Lapsi saa yöllä kauhukohtauksen – mitä teen?

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Kommentit (8)

Vierailija

Kauhukohtauksen yöllä saanut lapsi kannattaa hellästi ohjata "pöntölle", pysyä lapsen luona ja senjälkeen hellästi peitellä ja paijata uneen. Muistan omasta kokemuksestani, että se auttoi aina. Kärsin monta vuotta vauvana tehdyistä eetterinukutusleikkauksista ja sairaalassa eristyksissä vanhemmista vietetyistä vuorokausista. Onnekse molemmat taitavat nykyisin olla jo historiaa! Aineet ovat parantuneet rajusti, mutta kyllä ennen osattiinkin olla typeriä, kun lapsi eristettiin yksin vanhempiaan ikävöimään! Joskus kauhukohtaus (pelkotila) meinasi tulla jopa valveilla ollessa varsinkin, jos olin kuumeessa. Pääsin kokonaan eroon kohtauksista (siis pelkotilasta) vasta teini-ikäisenä, kun kerran valveilla ollessani päätin antaa pelkotilan tulla ja tutkia sitä rohkeasti: Silloin muistin, että kyse oli nukutuksen aiheuttamasta raskaasta ja kauhistuttavasta kuolemanpelosta. Sen päivän jälkeen en enää kertaakaan ole saanut pelkokohtausta ja aikaa on kulunut jo yli 40 vuotta! Ehkä sitten kuolinvuoteella sekopäisenä kuitenkin vielä saan kokea saman pelon, vaikka kuolemaa en pelkääkään lainkaan, koska uskon silloin kaiken vasta alkavan.

Vierailija

Siskollani oli pienenä kauhukohtauksia. Muistan elävästi miten itse aina säikähdin tavattomasti kun samassa huoneessa nukkuva sisko heräsi huutaen ja kiljuen paniikissa. Sitten huoneessa olikin kaksi huutavaa ja itkevää lasta :D

Katsoin joskus aiheesta dokumentin. Siinä yhden lapsen oireet saatiin poistettua/ennalta ehkäistyä, koska vanhemmat osasivat arvioida kellon ajan jolloin kohtaukset tulivat. Lapsi herätettiin ehkä 5 minuuttia ennen kohtausta vessaan tai hörppäämään vettä. Sitten lapsi tuudutettiin hellästi takaisin uneen. 

Vierailija

Kummallakin pojallani on ollut yöllä kauhukohtauksia. Aina sanotaan, että lapsi ei muista niistä mitään mutta vanhempi poikani muistaa nyt aikuisenakin kauhukohtauksensa. Hän sanoo, että näki samanlaisia harhanäkyjä kuin kuumeessa eikä voinut tehdä tilanteelle mitään. Todellisuus  ja esimerkiksi se  mitä hän omassa huoneessaan  näki (lelut, tavarat), vääristyi kohtauksen aikana.

Vierailija

Itse sain yleensä kuumeen (ei välttämättä korkean) aikana öisin herätessä kohtauksia, joissa olin hereillä, mutta kaikki oli vääristynyttä: äänet, omat kädet, muiden kasvot. Näkyi pyöriviä tulipalloja ja kädet tuntuivat vierailta ja kuin olisivat kasvaneet yhteen isoksi raskaaksi möykyksi. Varmaan jollain tosi huonolla lsd-tripillä on samanlaiset tuntemukset. Muistan nämä kyllä hyvin vielä, sen verran kamalia olivat.

Vierailija

Tässä taitaa osa sotkea painajaisunet ja kauhukohtaukset, sekä kuumehoureilut. Meidän tyttö sai kauhukohtauksia 2 vuotiaana paljon, nyt kohta 4 vuotiaana enää todella harvoin.

En ollut alunperin kuullutkaan näistä ja järkytyin kovasti ensimmäisillä kerroilla kun en tiennyt onko lapseni hereillä vai ei ja näkeekö painajaista vai mikä on. Lapsi vaan ponkaisi yhtäkkiä istumaan ja huusi kuin henkeä vietäisiin ja silmät ihan kauhusta levällään. Jos yritti rauhoitella ja ottaa syliin tai muuten koskea niin alkoi paniikissa rimpuilemaan ja tärisemään. 

En ymmärrä tätä jonkun vinkkiä potalle viemisestä? Oman kokemuksen mukaan kauhukohtauksessa lapsi ei kuule eikä ymmärrä mitään ja kosketus vaan pahentaa tilannetta. Tuskin olisin saanut edes kaksivuotiasta yöllä mihinkään potalle kannettua kauhukohtauksen aikana kun potkii ja lyö ja rimpuilee kun koskee. 

Yhtäkkiä se kohtaus aina vaan sitten on loppunut ja kun on kysynyt näkikö painajaista tms niin lapsi on vastannut "Ei nukuin hyvin." Tyytyväisenä hyvillä mielillä heti kohtauksen unohtaen mennyt aina nukkumaan hymyssä suin.

Paras tapa yrittää hoitaa noita on ennalta ehkäisy. Juuri riittävä uni ja vähempi stressi lapselle. Jos kuitenkin kauhukohtaus tulee niin on parasta vain olla vieressä hiljaa, tekemättä mitään ja kohtauksen jälkeen peitellä lapsi takaisin nukkumaan. 

Vierailija
Vierailija

Kummallakin pojallani on ollut yöllä kauhukohtauksia. Aina sanotaan, että lapsi ei muista niistä mitään mutta vanhempi poikani muistaa nyt aikuisenakin kauhukohtauksensa. Hän sanoo, että näki samanlaisia harhanäkyjä kuin kuumeessa eikä voinut tehdä tilanteelle mitään. Todellisuus  ja esimerkiksi se  mitä hän omassa huoneessaan  näki (lelut, tavarat), vääristyi kohtauksen aikana.

 

Poikasi muistot kuulostavat huomattavasti enemmän unihalvaukselta, eivät kauhukohtauksilta. 

Vierailija

En tiedä oliko minulla pienenä unihalvaus vai kauhukohtaus. Muistan pelänneeni nukahtamista, koska kun sain kesken unien kohtauksen niin tunsin olevani loukussa ja en päässyt tilanteesta pois. Tiedostin tilanteen, mutta en pystynyt tekemään mitään.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat