Yhteishuoltajuus. Mitä se käytännössä merkitsee?
Olen eroamassa, ja mies vaatii yhteishuoltajuutta. Onko kellään käytännön kokemusta asiasta? Kuinka paljon mies pystyy lapsen kautta määräämään ja kontrolloimaan ex-vaimoa? Mitä kaikkea kiusaa pystyy tekemään? Pystyykö lapsen kanssa esim. matkustamaan, mieshän voi evätä lapselta passin? Entä muuta? Ennen kaikkea haluaisin kuulla, jos jollakulla on hyviä kokemuksia yhteishuoltajuudesta. Meillä se menisi niin, että lapset ovat minulla pääsääntöisesti, mutta isällä on tapaamisoikeus. Ja tietysti määräysvalta, jos kerran on yhteishuoltajuudesta kyse. Onko minulla enää mitään mahdollisuutta omaan ja itsenäiseen elämään, kun mies pystyy kontrolloimaan lasten kautta kaikkea mitä teen? Entä onko mitään keinoa taistella yhteishuoltajuutta vastaan? Haluaisin kovasti itselleni yksinhuoltajuuden, tosin olen valmis suomaan miehelle tapaamisoikeuden. Se vaan edellyttäisi, että mies opettelisi hoitamaan lapsiaan, mitä tähän mennessä ei ole tapahtunut.
Olen eroamassa, ja mies vaatii yhteishuoltajuutta. Onko kellään käytännön kokemusta asiasta? Kuinka paljon mies pystyy lapsen kautta määräämään ja kontrolloimaan ex-vaimoa? Mitä kaikkea kiusaa pystyy tekemään? Pystyykö lapsen kanssa esim. matkustamaan, mieshän voi evätä lapselta passin? Entä muuta? Ennen kaikkea haluaisin kuulla, jos jollakulla on hyviä kokemuksia yhteishuoltajuudesta. Meillä se menisi niin, että lapset ovat minulla pääsääntöisesti, mutta isällä on tapaamisoikeus. Ja tietysti määräysvalta, jos kerran on yhteishuoltajuudesta kyse. Onko minulla enää mitään mahdollisuutta omaan ja itsenäiseen elämään, kun mies pystyy kontrolloimaan lasten kautta kaikkea mitä teen? Entä onko mitään keinoa taistella yhteishuoltajuutta vastaan? Haluaisin kovasti itselleni yksinhuoltajuuden, tosin olen valmis suomaan miehelle tapaamisoikeuden. Se vaan edellyttäisi, että mies opettelisi hoitamaan lapsiaan, mitä tähän mennessä ei ole tapahtunut.
[/quote]Selvitetäänpä aluksi yksi perusasia.
Tapaamisoikeus.
Se ei ole isän oikeus tavata lasta, vaan lapsen oikeus tavata etävanhempaansa. Ja siitä lähdetään että oikeus on AINA olemassa, olipa lapsi yksin- tai yhteishuollossa.
Yhteishuollossa molemmilla vanhemmilla on esim. puheoikeus lapsen asioihin (koulu, pk,lääkäri). Passiin tosiaan tarvitaan molempien vanhempien allekirjoitus. Mutta siihen mitä tapahtuu lapsen ollessa lähivanhemman luona, ei etävanhempi voi vaikuttaa. Mies ei esim. voi kieltää sinua ottamasta luoksesi uutta miestä silloin kun lapsi on luonasi ja huom. pätee myös päinvastoin.
Nykyään yksinhuoltajuuden saa tosi harvoin, etävanhemman pitää olla alkkis, mielisairas tms. Pelkkä lapsen hoitamattomuus ei riitä perusteeksi.
Se millä sinua voi kiusata on tapaamissopimus. Jos teette tiukan sopimuksen esim. jokatoinen vkonloppu, niin sinun pitää olla valmiina antamaan lapsi sovitussa paikassa vaikkei isä ilmaantuisi. Hänen ei ole mikään pakko vaihdella vkonloppuja jos teillä lapsen kanssa olisi vaikka jotain menoja. Väljä sopimus on siitä parempi että siinä voi joustaa ilman sanktion pelkoa. Muistathan että jos äiti estää lasta tapaamasta isäänsä, siitä tulla rapsahtaa uhkasakko päälle.
Tapaamisoikeus.
Se ei ole isän oikeus tavata lasta, vaan lapsen oikeus tavata etävanhempaansa. Ja siitä lähdetään että oikeus on AINA olemassa, olipa lapsi yksin- tai yhteishuollossa.
Yhteishuollossa molemmilla vanhemmilla on esim. puheoikeus lapsen asioihin (koulu, pk,lääkäri). Passiin tosiaan tarvitaan molempien vanhempien allekirjoitus. Mutta siihen mitä tapahtuu lapsen ollessa lähivanhemman luona, ei etävanhempi voi vaikuttaa. Mies ei esim. voi kieltää sinua ottamasta luoksesi uutta miestä silloin kun lapsi on luonasi ja huom. pätee myös päinvastoin.
Nykyään yksinhuoltajuuden saa tosi harvoin, etävanhemman pitää olla alkkis, mielisairas tms. Pelkkä lapsen hoitamattomuus ei riitä perusteeksi.
Se millä sinua voi kiusata on tapaamissopimus. Jos teette tiukan sopimuksen esim. jokatoinen vkonloppu, niin sinun pitää olla valmiina antamaan lapsi sovitussa paikassa vaikkei isä ilmaantuisi. Hänen ei ole mikään pakko vaihdella vkonloppuja jos teillä lapsen kanssa olisi vaikka jotain menoja. Väljä sopimus on siitä parempi että siinä voi joustaa ilman sanktion pelkoa. Muistathan että jos äiti estää lasta tapaamasta isäänsä, siitä tulla rapsahtaa uhkasakko päälle.
Heippa! Kannan minäkin korteni kekoon, lastenvalvoja
kun olen. Mikäli, että pääse sopuun tuleeko teille yksin vaiko yhteishuoltajuus niin asian päättää käräjäoikeus. Oikeus taas pyytää ns. selvitystä paikkakuntanne sossuilta. Sossut tapaavat teitä ja tekevät kotikäynnin ja suosittavat käräjille jotain ratkaisua, johon pääsääntöisesti käräjät luottaa.
Yhteishuoltajuus toimii mikäli vanhemmat ovat väleissä. Mikäli vanhemmilla on suurta eripuraa ja kiusanteko lapsen avulla todennäköistä niin sossut voivat suosittaa yksinhuoltoa. Yhteishuoltajuus tarkoittaa sitä, että te yhdessä päätätte uskontokunnan, esim. suurimmat lääketieteelliset leikkaukset, ulkomaille muuton, suurempia koulujuttuja jne. Viikon etelänmatkaa esim, toinen puoliso ei pysty estämään nykyisen lainasäädännön mukaan, mutta pidemm' ät reissut kyllä.
kun olen. Mikäli, että pääse sopuun tuleeko teille yksin vaiko yhteishuoltajuus niin asian päättää käräjäoikeus. Oikeus taas pyytää ns. selvitystä paikkakuntanne sossuilta. Sossut tapaavat teitä ja tekevät kotikäynnin ja suosittavat käräjille jotain ratkaisua, johon pääsääntöisesti käräjät luottaa.
Yhteishuoltajuus toimii mikäli vanhemmat ovat väleissä. Mikäli vanhemmilla on suurta eripuraa ja kiusanteko lapsen avulla todennäköistä niin sossut voivat suosittaa yksinhuoltoa. Yhteishuoltajuus tarkoittaa sitä, että te yhdessä päätätte uskontokunnan, esim. suurimmat lääketieteelliset leikkaukset, ulkomaille muuton, suurempia koulujuttuja jne. Viikon etelänmatkaa esim, toinen puoliso ei pysty estämään nykyisen lainasäädännön mukaan, mutta pidemm' ät reissut kyllä.
Toimi niin
kauan ennenkuin isä alkaa seurustelemaan, sitten ei ikinä tiedä millaisen naisen kanssa lapset viettävät aikaansa, toiset on ok, ja toiset aika outoja.
kauan ennenkuin isä alkaa seurustelemaan, sitten ei ikinä tiedä millaisen naisen kanssa lapset viettävät aikaansa, toiset on ok, ja toiset aika outoja.
[/quote]Meillä on yhteishuoltajuus...
Lapsi on useasti viikossa isällään, samassa kaupungissa kun asutaan. Oikeastaan hoidetaan fifty-fifty. Lääkäriin, harrastuksiin, eskariin ym. vie se kumpi pystyy jne.Ei ole mitään säännöllisiä tapaamispäiviä, pystytään sopimaan ja joustamaan tuosta vaan. Lapsi voi hyvin ja näkee kumpaakin vanhempaansa riittävästi.
Vai että oikein soisit tapaamisoikeuden isälle?!
Ei kuule ole susta kiinni se asia...
Taidat olla aika inhottava ihminen ja käyttää lasta riitakapulana...tommoset pitäs viedä saunan taa...
Lapsi on useasti viikossa isällään, samassa kaupungissa kun asutaan. Oikeastaan hoidetaan fifty-fifty. Lääkäriin, harrastuksiin, eskariin ym. vie se kumpi pystyy jne.Ei ole mitään säännöllisiä tapaamispäiviä, pystytään sopimaan ja joustamaan tuosta vaan. Lapsi voi hyvin ja näkee kumpaakin vanhempaansa riittävästi.
Vai että oikein soisit tapaamisoikeuden isälle?!
Ei kuule ole susta kiinni se asia...
Taidat olla aika inhottava ihminen ja käyttää lasta riitakapulana...tommoset pitäs viedä saunan taa...
Kiitos kutonen
Tuo lämmitti mieltä oikein toden teolla. Näin petettynä ja jätettynä sitä väkisinkin miettii, että minkälaisiin oloihin sitä on lapsensa päästämässä, kun menevät isälleen. Mä en ole käyttämässä lapsia kiistakapulana, vaan olen huolissani lasten turvallisuudesta! Samoin olen huolissani mahdollisesta kiusanteosta, jota mies voi harjoittaa yhteishuoltajuuden nimissä. Miten ihmeessä minä pystyn olemaan rauhallisin mielin kotona sillä aikaa, kun lapset ovat isällään? En tiedä vaihdetaanko nuoremmalle vaippoja, en tiedä mitä lapsille syötetään, en tiedä ollaanko niiden seurassa edes. Mitä jos lapset sattuvat itkemään? Kiinnostaako siellä ketään? Näistä minä olen huolissani. Mieheni tuntien tiedän, että tuo isän leikkiminen on ohimenevä huvitus, sehän alkoikin vasta, kun eropäätös tehtiin. Sitä ennen ei ollut mitään kiinnostusta lapsia kohtaan, siksipä mies ei osaa myöskään hoitaa lapsiaan. Siksi haluaisin yksinhuoltajuuden. Haluan tietää, että lapset ovat turvassa. Ja mies saa tavata lapsia jos voin olla varma, että lapsia myös hoidetaan silloin, kun ne ovat isällään.
Mutta lyö vain lyötyä. Ei tunnu enää missään.
ap
Tuo lämmitti mieltä oikein toden teolla. Näin petettynä ja jätettynä sitä väkisinkin miettii, että minkälaisiin oloihin sitä on lapsensa päästämässä, kun menevät isälleen. Mä en ole käyttämässä lapsia kiistakapulana, vaan olen huolissani lasten turvallisuudesta! Samoin olen huolissani mahdollisesta kiusanteosta, jota mies voi harjoittaa yhteishuoltajuuden nimissä. Miten ihmeessä minä pystyn olemaan rauhallisin mielin kotona sillä aikaa, kun lapset ovat isällään? En tiedä vaihdetaanko nuoremmalle vaippoja, en tiedä mitä lapsille syötetään, en tiedä ollaanko niiden seurassa edes. Mitä jos lapset sattuvat itkemään? Kiinnostaako siellä ketään? Näistä minä olen huolissani. Mieheni tuntien tiedän, että tuo isän leikkiminen on ohimenevä huvitus, sehän alkoikin vasta, kun eropäätös tehtiin. Sitä ennen ei ollut mitään kiinnostusta lapsia kohtaan, siksipä mies ei osaa myöskään hoitaa lapsiaan. Siksi haluaisin yksinhuoltajuuden. Haluan tietää, että lapset ovat turvassa. Ja mies saa tavata lapsia jos voin olla varma, että lapsia myös hoidetaan silloin, kun ne ovat isällään.
Mutta lyö vain lyötyä. Ei tunnu enää missään.
ap
naiselle eivät lapsenoikeudet ja paras paljoa paina
Tällaiset ap:t jotka eivät välitä lastensa parhaasta, ovat pelottavia ja melkoinen vahinko lasten näkökulmasta.
Tällaiset ap:t jotka eivät välitä lastensa parhaasta, ovat pelottavia ja melkoinen vahinko lasten näkökulmasta.
[/quote]Ymmärrettävää
Että näitä asioita pohtii eron aikana. Ei minusta ap ole mitenkään ilkeä miettiessään, miten lapset pärjäävät tulevaisuudessa isänsä kanssa. Tosiasia vaan on, että yhteishuoltajuus on varmaan se, mihin ap joutuu ajan kanssa sopeutumaan. Jos on tiivis suhde lapsiin ja mies ei ole liiton aikana jaksanut tai halunnut lapsia hoitaa, niin tottakai sitä miettii, miten yhdessä pärjäävät. Jos miehesi ei ole juoppo, väkivaltainen tai mielenterveysongelmainen, niin silloin todennäköisesti pystyy huolehtimaan lapsista. Ap:n kannattaa hakea itselleen apua, koska mies on kohdellut niin pahasti. Lapset ovat kuitenkin yhteisiä ja heillä oikeus molempiin vanhempiinsa.
Että näitä asioita pohtii eron aikana. Ei minusta ap ole mitenkään ilkeä miettiessään, miten lapset pärjäävät tulevaisuudessa isänsä kanssa. Tosiasia vaan on, että yhteishuoltajuus on varmaan se, mihin ap joutuu ajan kanssa sopeutumaan. Jos on tiivis suhde lapsiin ja mies ei ole liiton aikana jaksanut tai halunnut lapsia hoitaa, niin tottakai sitä miettii, miten yhdessä pärjäävät. Jos miehesi ei ole juoppo, väkivaltainen tai mielenterveysongelmainen, niin silloin todennäköisesti pystyy huolehtimaan lapsista. Ap:n kannattaa hakea itselleen apua, koska mies on kohdellut niin pahasti. Lapset ovat kuitenkin yhteisiä ja heillä oikeus molempiin vanhempiinsa.
[/quote]