Kuinka paljon omaa aikaa?

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Kuinka paljon teillä muilla taaperoikäisten vanhemmilla on omaa aikaa vuorokaudessa? Paljonko kaipaisitte? Minkälainen määrä on teidän mielestä riittävä? Miten vietätte oman aikanne?



Minulla on kai ihan mukavasti omaa aikaa, mutta väsyttää aivan älyttömästi. Lapsi menee kahdeksan aikaan nukkumaan ja siinähän sitä olisi tunti-pari omaa aikaa. Yritän kuitenkin mahdollisuuksien mukaan käydä nukkumaan mahdollisimman ajoissa, koska aamuherätys väsyttää. Saan silloin tällöin apua lapsenhoitoon ja on lapsella isäkin. Isä on vuorotöissä ja työvuoron jälkeen ei ole valmis lapsenhoitorumbaan, joten minun työvuoroni jatkuu. Toki hän hoitaa lasta, mutta en voi olettaa hänen työvuoronsa jälkeen ottavan lapsen ja antavan minulle aikaa. Silloin tällöin saamme myös muualta lapsenhoitoon apua. Eli tässähän sitä on aika paljon verrattuna johonkin yksinäisiin yksinhuoltajiin, joilla ei ole minuuttiakaan ikinä omaa aikaa, ehkä turhaan kitajan väsyneenä. Mutta jotain pitäisi väsymykselle tehdä. Pelkään, että se häiritsee jo lapsen kanssa yhdessäoloa.

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija

Mulla on omaa aikaa n. 3-5 tuntii viikossa, jolloin olen poissa kotoota. Isä osallistuu viikonloppuisin kotitöihin ja vloppuna saan oman ajan mutta viikot ovat uuvuttavia, kun omaa aikaa ei oo. Kohta menossa töihin, joten asiaan tulossa muutos :)

Vierailija

Eli esim. tuo univaiva tai piilevä masennus? Nimittäin kahden pienen äitinä 1,5v ja 3kk en tunnista kaltaistasi uupumusta/väsymystä, enkä oman ajan tarvetta/puutetta. Lasten kanssa päivisin saadaan asioita aikaiseksi. Esim. tänään imuroitiin, laitettiin pyykit ja siivottiin keittiö, sekä ulkoillessa vietiin roskat. Lasten (tai jommankumman) hereillä ollessa voi hyvin puuhata kotihommia ja relata sohvallakin välillä jos sopiva hetki siunaantuu.



Eniten jäi ehkä juuri viestistäsi kaivelemaan tuo väsymys, itse kun en koe olevani väsynyt vaikka 3kk tietysti kukkuu monesti yössä ja herätään aikaisin jne.



Omaa aikaa minulla on lasten nukkuessa (kohta varmaan enemmän kun 3kk myös rytmittyy) ja lisäksi käyn jumpassa 3 kertaa viikossa, jolloin isi on lasten kanssa. Vielä emme ole 3kk ikäistä hoitoon jättäneet, mutta pian sitten jotain yhteisiä leffoja tms. miehen kanssa myös. Mummot tässä tosi hyvin apuna jos moista hupia kaivataan:)



Jaksamista,



Rouvaii

Vierailija

Siinähän se tulikin, olen taaperoikäisen lapsen kotiäiti ja mies käy töissä päivisin, on siis kotona viimeistään viideltä joka päivä. En juurikaan käy missään iltaisin ja ota omaa aikaa, en ole tuntenut sitä tarpeelliseksi. Toki joskus käyn jossain jolloin lapsi on isänsä kanssa. Mieheni myös usein ulkoilee lapsen kanssa iltaisin että saa itsekin raitista ilmaa (plus että lapsi aivan selkeästi haluaa tehdä jotain kahden isänsä kanssa koska ikävöi tätä päivisin kovasti), jolloin lähinnä siivoan kotona kun saa rauhassa siivota. Lapsi menee kasilta illalla nukkumaan jolloin meillä on miehen kanssa kahdenkeskeistä laatuaikaa kolmisen tuntia, en sitä aikaisemmin mene nukkumaan ihan sen takia että on aikaa kahdestaan. En kyllä ole väsynytkään, lapsi herää aamulla seiskan-kasin välissä joten saan ihan ruhtinaalliset yöunet joka yö. Päikkäriaikaan pystyn myös hyvin nukkumaan itse jos on yöunet jääneet vähäisiksi mutta yleensä käytän sen ajan leffojen katsomiseen, kirjan lukemiseen tvs.



Parin kuukauden välein käymme miehen kanssa kahestaan jossain, syömässä yms. ja välillä lapsi jää silloin yöksi hoitoon.



Herääkö teillä lapsi tosi aikaisin aamulla kun olet niin väsynyt? Menet kuitenkin tosi aikaisin nukkumaan. Onhan tuo päivä taaperon kanssa vilkasta ja ei siinä paljon kerkeä sohvalle istumaan, mutta olen ainakin kokenut hyväksi kerhot, muskarin, naapurilapsien tapaamisen yms. niin lapsi saa kulutettua energiaa ja sitten päikkäreiden aikaan tosiaan löhöän sohvalla ja nautiskelen hiljaisuudesta.

Vierailija

Hei Kömpiäinen!



Minäkin mietin, että saatat olla masentunut, nuo univaikeudet puhuisivat vähän sen puolesta. Et kai pyri liikaan täydellisyyteen? Et kai ole lapsen kanssa ihan sataprosenttisesti? Tarkoitan siis, että keskitytkö vain ihan lapseen, sen ajan, kun hän on hereillä? Ota hänet mukaan tiskaamaan ja siivoamaan, laittakaa pyykkejä yhdessä, imuroikaa jne. Ja sitten kun hän menee nukkumaan, ota jotain kivaa luettavaa, hyvää naposteltavaa ja käy sohvalle pitkäksesi. Tämä oli oma selvitymistaktiikkani, kun olin kotona kahden lapseni kanssa. Isompi oli hiukan yli kaksivuotias, kun nuorempi syntyi. Lapsi nauttii näistä kotitöistä, meidänkin lapset on aika käteviä laittamaan pyykkejä telineeseen, se on heistä hauskaa.



Asutteko kovin pienellä paikkakunnalla? Tarkasta, olisiko seurakunnalla tai paikallisella MLL:llä mitään toimintaa alueella. Me olimme juuri muuttaneet tälle alueelle, kun esikoiseni syntyi. Kesti kauan, ennen kuin tajusin, mitä kaikkea täällä itse asiassa on tarjolla. Netistä löytyy tietoa aika hyvin, samoin neuvolan ilmoitustauluilta. Minusta aikuisseura tekee tosi hyvää, kun on päivät lapsen kanssa kotona.



Jos teillä päin ei ole esim. jumppia tms., lenkkeily, pyöräily ja sauvakävely ovat myös hyviä harrastuksia. Minusta ei ole mitenkään kohtuutonta antaa lastan miehen hoitoon vaikka parina iltana viikossa ja lähteä vaikka lenkille tai kauppoihin katselemaan. Liikunta saattaa auttaa noihin uniongelmiinkin.



Itsestäni tuntui aikoinaan, että sain suorastaan siivet, kun hankin polkupyörän turvaistuimen. Tuntui, että liikkuminen oli kauhean paljon helpompaa ja tuli samalla kuntoiltua ja oltua yhdessä lapsen kanssa. Minkä ikäinen teidän lapsi muuten on nyt? Itselleni tuli jonkinlainen aallonpohja molemmilla kerroilla, kun lapsi oli n. 9-10 kk ikäinen. En tiedä, johtuiko hormonitoiminnasta vai mistä (imetin molempia lapsia 8 kk). Mutta se oli tosiaan vaikeaa aikaa.



Käyn itse nyt työssä ja hoidan sen jälkeen lapsia. Haen heidät n. 14.30. Eli lasten hoitaminen töiden jälkeen ei ole mitenkään kohtuutonta, minä teen sitä joka päivä!

Vierailija

jos sitä tarvitsen. Mies tulee iltaisin viimeistään klo 16 töistä, jonka jälkeen hän hoitaa lapsia siinä missä minäkin. Ei toki aina oma-aloitteisesti, vaan välillä hänelle pitää sanoa, että katsoo lasten perään, jos mä teen jotain muuta. Mies on kova uppoutumaan omiin juttuihinsa, eikä silloin näe eikä kuule mitään, vaikka olisi samassa huoneessa lasten kanssa... Jos haluan tehdä jotain rauhassa kotona, mies menee lasten kanssa pihalle ja pari kertaa kuussa uimahalliin, jossa heillä vierähtää 2-3 tuntia. Käyn 3 kertaa viikossa liikuntaharrastuksissa (45 min - 1,5 h kerrallaan), jolloin mies hoitaa lapset. Lisäksi käyn 2 krt/vko ruokakaupassa, koska tykkään käydä siellä rauhassa yksin ja niillä reissuilla mulla menee matkoineen n. 1-1,5 h. Tota en tosin pidä "omana aikanani", mutta nautin siitä silti. Ehkä 2 krt/kk käyn kaupungilla asioilla/shoppailemassa/kampaajalla tms. ja ehkä kerran kuussa yksin (siis ilman lapsia tai miestä) kavereiden luona tai heidän kanssaan ravintolassa. Ennen joulua kävin monta kertaa joululahja- ym. ostoksilla ja joulun jälkeen kerran alessa ja noissa reissuissa mulla menee matkoineen yleensä 4-6 h.



Iltaisin omaa aikaa on lasten mentyä nukkumaan, mutta kuopus menee yleensä nukkumaan vasta klo 22, joten itse tulee sitten valvottua puoleen yöhön, jotta ehtii nauttia siitä omasta ajasta. Olen kaiken kaikkiaan erittäin tyytyväinen oman ajan määrääni, mutta yhtään vähempään en kyllä tyytyisikään, kun hoidan lapsia kotona ja olen heidän kanssaan muuten 24/7. Vielä kun saisi olla useammin kotona kaikessa rauhassa enemmän kuin pari tuntia, niin se olisi luksusta! Kaipa mies suostuu joku viikonloppu lähtemään vanhemmilleen päiväksi tai kahdeksi, niin saan sitten olla kokonaisen päivän (ehkä kaksikin) yksin. Näin on tapahtunut kerran ja se oli noin vuosi sitten. Vanhin lapsi on 5,5 v, joten kovin usein tuota ei ole tapahtunut.

Vierailija

Eli esim. tuo univaiva tai piilevä masennus? Nimittäin kahden pienen äitinä 1,5v ja 3kk en tunnista kaltaistasi uupumusta/väsymystä, enkä oman ajan tarvetta/puutetta. Lasten kanssa päivisin saadaan asioita aikaiseksi. Esim. tänään imuroitiin, laitettiin pyykit ja siivottiin keittiö, sekä ulkoillessa vietiin roskat. Lasten (tai jommankumman) hereillä ollessa voi hyvin puuhata kotihommia ja relata sohvallakin välillä jos sopiva hetki siunaantuu.



Eniten jäi ehkä juuri viestistäsi kaivelemaan tuo väsymys, itse kun en koe olevani väsynyt vaikka 3kk tietysti kukkuu monesti yössä ja herätään aikaisin jne.



Omaa aikaa minulla on lasten nukkuessa (kohta varmaan enemmän kun 3kk myös rytmittyy) ja lisäksi käyn jumpassa 3 kertaa viikossa, jolloin isi on lasten kanssa. Vielä emme ole 3kk ikäistä hoitoon jättäneet, mutta pian sitten jotain yhteisiä leffoja tms. miehen kanssa myös. Mummot tässä tosi hyvin apuna jos moista hupia kaivataan:)



Jaksamista,



Rouvaii

Vierailija

itse kysymyksiin =) Minullakin on ns omaa aikaa illalla kahdeksan jälkeen kun lapset nukkumassa. Tosin ei se ole täysin omaa, sillä eihän sitä voi tehdö mitä vaan kun pitää olla paikalla ja suht hiljaa (ei siis radion huudatusta tms). Noin kerran viikossa käyn jossain itse. Kaupungilla, jotain harrastamassa tms. Nyt ilmoittauduin kevääksi syvävenyttelyyn niin tulee pakosta kerran viikkoon käytyä poissa kotoona. Ja varmasti tekee hyvää itselle ja pään sisällölle =)



Itse ainakin huomaan jos en vaikka pariin viikkon ole missään käynyt, niin alkaa kaipaamaan muutaman tunnin taukoa tästä rumbasta. Viihdyn hyvin kotona, ei siinä mitään, mutta välillä pitää tuulettaa. On sitten taas vähän parempi äiti (itsestäni huomaan heti, miten pinna on taas pidempi=)



Tiip

Vierailija

Päiväunien aikaan laitan pyykit, tiskit, roskat, ruuat ym. kotityöt. Illalla menen nukkumaan yhtäaikaa kuin lapsikin koska muuten en jaksa aamulla. Omaa aikaa saisin silloin kun palkkaisin lastenhoitajan, mutta minimi koitihoidontuella siihen ei rahat riitä. Saan varmasti omaa aikaa sitten kun poika täyttää 3 vuotta ja menen töihin, ainakin työmatkat ja työssä oloajan.

Vierailija

Miestä on vaikea saada lähtemään lapsen kanssa mihinkään, koska hänellä ei ole sellaista paikkaa minne mennä. Vanhempansa on, mutta ei sinnekään voi mennä kuin iltaisin ja silloinkin pitää sitten tulla ihan kohta takaisin, koska nukkumaanmeno painaa päälle. Yrittäjävanhemmilla on vain vähän vapaa-aikaa, tai ainakin vähemmän kuin tavan työssäkäyvällä.



Voi olla kyse muustakin kuin lapsen aiheuttamasta uupumuksesta/oman ajan puutteesta. Olen lääkärien tekstien mukaan masentunut. Itse en sitä ihan osaisi allekirjoittaa. On kuitenkin paljon sellaista aikaa, jolloin olen ihan iloinen ja osaan myös innostua joskus jostain. Kolikon kääntöpuolena synkkiä ajatuksia ehkä enemmän kuin muilla. Mutta tilanteessa, jossa olen yksin vastuussa lapsesta (miehen ollessa töissä) jaksan kyllä olla lapsen kanssa ja ihan läsnä olen henkisestikin, väsymys purkautuu siinä vaiheessa kun mies tulee kotiin ja en ole enää niin tiiviisti yksin vastuussa. Silloin se purkautuu joskus ihan niin, etten jaksa enää mitään kertakaikkiaan, mutta piiskaan itseni jaksamaan ja jatkamaan. Siitä on sitten vaan seurauksena sellainen jatkuva väsymyksen tunne taustalla, jota ei oikein mielellään päästäisi valloilleen, pelottaa että sitten ei oikeasti enää jaksa yhtään mitään.

Vierailija

"Siis miksi ihmeessä isän ei tarvitsisi välillä hoitaa lasta ja antaa sinulle vapaata? Saako isä kuitenkin vapaata jos hän haluaa/tarvitsee käydä jossain. Ovathan lapset kuitenkin yhteisiä."



Kyllä isä välillä hoitaa lasta, mutta jos olen samoissa tiloissa (asuntomme on pieni), en kyllä saa olla rauhassa. Lapsi konttaa luokseni tai muuten kohta joudun auttamaan jossain asiassa. Lapsen kotona hoitaminen on verrattavissa työntekoon, mutta minulla on siinä joku alemmuudentunne, kun siitä työnteosta ei saa palkkaa kuten mieheni saa työstään. Siksi annan hänelle lepoaikaa työvuoron jälkeen, koska hän on sen kai mielestäni jotenkin enemmän ansainnut, koska on tehnyt työtä josta saamme yhteistä hyvää, rahaa. Mieheni käy harvoin missään, kerran kuussa korkeintaan kaverillaan, muita menoja hänellä ei juuri ole. Minut hän päästää kyllä menemään, jos minulla on menoa niin, ettei hänellä ole työvuoroa juuri silloin. Minullakaan kun noita menoja ei oikein ole. Viikko sitten olin pari tuntia yhdessä ryhmätapaamisessa ja sen jälkeen olin kuin toinen ihminen. Olisipa niitä useammin. Olin paljon energisempi ja iloisempi ja pinna oli pidempi kuin tavallisesti. Mutta niitä mahdollisuuksia olla ihmisten kanssa on niin vähän. Meillä on toiveena muuttaa muualle, jospa niitä siellä olisi enemmän. Mutta tosiaan, on se itsestäkin kiinni, miten paljon haluaa ottaa omaa aikaa ja mihin sen käyttää. Väsyneenä ei vaan jaksa suunnitella menoja ja tapaamisia. Väsymykseeni on varmaan yksi syy unettomuus. Lapsi nukkuu suhteellisen hyvin, herää kyllä ajoissa joskus kuuden aikaan, joskus sitäkin aikaisemmin. Minä saatan heräillä aamuyöstä, joskus koko yö menee pelkästään kevyissä torkkupätkissä, ei sitä hyvää syvää unta ollenkaan. Silloin olen väsynyt ja sitä voi kestää viikkoja yhtä jaksoisesti. Sitten saattaa tulla joku parempi jakso, jolloin uni tulee paremmin silmään ja pysyy siinä aamuun saakka.



Omalle ajalle olisi hyvä olla joku käyttötarkoitus, ettei se mene siihen mihin minulla yleensä menee, tulevien asioiden murehtimiseen. Sen murehtimiseen, miten on paljon tiskiä ja roskia, mutta ei jaksa niitä ruveta siivoamaan, koska lapsi herää kuitenkin ihan kohta jne. muita hyviä tekosyitä. Jos olisi joku hyvä harrastus tai osaisi muuten ottaa hiljaisesta hetkestä ilon irti, olisi oma aika varmasti paljon paremmin käytetty.

No, minulla on vielä paljon kehitettävää tässä lajissa. Kiitos kommentoineille, lisää juttuja lukisin mielelläni aiheesta.

Vierailija

Tutulta kyllä kuulostaa tuo, että kotona ei kuitenkaan saa olla rauhassa... Minustakin tuntui yhdessä vaiheessa, että vaikka mies hoiti lasta, oli hän koko ajan kyselemässä, että missä se puurojauhe on, voitko lämmittää ruuan jne jne.. Tai sitten pikku mies roikkui lahkeessa. No, vauvaa en henno kieltää tulemasta syliin, mutta mies on kyllä huomautuksen jälkeen petrannut siinä, ettei koko ajan ole minua vaivaamassa.



Olisiko sinun mahdollista löytää nykyiseltä paikkakunnalta joku uusi harrastus?



Jahas, siellä herättiin, täytyy mennä : )

Vierailija

Tosin ei olla varsinaisesti taaperoperhe, kun vauva on vasta 10 kk. Tulin kuitenkin tänne taaperopuolelle tutun 'pinon' mukana, joten osallistunpa näihin muihinkin keskusteluihin täällä : )



Minä yritän päikkäreiden aikana pitää ensin itse ruoka-, kahvi- tai nettitauon (välillä syön lapsen kanssa, välillä en) ja vasta sitten teen kotitöitä. Jos vauva herääkin tavallista aikaisemmin, niin mieluummin jää ne kotityöt tekemättä kuin oma tauko pitämättä ; ) Tietysti joskus on pakko ehtiä tekemään jotain, jos esim. on illalla tulossa vieraita tms. Jonkin verran teen kotitöitä myös lapsen hereillä ollessa, mutta lapsen ehdoilla. Toisiin hommiin hän 'osallistuu' mielellään ja toisten tekeminen ei kyllä kahdestaan lapsen kanssa onnistu millään. En kuitenkaan tunne huonoa omaa tuntoa, jos vaikka kyläillään koko päivä ja mies rehkii töissä, sen kyläilyn ajan olen kuitenkin koko ajan lapssta yksin vastuussa ja hoidan häntä sielläkin.

Mies on säännöllisessä päivätyössä ja on kotona n. klo 16.30 ja sen jälkeen jaetaan kotityöt ja lapsenhoito suurin piirtein tasan. Miehellä on pari kertaa harrastus viikossa ja vastaavasti minä käyn kerran pari viikossa jumpassa tai jos on vaikka kampaajaa tms., niin jätän sitten jumppaa vähemmälle. Kotona sovitaan, kumpi tekee kotitöitä ja kumpi hoitaa lasta, yleensä minä ihan mielellään teen kotitöitä rauhassa ja mies taas viettää aikaa pojan kanssa, kun ei tätä päivisin näe. Välillä lähdetään koko porukka ulos tai siivotaan yhdessä niin, että pikku mies pyörii jaloissa. Viikonloppuiltaisin ollaan useimmiten kotona tai kylässä koko perheen voimin, välillä käydään miehen kanssa vuorotellen illanistujaisissa ja välillä saadaan mummosta muutama tunti hoitoapua.

Olen nyt ensimmäisen vuoden aikana ollut kaksi kertaa viikon äitini luona, jolloin mies on saanut omaa aikaa iltapäivisin ja iltaisin, ja minä taas äidiltä hoitoapua. Kohta olen taas lähdössä mummolaan, kun mies lähtee perinteiselle 'poikien reissulle', johon kysyi minulta luvan ; ) Itse en ole vielä uskaltautunut yöksi pois kotoa, mutta mies on sitten 'korvannut' noita viikon poissaoloja hoitamalla lasta enemmän iltaisin.

Vierailija

Eikö lapsen kanssa kotona olo ole aika lailla verrattavissa työntekoon? Siksi en ymmärrä yhtään kommentteja



"Isä on vuorotöissä ja työvuoron jälkeen ei ole valmis lapsenhoitorumbaan, joten minun työvuoroni jatkuu. Toki hän hoitaa lasta, mutta en voi olettaa hänen työvuoronsa jälkeen ottavan lapsen ja antavan minulle aikaa."



Siis miksi ihmeessä isän ei tarvitsisi välillä hoitaa lasta ja antaa sinulle vapaata? Saako isä kuitenkin vapaata jos hän haluaa/tarvitsee käydä jossain. Ovathan lapset kuitenkin yhteisiä.



Kyllä minäkin kolmen pienen lapsen äitinä olen usein väsynyt ja kaipaan omaa aikaa, mutta lähinnä se on itsestä kiinni. Jos sanon miehelle sitä tarvitsevani ei se ole mikään ongelma. Yhtä lailla mies käy välillä duunin saunailloissa ja lätkömatseissa, miksen siis minäkin yhtälailla.



Miehet vaan lapsen hoitoon ja äidit tuulettumaan =)



Tiip

Vierailija

Menin töihin kun neiti oli n. 11kk, häntä hoidettiin kotona perheen voimin (isä, pappa ja itse tein 1 kotipäivän) kunnes 1v4kk meni perhepäivähoitoon. On ollut hoidossa 4pv viikossa. Viety aamulla yleensä niin että itse vein ennen töihin menoa, ehdittiin n. 1h verran 7-8 aamutoimia jne touhuta. Isukki haki töiden jälkeen n. 16-16.30 ja ilta puuhasteltiin yleensä kaikki yhdessä. Vaikka minun mieheni tekee vuorotyötä, hän kyllä osallistuu neidin hoitoon & kotihommiin ihan yhtälailla kuin minäkin, joskus on noissa kotitöissä jopa se ahkerampi. Nukkumaan neiti menee 20 kieppeillä, eli eihän noina hoitopäivinä jäänyt paljoa yhteistä aikaa. Niinä päivinä kun neiti on ollut kotona ja jos esim itse olin kotosalla, herättiin n. klo 7, päiväunet 12-15 (joiden aikana tein töitä jos oli kotipäivä, kotitöitä jos viikonloppu) ja taas 20 yöunille. Tämän jälkeen siis aina "omaa aikaa" kunnes nukkumaan menee, eli 2-4h vähän riippuen illasta.



Kampaajalla käyn 5 viikon välein, se on ehdoton oma juttu mistä pidän kiinni. Pidän myös sivutyökseni (omaksi ilokseni) jumppatunteja, eli 2 kertaa viikossa käyn hikoilemassa. Mies käy pelaamassa jotain pallopelejään (vaihtoehtoja on niin monta) ja salilla, yhteensä ehkä sen 2 kertaa viikossa myös, joskus useimminkin jos työt antaa myöten (tekee vuorotyötä). Ystäviä tulee nähtyä ihan liian harvoin, mutta kovasti yritämme yhteyttä pitää muilla tavoin.



Nyt olen jäänyt äitiyslomalle, LA on 3 viikon päästä. Neiti käy edelleen pph:lla koska nauttii kavereiden seurasta niin kovasti, viedään yleensä vain myöhemmin ja haetaan aiemmin, eli lyhyempiä päiviä ja vaikka paikka hoidossa olisi sen 4pv viikossa, useimmiten neiti käy vain sen 3pv viikossa (johon on tarkoitus siirtyä nyt kun vauva tulee taloon). Vielä en ole kovin ehtinyt "omaa aikaa" järjestämään, lähinnä olen yrittänyt saada kotia & asioita kuntoon vauvaa varten ja sairasteltukin on. Varmasti kun vauva taloon tulee, on "oma aika" kortilla, mutta eihän nämä ensimmäiset tärkeät vuodet ikuisuutta kestä. :)



Meillä oli miehen kanssa kaunis ajatus (ennen esikoisen syntymää) että kerran viikossa nauttisimme kahdenkeskeistä aikaa, leffan tai ravintolan tms merkeissä, mutta haaveeksihan se on jäänyt. Yritämme siis nauttia toisistamme kun esikoisemme on mennyt nukkumaan. Silloin yleensä vain täytyy tehdä jotain kotihommia tai sitten molemmat olemme niin väsyneitä että ei jaksa.. Nyt taas on kehittynyt toinen kaunis ajatus, saa nähdä kuinka sen käy; eli vauvalle hoitaja kerran viikossa ja me esikoisen kanssa puuhaamaan jotain ihan kolmestaan. Hoitajia kun onneksi meillä on tarjolla, koska neidillä on 3 mummolaa ja vielä kummitäti ihan tässä 20km säteellä. Harvemmin tulee vain jotain järjestettyä, itse ainakin niin mielelläni vietän kaiken aikani perheeni seurassa.



Lämpimästi suosittelen harrastuksen etsimistä itselle - silloin tulee lähdettyä "ihmisten ilmoille". Ja väsymykseen kyllä kannattaa reagoida, voithan puhua siitä neuvolassa tms tai sitten oikeasti yrittää saada vaikkapa miehesi lähtemään jälkikasvun kanssa jonnekin, jotta saat levätä.



Mammis

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Alueet

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat