijalla 95)
0,867 %
Väkiluku (2011)
– väestötiheys
– väestönkasvu 10 760 136[1] (sijalla 76)
80,91 / km²
0,083[1] % (2011)
Viralliset kielet kreikka
Valuutta euro (EUR)
BKT (2011)
– yhteensä
– per asukas sijalla 34
312 miljardia USD[1]
27 600 USD
HDI (2010) 0,855[2] (sijalla 22)
Elinkeinorakenne maatalous 3,3[1] %,
palvelut 78,9[1] %,
teollisuus 17,9[1] % BKT:sta
Aikavyöhyke
– kesäaika UTC+2
UTC+3
Itsenäisyys
– Osmanien valtakunnasta
Julistautui 25. maaliskuuta 1821, tunnustettu 1829
Lyhenne
Maatunnus
GR,GRC
ajoneuvot: GR
lentokoneet: SX
Kansainvälinen
suuntanumero +30
Motto ????????? ? ??????? (Eleftheria i thanatos – Vapaus tai kuolema) Tämä oli ennen kaikkea vuonna 1821 ottomaaneja vastustavien vallankumouksellisten motto. Ei niin käytetty nykypäivänä.
Kansallislaulu Imnos eis tin Eleftherian

Kreikka, Kreikan tasavalta eli Hellas, virallisesti Helleenien tasavalta, (kreik. ???????? ??????????, Elliniki Dimokratia) on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin eteläkärjessä. Kreikka käsittää myös Dodekanesian saaret ja Pohjois-Egean saariryhmän kreikkalaiset saaret. Kreikan naapurimaat ovat Albania, Makedonian tasavalta, Bulgaria ja Turkki. Väkiluku on noin 10,8 miljoonaa ja pinta-ala noin 132 000 neliökilometriä. Maan pääkaupunki on Ateena.
Sisällysluettelo
[piilota]

* 1 Maantiede
* 2 Historia
* 3 Politiikka
* 4 Hallinnollinen jako
* 5 Talous
o 5.1 Liikenne
* 6 Väestö
o 6.1 Kansanterveys
o 6.2 Koulutus
* 7 Kulttuuri
o 7.1 Antiikin Kreikan kulttuuri
o 7.2 Bysanttilainen kulttuuri
o 7.3 Uudempi Kreikan kulttuuri
o 7.4 Maailmanperintökohteet
o 7.5 Media
* 8 Urheilu
* 9 Lähteet
* 10 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maantiede

Pääartikkeli: Kreikan maantiede

Kreikan kartta.
Kreikka satelliittikuvassa maaliskuussa 2003.

Kreikkaan kuuluu Balkanin niemimaan eteläosa, Aigeianmeren saaret, Kreeta ja Joonian saaret. Kreikan rannikko on kallioista ja meren rikkiuurtamaa. Lännestä pistävä Korintin- ja idästä pistävä Aiginanlahti erottavat Peloponnesoksen niemimaan melkein kokonaan muusta mantereesta. Niiden välisenä siltana on kapea Korintin kannas.

Kreikan sisämaa on vuoristoista. Suurin vuorijono on Pindos, korkeimmat vuorenhuiput Olympos (2 985 m) ja Parnassos (2 459 m). Kreikan joet ovat vähäiset. Maritzan, Struman ja Vardarin alajuoksut ovat Kreikan alueella; Aliakmon, Aheron, Vistritza, Peneios, Arta, Akeloos ja Eurotas ovat kokonaan Kreikan jokia.

Kreikassa vallitsee välimerenilmasto, joskin pohjoisosan vuorilla on ilmasto melko mantereinen. Kesä on lämmin tai kuuma, sateeton ja lähes pilvetön kausi kestää kolme kuukautta. Merituulet vilvoittavat saaristossa, mutta suurkaupungeissa kuten Ateenassa helle voi käydä pakahduttavaksi. Sateet ajoittuvat lähinnä talveen. Lunta voidaan saada kaikkialla Kreikassa, mutta saaristossa se on harvinaista. Alavilla alueilla se ei jää maahan juuri koskaan. Kevät ja syksy ovat lyhyitä välivuodenaikoja jolloin sää on vaihtelevaa.[3]

Kreikan sään erityispiirre on auringonpaisteen suuri määrä. Sitä saadaan talvellakin viitisen tuntia, kesällä jopa 12–14 tuntia päivässä. [3]
Kuukausittainen keskimääräinen vuorokauden maksimi- ja minimilämpötila sekä sademäärä eri puolilla Kreikkaa[3] Mittauspiste T H M H T K H E S L M J Vuosi
Ateena
(kuiva itä) 13 °C
6 °C
62 mm 14 °C
7 °C
37 mm 16 °C
8 °C
37 mm 20 °C
11 °C
23 mm 25 °C
16 °C
23 mm 30 °C
20 °C
14 mm 33 °C
23 °C
6 mm 33 °C
23 °C
7 mm 29 °C
19 °C
15 mm 24 °C
15 °C
51 mm 19 °C
12 °C
56 mm 15 °C
8 °C
71 mm
Naxos
(saaristo) 15 °C
10 °C
91 mm 15 °C
10 °C
73 mm 16 °C
11 °C
69 mm 20 °C
13 °C
19 mm 23 °C
16 °C
12 mm 26 °C
20 °C
11 mm 27 °C
22 °C
2 mm 28 °C
22 °C
1 mm 24 °C
18 °C
11 mm 20 °C
15 °C
45 mm 17 °C
12 °C
48 mm 15 °C
8 °C
93 mm

Lähes vuosittain riehuvat laajat metsäpalot aiheuttavat ongelmia loppukesästä. Vuonna 2007 ne johtivat kuolemantapauksiin, vuonna 2009 laajoihin evakuointeihin.[4]
Saaristoja Saaria

Dodekanesia, Jooniansaaret, Sporadit, Kykladit


Kalimnos, Karpathos, Kos, Patmos, Rodos, Symi, Paros, Delos, Melos, Kreeta, Mykonos, Naksos, Thera, Syros, Amorgos, Korfu, Lefkas, Ithaka, Zakynthos, Lesvos, Khios
[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Kreikan historia

Kreikkaan syntyivät kolmannella ja toisella vuosituhannella eaa. Euroopan varhaisimmat korkeakulttuurit, ensin minolainen ja sen jälkeen ensimmäinen tunnettu kreikankielinen kulttuuri, mykeneläinen kulttuuri. Varhaisten kulttuurien romahtamista seurasivat Kreikan pimeät vuosisadat, mutta niiden jälkeen kreikkalaisissa kaupunkivaltioissa syntyi uusi ja kukoistava kulttuuri. Tämän aikakauden Kreikasta käytetään termiä antiikin Kreikka. Kreikkalaisista kaupunkivaltioista huomattavimpia olivat Ateena ja Sparta, mutta niitä oli runsaasti nykyisen Kreikan ulkopuolellakin, erityisesti Vähän-Aasian länsirannikolla, Etelä-Italiassa (Magna Graecia) sekä muuallakin Välimeren rannikoilla. Myöhemmin Makedonian valtakunta valloitti ensin koko Kreikan ja sitten Aleksanteri Suuren johdolla koko Lounais-Aasian ja Egyptin, minkä jälkeen kreikkalainen kulttuuri levisi laajalle myös näille alueille.

Ajanlaskun alkuun mennessä Kreikasta ja valtaosasta koko kreikkalaista maailmaa tuli osa Rooman valtakuntaa, jonka hajotessa Kreikka jäi sen kreikankielisenä säilyneelle itäosalle Bysantille. Bysantin valtionuskonnoksi vakiintui kristinuskon ortodoksinen muoto. Bysantti kukistui lopullisesti 1453 ja Kreikasta tuli pian osa Osmanien valtakuntaa.

Kreikka itsenäistyi Turkista vapaussodan jälkeen 1829. Itsenäistynyt Kreikka oli aluksi huomattavasti nykyistä pienempi. Vuosina 1912–1913 käytiin ensimmäinen ja toinen Balkanin sota, joiden tuloksena Kreikkaan liitettiin siihen saakka Turkille kuuluneet ensimmäisen Etelä-Makedonia ja Egeanmeren saaret sekä jo aiemmin itsenäiseksi julistautunut Kreeta. Näiden aluelaajennusten jälkeenkin kreikkalaisia asui paljon myös maan ulkopuolella, erityisesti Smyrnan (nykyisen Izmirin) seudulla Turkissa. Ensimmäisen maailmansodan aikoihin ja sen jälkeen vaadittiin yleisesti myös näiden alueiden liittämistä Kreikkaan. Sèvres'n rauhansopimuksen jälkeen alue olikin muutaman vuoden ajan Kreikan hallinnassa, mutta Turkki ei sopimusta allekirjoittanut. Niinpä Kreikka oli vuosina 1919–1922 sodassa entistä emämaataan Turkkia vastaan. Turkissa tämä sota tunnetaan Turkin itsenäisyyssotana. Sodan jälkeen tehty rauhansopimus merkitsi pakollista väestönvaihtoa. Noin 2 miljoonaa Turkin puolelle jäänyttä kreikkalaista ja Kreikan puolelle jäänyttä turkkilaista joutui muuttamaan kodeistaan naapurimaahan.

Toisessa maailmansodassa Kreikka joutui saksalaisten miehittämäksi. Sodan jälkeen maassa käytiin Neuvostoliiton tukemien kommunistien ja Yhdysvaltain tukemien antikommunistien välillä vuoteen 1949 kestänyt sisällissota, jonka kommunismin vastustajat voittivat. Tämä johti vuosikymmeniä kestäneeseen jakoon, jossa vasemmistolaiset ja oikeistolaiset kyräilivät toisiaan. Vuonna 1967 sotilasjuntta syrjäytti kuninkaan ja demokraattisesti valitun hallituksen ja kaappasi vallan. Juntta kaatui 1974 ja 1975 Kreikasta tuli tasavalta. Vuonna 1981 Kreikasta tuli EEC:n jäsen. Vuonna 2005 se hyväksyi Euroopan perustuslain. Vuonna 2008 maassa oli lakkoja, mielenosoituksia ja levottomuuksia, jotka yltyivät, kun poliisi surmasi 15-vuotiaan mielenosoittajan.[4]

Lokakuun 2009 ennenaikaisten vaalien jälkeen pääministeriksi tuli PASOK-puolueen Georgios Papandreu. Toukokuussa 2010 euroalueen valtiot ja IMF myönsivät Kreikalle 110 miljardia euroa lainaa viideksi vuodeksi maan talouden pelastamiseksi. EU-maiden osuus tästä oli 80 miljardia.[5] Papandreu erosi marraskuussa 2011 maan ajauduttua velkakriisissään umpikujaan ja muodostettiin Loukas Papadimosin johtama kokoomushallitus.
[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Kreikan politiikka

Kreikan parlamentti on yksikamarinen ja koostuu 300:sta nelivuotiskaudelle valitusta kansanedustajasta. Enemmistö parlamentissa on vaihdellut PASOKin (sosiaalidemokraatit) ja Nea Dimokratian (oikeisto) välillä. Kreikan parlamentti nimeää Kreikan presidentin.[6]

Kreikan valtionpäämies on vuodesta 2005 ollut presidentti Karolos Papulias.

Pääministerinä toimii sitoutumaton Loukas Papadimos (2011–), joka johtaa Nea Dimokratian, PASOKin ja jyrkän oikeistolaisen LAOS-puolueen koalitiohallitusta.[7] Papadimos jätti eroilmoituksen 11. huhtikuuta 2012 mutta jatkanee pääministerinä vaaliin saakka.[8]

Kreikan ulkopolitiikkaa on jo vuosien ajan leimannut kysymys Kyproksesta ja suhteet Turkkiin. Sillä on ollut kiistoja pohjoisen naapurinsa Makedonian kanssa maan nimestä vuodesta 1992 alkaen.[9]

Kreikan asevoimat muodostuvat maavoimista (Ellinikos Stratos, ES), merivoimista (Ellinikos Polemiko Navtiko, EPN) ja ilmavoimista (Elliniki Polimiki Aeroporia, EPA). Kaikki 19–45-vuotiaat miehet ovat asevelvollisia, miesten varusmiespalvelus kestää vuoden, naiset voivat hakeutua palvelukseen vapaaehtoisina. Vuonna 2005 maa käytti 4,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan sotilasmenoihin.[1]

Kreikka on NATOn jäsen vuodesta 1952. Se vastustaa aktiivisesti Makedonian jäsenhakemusta. Se osallistuu NATOn rauhanturvaoperaatioihin Afganistanissa ja Kosovossa, sekä merirosvouksen torjuntaan Afrikan sarven lähivesillä.[10]
[muokkaa] Hallinnollinen jako

Kreikassa on 13 hallinnollista aluetta, periferiaa tai kehää. Aiemmin ne jaettiin edelleen 51 prefektuuriin (nomoi, yksikkö: nomos), Vuonna 2010 esitelty Kallikrates-suunnitelma hylkäsi prefektuurit ja keskitti aluehallinnon näihin 13 alueeseen. Suuri kuntaliitos yhdisti 1034 kunnasta 370 superkuntaa.[11]

Lisäksi autonominen Athos-vuori on luostarivaltio Kreikan alaisuudessa.
Kartta Numero Periferia Pääkaupunki Pinta-ala Väkiluku
GreeceNumberedPerepheries.png
1 Attika Ateena 3 808 km² 3 761 810
2 Keski-Kreikka Lamia 15 549 km² 605 329
3 Keski-Makedonia Thessaloniki 18 811 km² 1 871 952
4 Kreeta Heraklion 8 259 km² 601 131
5 Itä-Makedonia ja Traakia Kavala 14 157 km² 611 067
6 Epeiros Ioannina 9 203 km² 353 820
7 Jooniansaaret Kerkyra 2 307 km² 212 984
8 Pohjois-Egean saaret Mytilene 3 836 km² 206 121
9 Peloponnesos Kalamata 15 490 km² 638 942
10 Etelä-Egean saaret Ermoupoli 5 286 km² 302 686
11 Thessalia Larissa 14 037 km² 753 888
12 Länsi-Kreikka Patras 11 350 km² 740 506
13 Länsi-Makedonia Kozani 9 451 km² 301 522
- Athos (autonominen) Karyes 390 km² 2 262
[muokkaa] Talous

Pääartikkeli: Kreikan talous

Vuonna 2011 arvioitu BKT asukasta kohden oli 27 600 USD. Todellinen kasvu vuonna 2011 oli ?6 % ja inflaatio 2,9 %. Työttöminä oli samana vuonna 17 % väestöstä.[1] Valuutta on euro, aikaisemmin drakma. Kreikka pääsi mukaan talous- ja rahaliittoon, vaikka sen julkisen sektorin alijäämä oli sallittua kolmea prosenttia suurempi.[12]
Ithakassa kasvava oliivipuu, jota on väitetty yli 1500-vuotiaaksi.

Kreikka tuottaa viljaa, hedelmiä, vihanneksia, sekä teollisuudelle tupakkaa, puuvillaa, sokerijuurikkaita ja viinirypäleitä. Kreikka on kolmanneksi suurin oliiviöljyn tuottaja. Teollisuuden kehitystä haittaa raaka-aineiden ja energian puute. Vientituotteita ovat muun muassa oliiviöljy, oliivit ja viini. Myös matkailu on huomattava tulonlähde.
Vuohipaimen Samoksen saarella.

Kreikka on maatalousmaa huolimatta maan vuoristoisesta luonteesta, kesien kuivuudesta ja eroosion voimakkuudesta. Suurin osa maasta on kuitenkin niittyä ja karua vuoristolaidunta, joka soveltuu vain lampaiden ja vuohien pitoon. Siksi viljelysmaa onkin sijoittunut alangoille, kukkuloille ja vuorten alemmille rinteille. Thessalian ja Boiotian tasangoilla on ammoisista ajoista viljelty viljaa ja pidetty karjaa kun taas Attika on ollut kivistä aluetta ja sen sisämaassa viljeltiin oliiveja ja viinirypäleitä. Oliivit ovat tärkeitä vientituotteita, mutta sen lisäksi oliiviöljyn kotimainen kysyntä on merkittävää.[13]

Elintarvikkeet, polttoaineet, koneet, metallit ja puu ovat tärkeimmät tuontitavarat. Vientitavaroita ovat malmit ja metallit, tekstiilit, raakatupakka, korintit, rusinat, appelsiinit, puuvilla ja viinit. Kreikka on jo ennestään tunnettu merenkulkuvaltio ja sen kauppalaivasto on maailman viidenneksi suurin. Kalastus onkin ollut yksi Kreikan pääelinkeinoista.lähde? Lisäksi nykyään matkailu on huomattava tulonlähde ja koko ajan nousussa. Vuonna 2008 se muodosti 18 % maan kansantulosta.[12]

Vaikka Kreikasta ei löydy paljon kaivannaisia, on maalla kuitenkin jotain luonnonvaroja omasta takaa. Tärkeitä sellaisia ovat bauksiitti, hopea ja öljy. Bauksiittia löytyy Korintinlahden suun molemmin puolin, hopeaa Ateenan alapuolelta Attikan kärjestä ja öljyä pumpataan Aigeianmeren pohjasta.lähde?

Koska keinokasteluun sijoitetut varat ovat vähäisiä, on viljelysmaat sijoitettu rannikolle, jossa sademäärät ovat runsaammat muuhun maahan verrattuna. Kreikassa viljellään myös tupakkaa, vaikka sitä ei juurikaan lähde ulkomaan vientiin. Kokonaisuutta katsottaessa joutuu Kreikka kuitenkin tuottamaan suurimman osan tarpeistaan ulkomailla. Metsätaloutta ei maasta juurikaan löydy, mutta lampaiden ja vuohien kasvatusta sen sijaan kaikista osista.lähde? Vuonna 2009 maatalous työllisti 12,4 % työvoimasta ja toi 3,4 % kansantuotteesta.[1] Maataloustuotteiden jalostus lasketaan kuitenkin teollisuuden tilastoihin, ja elintarviketeollisuus on maan merkittävimpiä teollisuudenaloja.

Maan teollisuus on keskittynyt suurilta osin Ateenan ja Thessalonikin alueille. Syynä tähän on se, että näissä kaupungeissa asukkaita on eniten ja kulkuyhteydet ovat erinomaiset. Teollisuus on kuitenkin koko ajan lisääntymässä. Vesivoimaa rakennetaan, öljyn poltosta siirrytään kotimaisiin polttoaineisiin, kuten ruskohiileen ja turpeeseen, jotka kasvattavat kotimaan markkinoita. Sekä saarista että mantereelta löytyy maalämpölaitoksia, Kithoksen saarelta suuri tuulivoimapuisto ja aurinkokeräimiä sekä aurinkolämmitysjärjestelmiä myydään koko Euroopassa.lähde?

Tärkeitä teollisuustuotteita ovat elintarvikkeiden ja juomien lisäksi öljyjalosteet, kivennäisaineet, perusmetallit, kemiantuotteet, tekstiiliteollisuuden materiaalit, metalliteollisuuden lopputuotteet ja vaatteet. Näiden jalostusaste on tyypillisesti varsin alhainen.[12]

Kreikka hyväksyttiin eurojärjestelmään vuonna 2001, ja euro tuli käyttöön vuoden 2002 alusta.[14] EU:n komissio selvitti myöhemmin, että Kreikka oli kaunistellut tilastojaan päästäkseen euroon mukaan. Valtiontalous oli velkainen jo vuosia ennen finanssikriisin kärjistymistä.[15] Vuoden 2009 loppupuolella Kreikan talous luisui akuuttiin kriisiin. Budjetti oli reilusti alijäämäinen ja maa on ottanut runsaasti ulkomaista velkaa.[16] Keväällä 2010 muut EU-maat ja IMF päättivät lainata rahaa Kreikan pelastamiseksi. [17] Tukea saadakseen Kreikka suostui leikkaamaan valtion menoja rajusti, tavoitteena 24 miljardin euron säästöt. Pakettiin kuuluu tavoite eläkeiän huomattavasta nostamisesta sekä veronkorotuksista ja virkamiesten palkkojen jäädyttämisestä.[18]
[muokkaa] Liikenne

Kreikassa on 81 lentokenttää, 2 548 km rautateitä ja 117 533 km maanteitä. Kuusi kilometriä pitkä Korintin kanava lyhentää merimatkaa maan ympäri kiertämiseen verrattuna 325 kilometrillä. Tärkeimmät satamakaupungit ovat Agioitheodoroi, Aspropyrgos, Pachi, Piraeus ja Thessaloniki. [1] Saarten välistä lauttaliikennettä hoitavat lukuisat pienet lauttayhtiöt. Mantereen päässä Pireuksesta lähtevät yleensä lautat Kreetalle, Kyklideille, Dodekanesiaan ja Egeian meren itäosaan, kun taas Patraksesta on yhteyksiä Italiaan ja Joonianmeren saarille.[19]
[muokkaa] Väestö

Heinäkuussa 2009 arvioitiin, että Kreikassa on 10 737 428 asukasta. Vuosittainen väestönkasvu oli 0,127 %.[1] Väestötiheys on 81 asukasta/km². Kaupungeissa asuu 61 % väestöstä.

Kreikka on hyvin homogeeninen valtio ja enemmistö sen asukkaista pitää itseään etnisinä kreikkalaisina. Virallisten lukujen mukaan vain yksi prosentti asukkaista puhuu äidinkielenään muuta kuin kreikkaa.[1] Maassa on kuitenkin pieniä määriä turkkilaisia, pomakkeja, romaneja, vlaheja, slaaveja sekä albaaneja. Suurin osa maan vähemmistöistä elää Pohjois-Kreikan alueella. Albaaneista suurin osa oleskelee maan suurimmissa kaupungeissa laittomasti (arvioitu määrä noin 300 000), mutta Pohjois-Kreikassa asuu myös albaniaa äidinkielenään puhuvia yhteisöjä, jotka ovat ortodokseja ja Kreikan kansalaisia. Kun Espanja ja Italia ovat lisänneet rajavalvontaa, yhä useammat laittomat maahanmuuttajat tulevat Länsi-Eurooppaan Albanian ja Kreikan välisen rajan yli.[20]

Kreikan väestöstä 98 prosenttia on kastettu ortodoksiseen kirkkoon. Kreikassa on myös noin 1,3 prosentin suuruinen muslimivähemmistö,[1] joka koostuu suurimmaksi osaksi turkkilaisista. Lisäksi on pieniä määriä katolilais- ja juutalaisyhteisöjä.
[muokkaa] Kansanterveys

Sekä kreikkalaisten naisten että varsinkin miesten elinajanodote on selvästi yli Euroopan keskitason. Yleisimmät kuolinsyyt vuonna 2002 olivat aivo- ja sydäninfarktit.[21] Välimeren ruokavalio, johon kuuluvat muiden muassa pähkinät ja oliiviöljy yhdistettynä runsaaseen kalan ja vihannesten syömiseen on todettu kokonaisuutena terveelliseksi, mutta siitä ei ole voitu osoittaa yksittäistä sairauksia torjuvaa osaa.[22] Kaupungistumisen myötä ruokailutavat ovat muuttuneet, ja ylipaino on kasvava ongelma.[23]

Vuonna 2007 maassa oli 11 000 HIV/AIDS-potilasta.[1]
[muokkaa] Koulutus

Kreikassa toimii 24 yliopistoa ja korkeakoulua. Niistä vanhin on vuonna 1837 perustettu Ateenan yliopisto, joka oli myös Balkanin ja Itäisen Välimeren alueen ensimmäinen yliopisto.[24] Suurin on Thessalonikin Aristoteles-yliopisto, jossa on yli 95 000 opiskelijaa.[25]

Vuonna 2001 lukutaitoisia oli yli 15-vuotiaista miehistä 98 %, naisista 94 %.[1]
[muokkaa] Kulttuuri

Pääartikkeli: Kreikkalainen kulttuuri

EU-jäsen antiikkisilla perinteillä.

Kreikan kulttuuri on kehittynyt tuhansien vuosien aikana, saaden alkunsa antiikin Kreikan arkaaiselta ajalta. Myöhemmin se vaikutti suuresti Rooman, Bysantin ja Ottomaanien valtakuntien kulttuuriin.

Kreikkalainen keittiö on maantieteellisistä ja historiallisista syistä tyypillisen välimerellinen. Se käyttää perinteisesti alueen raaka-aineita: tuoreita yrttejä, oliiviöljyä, tomaatteja ja sitruunoita sekä kalaa. Kreikkalainen salaatti, horiatiki, sisältää kasvisten lisäksi fetaa.[26]
[muokkaa] Antiikin Kreikan kulttuuri

Pääartikkeli: Antiikin Kreikan kulttuuri

Antiikin Kreikan kulttuurilla (700 eaa. – 400 jaa.) on ollut suuri vaikutus Euroopan historiassa. Antiikin Kreikkaa kutsutaan usein länsimaisen sivistyksen kehdoksi. Kirjallisuudessa oli hallitsevana eepillinen runous, jota edusti muun muassa Iliaan ja Odyseeian kirjoittaja Homeros. Kreikkalaisen tragedian suuret nimet ovat Aiskhylos, Sofokles ja Euripides, komedian puolestaan Aristofanes. Soittimina kithara ja aulos olivat yleisimmät ja arvostetuimmat. Rakennustaide oli korkealla tasolla jo esihistoriallisella ajalla, kuten Troijan, Kreetan, Tirynsin ja Mykenen valtavat linnan- ja palatsinrauniot toiselta tuhatluvulta eaa. osoittavat.
[muokkaa] Bysanttilainen kulttuuri

Pääartikkeli: Bysanttilainen kulttuuri

Bysanttilainen kulttuuri (n. 400–1453) tarkoittaa Bysantin valtakunnassa eli Itä-Roomassa kukoistanutta kulttuuria. Siinä yhtyy itämaisia ja hellenistisiä aineksia. Tuon ajan rakennustaiteen suurimmat monumentit ovat Kreikan nykyrajojen ulkopuolella, mutta esimerkiksi mosaiikkeja on myös Kreikan monissa kirkoissa.
[muokkaa] Uudempi Kreikan kulttuuri

Uudempi Kreikan kulttuuri (n. 1453–)

Kreikkalaisista kirjailijoista kaksi on saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon: Giorgos Seferis vuonna 1963 ja Odysseas Elytis vuonna 1979. Elokuvaohjaaja Mihalis Kakogiannis on ollut viidesti Oscar-ehdokkaana. Hänen tunnetuin työnsä on Kerro minulle, Zorbas vuodelta 1964. Eurovision laulukilpailussa kreikkalainen Helena Paparizou voitti vuonna 2005.
[muokkaa] Maailmanperintökohteet

Kreikassa on 17 Unescon maailmanperintöluettelon kohdetta:[27]

* Apollo Epicuriuksen temppeli Bassaissa
* Ateenan linnavuori, Akropolis
* Athos-vuori luostareineen
* Dafnen, Osios Lukaksen ja Khioksen Nea Monin luostarit
* Delfoin arkeologinen alue
* Delos, Apollonin myyttinen syntymäpaikka
* Epidauroksen arkeologinen alue
* Khorán historiallinen keskusta, Pyhän Johanneksen luostari sekä Ilmestyskirjaluola Pátmos-saarella
* Korfun vanha kaupunki
* Meteoran luostarit lähes luoksepääsemättömillä kallioilla
* Mykenen ja Tirynsin arkeologiset alueet
* Mystrasin rauniot linnoituksineen, palatsineen, kirkkoineen ja luostareineen
* Olympian arkeologinen alue
* Pythagorion ja Heraion Samoksella
* Rodoksen keskiaikainen kaupunki
* Thessalonikin varhaiskristilliset ja bysanttilaiset monumentit
* Verginan arkeologinen nähtävyys

[muokkaa] Media

Kreikan käytetyin uutismedia on televisio. Vuonna 2009 se oli pääasiallinen uutiskanava 78 prosentille kreikkalaisista. Se oli aiemmin valtion monopoli, mutta 1980-luvun loppupuolen jälkeen kaupalliset asemat ovat vieneet suuren markkinaosuuden. Radiotoiminnan sääntely on vähäistä. Päivittäin ilmestyviä sanomalehtiä ovat Eleftherotypia, Ta Nea ja Kathimerini.[28]
[muokkaa] Urheilu

Kreikka oli antiikin olympialaisten kotimaa, ja siksi luonnollinen valinta ensimmäisten modernien olympialaisten isäntämaaksi. Se isännöi myös vuoden 2004 kesäkisoja, Maa on osallistunut kaikkiin kesäolympialaisiin ja useimpiin talviolympialaisiin vuodesta 1936 alkaen.[29] Kreikassa järjestetään vuosittain rallin MM-sarjaan kuuluva Akropolis-ralli, joka on vanhimpia vielä nykyään ajettavia ralleja.

Jalkapallo on Kreikan suosituin joukkueurheilulaji. Maan mestaruudesta on pelattu vuodesta 1927 alkaen. Jalkapallomaajoukkue on päässyt Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuiden lopputurnaukseen vain vuonna 1994 ja 2010. Jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailuiden lopputurnauksen Kreikka voitti vuonna 2004. Huhtikuussa 2011 se oli FIFA:n rankingissa sijalla 12.[30]
[muokkaa] Lähteet

1. ? a b c d e f g h i j k l m n o p The World Factbook: Greece CIA. (englanniksi)
2. ? Human Development Report 2010 (englanniksi)
3. ? a b c Country Guide Greece BBc Weather
4. ? a b Timeline: Greece BBC News
5. ? http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2010/05/1119322/imf-hyvaksyi-kreikka-lainan
6. ? Berndl, Hattsten, Knebel, Udelhoven: Maailmanhistoria. Parragon, 2007. ISBN 978-1-4054-8283-7.
7. ? Kreikkaan viimein uusi hallitus Yle. 11.11.2011. Viitattu 11.11.2011.
8. ? Yle 11.4.2012
9. ? Background Note: Greece US Department of State
10. ? NATO Greece - Ministry of Foreign Affairs. (englanniksi)
11. ? George Gilson: Pasok plans administration overhaul 15.1.2010. Athens News.
12. ? a b c Maaraportt: Kreikka joulukuu 2008. Finpro.
13. ? Olive oil market ripe for Greece 2002
14. ? Greece joins eurozone BBC 2001
15. ? Kreikka euroalueen heikoin lenkki Helsingin sanomat 30.4.2010
16. ? Kreikan talouskriisi jo omaa luokkaansa YLE 9.12.2009
17. ? EU-maat pääsivät sopuun Kreikan avustamisesta Ilta-Sanomat 26.3.2010
18. ? Kreikka suostui erittäin raskaaseen säästöpakettiin Helsingin Sanomat 30.4.2010
19. ? Greek Ferries Ferries in Greece
20. ? Greece struggles to curb influx of illegal immigrants 10/2007. International Herald Tribune.
21. ? Mortality Country Fact Sheet WHO 2006
22. ? Greek diet can lengthen life Daily Mail
23. ? Obesity is a Disease Athens News (englanniksi)
24. ? History University of Athens
25. ? University The Aristotle University of Thessaloniki
26. ? Kreikkalainen keittiö Valio
27. ? Unesco
28. ? Greece Country Profile BBC News
29. ? Grece in Olympices Sport reference
30. ? Associations:Greece FIFA

[muokkaa] Aiheesta muualla
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kreikka.

* Matkaopas aiheesta Greece Wikitravelissa (englanniksi)
* Kreikka Google Mapsissa
* Kreikka.net – tietoa Kreikan matkailusta
* Helsingin Suomi-Kreikka Yhdistys

Näytä
Euroopan valtiot
Alankomaiden lippu Alankomaat | Albanian lippu Albania | Andorran lippu Andorra | Belgian lippu Belgia | Bosnia ja Hertsegovinan lippu Bosnia ja Hertsegovina | Bulgarian lippu Bulgaria | Espanjan lippu Espanja | Islannin lippu Islanti | Irlannin lippu Irlanti | Italian lippu Italia | Itävallan lippu Itävalta | Kroatian lippu Kroatia | Kreikan lippu Kreikka | Latvian lippu Latvia | Liechtensteinin lippu Liechtenstein | Liettuan lippu Liettua | Luxemburgin lippu Luxemburg | Makedonian lippu Makedonia | Maltan lippu Malta | Moldovan lippu Moldova | Monacon lippu Monaco | Montenegron lippu Montenegro | Norjan lippu Norja | Puolan lippu Puola | Portugalin lippu Portugali | Ranskan lippu Ranska | Romanian lippu Romania | Ruotsin lippu Ruotsi | Saksan lippu Saksa | San Marinon lippu San Marino | Serbian lippu Serbia | Slovakian lippu Slovakia | Slovenian lippu Slovenia | Suomen lippu Suomi | Sveitsin lippu Sveitsi | Tanskan lippu Tanska | Tšekin lippu Tšekki | Ukrainan lippu Ukraina | Unkarin lippu Unkari | Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta | Valko-Venäjän lippu Valko-Venäjä | Vatikaanin lippu Vatikaanivaltio | Viron lippu Viro

Myös Aasiaan kuuluviksi tulkittavat valtiot: Armenian lippu Armenia | Azerbaidžanin lippu Azerbaidžan | Georgian lippu Georgia | Kazakstanin lippu Kazakstan | Kyproksen lippu Kypros | Turkin lippu Turkki | Venäjän lippu Venäjä

Kiistanalainen poliittinen asema: Kosovon lippu Kosovo | Flag of Transnistria.svg Transnistria

Myös Aasiaan kuuluviksi tulkittavat valtiot; kiistanalainen poliittinen asema: Abhasian lippu Abhasia | Etelä-Ossetian lippu Etelä-Ossetia | Flag of the Turkish Republic of Northern Cyprus.svg Pohjois-Kypros | Flag of Nagorno-Karabakh.svg Vuoristo-Karabah

Luettelo valtioista | Eurooppa | Euroopan neuvosto | Euroopan unioni
Näytä
Euroopan lippu
Euroopan unioni
Alankomaiden lippu Alankomaat | Belgian lippu Belgia | Bulgarian lippu Bulgaria | Espanjan lippu Espanja | Irlannin lippu Irlanti | Italian lippu Italia | Itävallan lippu Itävalta | Kreikan lippu Kreikka | Kyproksen lippu Kypros | Latvian lippu Latvia | Liettuan lippu Liettua | Luxemburgin lippu Luxemburg | Maltan lippu Malta | Portugalin lippu Portugali | Puolan lippu Puola | Ranskan lippu Ranska | Romanian lippu Romania | Ruotsin lippu Ruotsi | Saksan lippu Saksa | Slovakian lippu Slovakia | Slovenian lippu Slovenia | Suomen lippu Suomi | Tanskan lippu Tanska | Tšekin lippu Tšekki | Unkarin lippu Unkari | Viron lippu Viro | Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Näytä
NATO-maat

Alankomaat | Albania | Belgia | Bulgaria | Espanja | Islanti | Italia | Kanada | Kreikka | Kroatia | Latvia | Liettua | Luxemburg | Norja | Portugali | Puola | Ranska | Romania | Saksa | Slovakia | Slovenia | Tanska | Tšekki | Turkki | Unkari | Viro | Yhdistynyt kuningaskunta | Yhdysvallat

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kreikka&oldid=11572533
Luokka:

* Kreikka

Piilotetut luokat:

* Puutteelliset lähdemerkinnät
* Kumotut artikkelit -tilasto (50)

Henkilökohtaiset työkalut

* Kirjaudu sisään tai luo tunnus

Nimiavaruudet

* Artikkeli
* Keskustelu

Kirjoitusjärjestelmät

Näkymät

* Lue
* Muokkaa
* Näytä historia

Toiminnot

Haku
Etsi
Valikko

* Etusivu
* Tietoja Wikipediasta
* Kaikki sivut
* Satunnainen artikkeli

Osallistuminen

* Ohje
* Kahvihuone
* Ajankohtaista
* Tuoreet muutokset
* Lahjoitukset

Tulosta tai vie

* Luo kirja
* Lataa PDF-tiedostona
* Tulostettava versio

Työkalut

* Tänne viittaavat sivut
* Linkitettyjen sivujen muutokset
* Toimintosivut
* Ikilinkki
* Viitetiedot

Muilla kielillä

* ?????
* Vepsän kel’
* Acèh
* ????????
* Afrikaans
* Alemannisch
* ????
* Ænglisc
* ??????
* ???????
* Aragonés
* ?????
* Armãneashce
* Arpetan
* Asturianu
* Avañe'?
* Aymar aru
* Az?rbaycanca
* Bahasa Indonesia
* Bahasa Melayu
* ?????
* Bân-lâm-gú
* Basa Jawa
* Basa Sunda
* ??????????
* ??????????? (???????????)?
* Bikol Central
* Bislama
* Boarisch
* ???????
* Bosanski
* Brezhoneg
* ?????????
* Català
* Cebuano
* ???????
* ?esky
* Corsu
* Cymraeg
* Dansk
* Deutsch
* ??????????
* Diné bizaad
* Dolnoserbski
* Dorerin Naoero
* ?????
* Eesti
* ????????
* English
* Español
* Esperanto
* Estremeñu
* Euskara
* E?egbe
* ?????
* Fiji Hindi
* Føroyskt
* Français
* Frysk
* Furlan
* Gaeilge
* Gaelg
* Gagana Samoa
* Gagauz
* Gàidhlig
* Galego
* ??
* ???????
* Hak-kâ-fa
* ??????
* ???
* Hawai`i
* ???????
* ??????
* Hornjoserbsce
* Hrvatski
* Ido
* Ilokano
* ???? ???/????????????? ???????
* Interlingua
* Interlingue
* ????
* isiZulu
* Íslenska
* Italiano
* ?????
* Kalaallisut
* ?????
* Kapampangan
* ???????
* Kaszëbsczi
* ???????
* Kernowek
* Kinyarwanda
* ????????
* Kirundi
* Kiswahili
* ????
* Kongo
* Kreyòl ayisyen
* Kurdî
* Ladino
* Latina
* Latga?u
* Latviešu
* Lëtzebuergesch
* Lietuvi?
* Ligure
* Limburgs
* Lingála
* Lojban
* Luganda
* Lumbaart
* Magyar
* ??????????
* Malagasy
* ??????
* ????????-???????
* Malti
* M?ori
* ?????
* ?????????
* ????
* ????????
* Mirandés
* ????? ????
* ???????
* ??????
* ??????????
* N?huatl
* Nederlands
* Nedersaksisch
* ??????
* ???
* Nnapulitano
* ???????
* Nordfriisk
* Norfuk / Pitkern
* ?Norsk (bokmål)?
* ?Norsk (nynorsk)?
* Nouormand
* Novial
* Occitan
* ???? ?????
* ????
* O?zbek
* ??????
* ????
* Piemontèis
* Plattdüütsch
* Polski
* ????????
* Português
* Qaraqalpaqsha
* Q?r?mtatarca
* Român?
* Rumantsch
* Runa Simi
* ???????
* ??????????
* ???? ????
* Sámegiella
* ?????????
* Sardu
* Scots
* Seeltersk
* Shqip
* Sicilianu
* Simple English
* SiSwati
* Sloven?ina
* Slovenš?ina
* ??????????? / ??????????
* ?l?nski
* Soomaaliga
* ?????
* Sranantongo
* ?????? / Srpski
* Srpskohrvatski / ??????????????
* Svenska
* Tagalog
* ?????
* Tarandíne
* ???????/Tatarça
* ??????
* Tetun
* ???
* Ti?ng Vi?t
* ??????
* Tok Pisin
* ???
* Türkçe
* Türkmençe
* ??????
* ??????????
* ????
* ???????? / Uyghurche
* Vèneto
* Volapük
* Võro
* ??
* West-Vlams
* Winaray
* Wolof
* ??
* ??????
* Yorùbá
* ??
* Zazaki
* Žemait?ška
* ??

* Sivua on viimeksi muutettu 2. toukokuuta 2012 kello 08.35.
* Teksti on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso käyttöehdot.
Wikipedia® on Wikimedia Foundationin rekisteröimä tavaramerkki.
Ongelma artikkelissa?

* Yksityisyydensuoja
* Tietoja Wikipediasta
* Vastuuvapaus
* Mobiilinäkymä

* Wikimedia Foundation
* Powered by MediaWiki

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0

Keskustelualue on suljettu