Raskaus ja mies ei halua seksiä. :(

Väsynyt ja yksinäinen mamma

Harmittaa vallan vietävästi. Minulla on kaksi isoa lastan edellisestä liitosta ja miehelläni on myös useampi lapsi omasta edellisestä liitostaan. Odotan nyt yllätysvauvaa, enkä ollut kovin innokas enää tässä iässä aloittamaan vauvarumbaa uudelleen. Halusin alkuun abortin, mutta mies vastusti sitä todella paljon. No, annoin periksi ja nyt raskaus on yli puolen välin.

Teen perheen ainoana palkkatöitä, joten minun on vain jaksettava pusertaa työssä (vaikka on perussairauksia, olen tavattoman väsynyt ja raskauden myötä tullut paljon ikäviä juttuja- joita koetan kovasti peittää töissä, ja jaksaa vain sinnitellä). Tuntuu, että elämästä on ilo aika lailla kateissa. Elämäni on vain väkisin jaksamista töissä koko ajan pahenevien vaivojen kanssa, lasten asioiden ja kotitöiden pyörittämistä. Nyt sitten seksikin on liitosta loppunut. Minä kyllä haluaisin, se olisi edes se yksi asia ikävien velvollisuuksien ja ongelmien (joita en nyt tässä ala avaamaan) lisäksi, josta saisi iloa ja voimaa. Mutta mies ei halua, vaan torjuu minut.

Olo tuntuu petetyltä ja tosi harmaalta. Mies halusi pitää lapsen, johon suostuin. Minun on myös pikaisesti palattava töihin vauvan synnyttyä, sillä jonkun on tienattava rahaa. Olisin halunnut olla kotona edes tämän iltatähteni kanssa kun isojen ollessa pieniä en saanut mahdollisuutta.

Tunnen itseni rumaksi valaaksi, tai harmaaksi työjuhdaksi, joka vain pinnistelee päivästä toiseen. Ilman seksiä tämä tuntuu vielä kurjemmalta kuin muuten. Olen koettanut olla painostamatta miestä, sillä en usko sen parantavan tilannetta. En myöskään valita siitä, ettei hänellä ole palkkatyötä, sillä hän kuitenkin tuntuu niitä etsivän.

Mutta mistä ihmeestä iloa ja jaksamista elämään? Isot lapset viettävät jo aika paljon aikaansa kavereiden kanssa tai koulupuuhissa, osan kanssa on aika paljon riitaakin. Huolehdin pitkälti pyykinpesun ja kokkaamisen, mies kyllä kokkaa joskus (ei juuri pese pyykkiä).

Jotenkin tämä elämäni on mennyt sellaiseksi, että teen asioita vain toisten hyväksi, mutta itse en saa oikein mitään. Edes sitä seksiä. Ehkä en osaa vaatia? Pitäisikö sitä osata jotenkin olla vaatimassa? Tämä harmaa, väritön ja iloton elämä ei vaan tunnu yhtään kivalta.

Kommentit (1)

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat