Vahan kauhea kysymys, mutta: kenen haluaisit huolehtivan lapsistasi, jos niin kauheasti kavisi etta molemmat miehesi kanssa kuolisitte?

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Meillä tuli aamulla sellainen keskustelu. Omat vanhempani ovat liian vanhoja huolehtimaan lapsistani, veljiä ja siskoja minulla ei ole. Miehelläni ei ole vanhemmat elossa ja hänelläkin on vain yksi vanhempi poikamiesveli josta ei olisi huolehtimaan.

Hirveä ajatus, että kuollessamme lapsemme joutuvat jonnekin vieraan hoiviin. Luoja suokoon, ettei niin käy koskaan...:(

Sivut

Kommentit (40)

Vierailija

Vai riittääkö jos on ilmaissut jollekin kantansa etukäteen?

Meidän esikoinen oli 8 kk kun lähdettiin miehen kanssa kahdestaan autoreissulle asuntomessuille. En osannut ääneen puhua asiasta, mutta laitoin hyvälle ystävälleni sähköpostia jossa sanoin että jos miehen kanssa joudutaan vaikka onnettomuuteen ja kuollaan, niin toivon lapsemme kasvavan veljeni ja hänen vaimonsa kotona, ovat kummejakin ja lapsia on omiakin. Ystäväni lupasi toimittaa asian eteenpäin jos niin kurjasti kävisi.

Onko tällainen menettely lain edessä pätevä vai pitäisköhän siitä tehdä joku virallinen paperi todistajineen kaikkineen?

Vierailija

lapset olisivat sen jälkeen sosiaaliviranomaisten " omaisuutta" !! Itse luotan kaikkiin lähisukulaisiini (vanhempiin, sisaruksiin) ja voisin tuollaisessa tapauksessa " antaa" lapset kenelle tahansa heistä.



Toivottavasti tällaista ei koskaan tapahdu.

Vierailija

ja hän sanoi, että vanhempien toive on etusijalla, ja sain sellaisen käsityksen, että sukulaisille ensisijaisesti. (Eri asia jos lapsi huostaanotetaan) Ja eikös tällaisia tapaksia ajatellen oikeastaan ne kummitkin pitäisi valita. Meidän lapsilla ei tosin ole kummeja, mutta mieheni kanssa toivoisimme heidän sijoittuvan minun veljeni perheeseen tai sitten mieheni siskolle, jos siis meille jotain tapahtuisi.

Vierailija

Oikea isä on mielenterveysongelmainen, appivanhemmat kovin vanhat ja omani, no äiti ehkä jaksaisi, mutta isä taistelee nyt syöpää vastaan, eikä tervehtymisestä ole mitään takeita. Toivon että saisin elää ainakin niin kauan että poikani 15v ehtisi täysi-ikäiseksi ja voisi ottaa siskon luokseen. Ehkei sekään käy sos.ihmisille?

meillä on myös isäpuoli lapsilla, mutta jaksaisiko hän, viisikymppinen mies nyt jo.

Pelottava ajatus... kai sekin jotenkin järjestyisi sitten kun olisi pakko.

Vierailija

sijoittamisasiassa, kun molemmat lasten vanhemmista menehtyivät auto-onnettomuudessa. No heillä oli onneksi testamentti, jonka mukaan toivoivat lapsensa eräälle lähisukulaiselleen. Myös kuolleen pariskunnan toiset sukulaiset olisivat halunneet lapset. Tässä tapauksessa (kiitos testamentin) oli helppo päättää, että lapset voivat mennä vanhempien toivomien sukulaisten luokse. Eli vaikka se ei viranomaisia velvoita niin tottakai testamenttia pitkälle noudatetaan.

Vierailija

13&14, teillä on ollut järkevä sosiaaliviranomainen, mutta tilastojen mukaan vain murto-osa sijoitetaan sukulaisille, eli yleensä lapset menevät vieraille.

Tähän toivottavasti on tulossa muutos.



Vierailija:

Lainaus:


ja hän sanoi, että vanhempien toive on etusijalla, ja sain sellaisen käsityksen, että sukulaisille ensisijaisesti. (Eri asia jos lapsi huostaanotetaan) Ja eikös tällaisia tapaksia ajatellen oikeastaan ne kummitkin pitäisi valita. Meidän lapsilla ei tosin ole kummeja, mutta mieheni kanssa toivoisimme heidän sijoittuvan minun veljeni perheeseen tai sitten mieheni siskolle, jos siis meille jotain tapahtuisi.

Vierailija

Vierailija:

Lainaus:


lapset olisivat sen jälkeen sosiaaliviranomaisten " omaisuutta" !! Itse luotan kaikkiin lähisukulaisiini (vanhempiin, sisaruksiin) ja voisin tuollaisessa tapauksessa " antaa" lapset kenelle tahansa heistä.



Toivottavasti tällaista ei koskaan tapahdu.




Vierailija

Molempien vanhemmat ovat jo niin iäkkäitä, ettei oikein enää lapsiperhe-elämäksi heillä taipuisi.



Mulla ei ole sisaruksia. Miehelläni on sisko, joka on kahden lapsen yksinhuoltaja. Kaksi lisää sinne olisi mahdoton yhtälö yhden huoltajan perheessä.



Mulle läheisin on serkkuni, mutta hän taas ei varmaankaan haluaisi lapsiani itselleen, en ainakaan usko niin.



Eli varmaankin pitää toivoa että sitten löytyisi joku ihana sijoitusperhe jostain muualta.

Vierailija

että tarkoitan nimenomaan tapauksia joissa vanhemmat kuolleet, en huostaanottoja. Opettajani, jolla pitkä kokemus ja hyvä asiantuntemus, kertoi meille tästä, lisäksi olen lukenut aiheesta itsekin.

Vierailija

mutta hänenkään terveytensä ei välttämättä kestäisi pienen lapsen (myöhemmin usean pienen lapsen) kasvattamista. Appivanhemmat eivät varmasti jaksaisi. Ehkä pitäisi itsekin miettiä tuota testamenttia.

Vierailija

Itse olen harkinnut, että tekisimme testamentin mieheni veljille. Kaksi vanhempaa vanhemmalle veljelle (tämä on jo sovittu), ja kaksi nuorempaa nuoremmalle veljelle. Omilla veljilläni on ikää jo sen verran, että heille en sen vuoksi sijoittaisi - nuoremmalla veljellä on itselläkin jo viisi lasta, ja vanhempi veljeni on selvästi lapsiajan jo ohittanut. Taas neljää lasta en voi pyytää kenenkään ottamaan, joten siksi olemme näin pohtineet. Testamenttia asiasta ei vielä ole laadittu. Miehen veljillä ei itsellä vielä ole lapsia, mutta ihan täysi-ikäisiä kuitenkin ovat ja vastuuntuntoisia ja lapsirakkaita miehiä.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat