Siis ettekö tarjoa ruokaa lapsenne kavereille, jos he sattuvat olemaan kylässä ruoka-aikaan?

Vierailija

Minä aina tarjoan, toisinaan syövät, toisinaan eivät. Minun kotonani tarjottiin myös aina. En ikinään ole kokenut ruoka-aikaa pyhäksi, ainoastaan perheen keskeiseksi ajaksi. Minusta se kuuluu hyviin tapoihin kysyä " syötkö sinäkin?" . En voisi kuvitellakaan että perhe istuu syömässä ja lapsen kaverit haistelevat vain tuoksuja. Aina tarjoan, ja jos tuntuu että ei riitä niin olen itse syömättä ruokaa ja syön leipää. Multa kyllä löytyy pakkasesta aina hätävaraa, kuten pyttipannua että voin sitä lämmittää. Myös mieheni on asiasta samaa mieltä, ja hänen kotonansa on myös toimittu samoin.

Kommentit (14)

Vierailija

vedän herneen nenään siitä että lapsi on syönyt kaverillaan. Enhän minäkään aina syö iltaruokaa kotona jos olen lounasaikaan syönyt tukevasti, eikä mieheni ja lapseni suutu jos en syö heidän kanssaan. Istun pöydässä ja juttelen heidän kanssaan.

Vierailija

koska etäisyydet olivat pidemmät, jopa 1.5 km. Nykyisessä kodissa naapureiden lapset tulee ja menee, asuvat ihan vieressä, en tarjoa.

Vierailija

Meillä ei tosin kauheesti lasten kavereita vielä kyläile kun ovat sen verran vielä pieniä, mutta esikoisella joitain kavereita käy. Mua itseasiassa ärsyttää semmoset lapset ketkä tulee pöytään norkoomaan josko heille jotain liikenisi. Mä en ainakaan halua että mun omat lapset menee toisten pöytiin norkoomaan vaan omassa kotona saa kaikki syödä jos ei erikseen ole sovittu.

Mua kans ärsyttäis jos lapsi olis kylässä syönyt ennen kun tulee kotiin. Niin ja joku sano noista ruoka-ajoista niin kaikissa perheissä kun ei ruoka-ajat ole ihan samat. ;) Että voi käydä juuri niin että lapselle on sanonut että tulee kotiin klo 17 ja kyläpaikassa onkin se ruoka ehtinyt jo klo16.30 eikä lapsi aina muista/tajua että kotona olis kans ruoka valmiina kunhan kotiin tulee.

Meillä kotona on kans ollu näitä kaveri norkoojia ja äitini kans kypsy muutamaan kun joka päivä olivan meillä syömässä. Siitä varmaan tullu mullekkin tuo että jokainen syö kotonaan kun pelkään niitä ainaisia pöytävieraita.

Vierailija

maistuu kylässä paremmalle. Muistan itse käyneeni jossain kaverin luona kyläpaikassa missä ei tarjottu ruokaa kun perhe söi ja se tuntui ikävältä kun oli kova nälkä. Aina tarjoan ruokaa koska muistan omat kokemukseni.

Vierailija

jos vanhempien kanssa on sovittu, että lapsi syö meillä, tarjoan mielelläni. ruoka-ajat kuitenkin vaihtelevat. meillä esim syödään päivällinen vasta puoli seitsemältä. jos siis esim. esikoiseni olisi naapurin tytöllä ja söisi siellä ruuan puoli kuusi (mikä on heidän ruoka-aikansa) harmittaisi, kun tyttö tulisi kotiin nirsoilemaan pöytään.

Vierailija

ja vielä niinkin, että nuoret yleensä viihtyvät jossain tietyssä paikassa.



Meillä on monta kertaa viikossa 2-3 15-vuotiasta poikaa oman samanikäisen poikani lisäksi eikä todellakaan olisi varaa ruokkia heitä kaikkia..

Vierailija

Itse olin lapsena tälläinen kyläluuta ja söin melkein aina kavereilla. Nyt jälkeenpäin ihmettelen miten vanhemapani antoivat minun maleksia aina kavereilla (meille ei tietenkään päässyt). Hävettää omien vanhempien puolesta näin aikuisena. Oma lapseni syö joskus kavereilla, lähinnä jos on joku erityinen tapaus, lettuja, munkkeja paistettu ja aina kutsusta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat