Keskustelualueen etusivu ›› Keskustelualueen säännöt >>
1/31

Syrjäytyykö erityislapsi helpommin muista, tavallisessa koulussa vai koulussa, missä muutkin on erityislapsia??

Jos lapsi joutuu esim. ad/hd diagnoosin takia erityisluokalle, vaikka älyllisesti on ok. Luokassa kaikilla 8 oppilaalla on sama diagnoosi, miten nämä lapset saavat esimerkkiä miten " normaalit" lapset koulussa käyttäytyy?? kun heidät on erotettu normaalista perusopetuksesta.
Lapsi ei saa pihapiiristä kavereita, koska ei ole ns. normaalissa koulussa. Sukulaiset asettavat paineita syytöksillään, miten olet lapsesi oikein kasvattanut jne.

Kun sitten taas heidät yritetään integroida tavalliseen ryhmään takaisin, syrjäyttääkö nämä ns. tavalliset lapset tämän erityislapsen joka sitten taas käytöshäiriöitä lapsessa lisää?

Vai olisiko esimerkiksi parempi laittaa ad/hd lapsi normaaliluokkaan, jos esimerkiksi lääkityksen (ritalin, conserta) avulla hän pystyy keskittymään ja ei saa raivopurkauksia. Jos kaikki menee näin ok, ei tarvitse selitellä ympäristölle mitään ja lapsi saa kavereita kun ei ole ns. leimaa, että on erityisluokalla.

Kumpi keino olisi parempi, jos mietitään lapsen syrjäytymisen ehkäisemistä??

[quote author="Vierailija" time="16.02.2006 klo 09:13"]

Jos lapsi joutuu esim. ad/hd diagnoosin takia erityisluokalle, vaikka älyllisesti on ok. Luokassa kaikilla 8 oppilaalla on sama diagnoosi, miten nämä lapset saavat esimerkkiä miten " normaalit" lapset koulussa käyttäytyy?? kun heidät on erotettu normaalista perusopetuksesta.
Lapsi ei saa pihapiiristä kavereita, koska ei ole ns. normaalissa koulussa. Sukulaiset asettavat paineita syytöksillään, miten olet lapsesi oikein kasvattanut jne.

Kun sitten taas heidät yritetään integroida tavalliseen ryhmään takaisin, syrjäyttääkö nämä ns. tavalliset lapset tämän erityislapsen joka sitten taas käytöshäiriöitä lapsessa lisää?

Vai olisiko esimerkiksi parempi laittaa ad/hd lapsi normaaliluokkaan, jos esimerkiksi lääkityksen (ritalin, conserta) avulla hän pystyy keskittymään ja ei saa raivopurkauksia. Jos kaikki menee näin ok, ei tarvitse selitellä ympäristölle mitään ja lapsi saa kavereita kun ei ole ns. leimaa, että on erityisluokalla.

Kumpi keino olisi parempi, jos mietitään lapsen syrjäytymisen ehkäisemistä??

[/quote]
0 0
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
1/31

Totuus on se että erityislapsi raivostuu opettajalle ja muille luokan oppilailaille

kun hänet on valmiiksi syrjäytetty muista.

Tavalliset ja pärjäävät lapset kiusaavat eniten erityislapsia, jotka sitten saavat raivareita. Nyt olisi syytä kaikkien katsoa peiliin ja kotona opettaa, ettei kannata turhaan provosoida ärhäköitä tyyppejä, sillä kyllä he pärjäävät siinä missä muutkin kun olosuhteet antavat periksi.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2006 klo 09:19"]

kun hänet on valmiiksi syrjäytetty muista.

Tavalliset ja pärjäävät lapset kiusaavat eniten erityislapsia, jotka sitten saavat raivareita. Nyt olisi syytä kaikkien katsoa peiliin ja kotona opettaa, ettei kannata turhaan provosoida ärhäköitä tyyppejä, sillä kyllä he pärjäävät siinä missä muutkin kun olosuhteet antavat periksi.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0
1/31

Ritalin on taas otsikoissa, sivuvaikutuksiensa takia, sydän ja itsemurhat.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2006 klo 09:40"]

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0
1/31

Kyllä mä laittaisin erityisluokalle

Ovat paljon pienempiä ja pystyy saamaan yksilöllistä ohjausta ja kokemaan onnistumista ihan eri tavalla kuin tavallisessa luokassa. Ja voihan lapsi ystävystyä kaltaistensa kanssa! En edes miettisi tavallista luokkaa...

t: vuoden päästä kouluun menevän erityislapsen äiti

[quote author="Vierailija" time="16.02.2006 klo 09:44"]

Ovat paljon pienempiä ja pystyy saamaan yksilöllistä ohjausta ja kokemaan onnistumista ihan eri tavalla kuin tavallisessa luokassa. Ja voihan lapsi ystävystyä kaltaistensa kanssa! En edes miettisi tavallista luokkaa...

t: vuoden päästä kouluun menevän erityislapsen äiti

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0
1/31

Riippuu varmaan paljon lapsesta. Ja koulun resursseista ja opettajien tieto -taidosta..

Meillä toimii se, että lapsi on erityiskoulussa mukautetussa opetuksessa. Siellä kaikki lapset ovat enemmän tai vähemmän erityislapsia, joten esim. koulun pihalla ei esiinny kiusaamista ( jos on yritystä, siihen puututa välittömästi. Erityiskoulussa välituntivalvonta on huomattavasti parempaa kuin normaalikoulussa. ), lapsi saa koulusta ystäviä ja opiskelu motivoi koska on lapsen tasoista ja tahtista.

Luokkakoot on pieniä, avustajia on lähes joka luokalla ja koululla on paremmat resurssit esim. tukiopetukseen kuin normaalilla koululla.

Kotipihalla ei kukaan ihmettele miksi lapsi ei käy lähikoulua vaan kulkee taksilla keskustaan.

Normaalin opetussuunnitelman mukainen opetus normaalikoulussa ei sopinut meidän adhd lapselle.

Mutta jos normaalikoulussa on opettaja joka osaa huomioida erityislapsen ja avustaja joka on lapsen tukena, myös opiskelu normaalikoulussa voi onnistua mainiosti.

Lähtökohtana pitäisi olla lapsi itse, mikä hänelle on paras. Liian rankka tahti tai koulussa pärjäämättömyys lisää negatiivisen palutteen saamista ja heikentää lapsen itsetuntoa. Vaarana on jopa lapsen masentuminen. Koulutyön tulee olla haastavaa mutta kuitenkin niin, että lapsella on mahdollisuus saavuttaa asetettuja tavoitteita.



[quote author="Vierailija" time="16.02.2006 klo 09:49"]

Meillä toimii se, että lapsi on erityiskoulussa mukautetussa opetuksessa. Siellä kaikki lapset ovat enemmän tai vähemmän erityislapsia, joten esim. koulun pihalla ei esiinny kiusaamista ( jos on yritystä, siihen puututa välittömästi. Erityiskoulussa välituntivalvonta on huomattavasti parempaa kuin normaalikoulussa. ), lapsi saa koulusta ystäviä ja opiskelu motivoi koska on lapsen tasoista ja tahtista.

Luokkakoot on pieniä, avustajia on lähes joka luokalla ja koululla on paremmat resurssit esim. tukiopetukseen kuin normaalilla koululla.

Kotipihalla ei kukaan ihmettele miksi lapsi ei käy lähikoulua vaan kulkee taksilla keskustaan.

Normaalin opetussuunnitelman mukainen opetus normaalikoulussa ei sopinut meidän adhd lapselle.

Mutta jos normaalikoulussa on opettaja joka osaa huomioida erityislapsen ja avustaja joka on lapsen tukena, myös opiskelu normaalikoulussa voi onnistua mainiosti.

Lähtökohtana pitäisi olla lapsi itse, mikä hänelle on paras. Liian rankka tahti tai koulussa pärjäämättömyys lisää negatiivisen palutteen saamista ja heikentää lapsen itsetuntoa. Vaarana on jopa lapsen masentuminen. Koulutyön tulee olla haastavaa mutta kuitenkin niin, että lapsella on mahdollisuus saavuttaa asetettuja tavoitteita.



[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0
1/31

6 onko sinun lapsella lääkitys?

Missä uutisotsikoissa on ollut Ritalinin haitoista?? Olen kohta ihan sekaisin puolesta ja vastaan lääkityksen kanssa :( En tiedä mikä lapselleni oikein sopii?? Kotioloissa hyväksymme hänen koheltamisen, mutta koulua ajatellan olisi pakko aloittaa lääkitys..

Kertokaa jotain positiivista lääkkeistä? vai onko sellaista?

ap

[quote author="Vierailija" time="16.02.2006 klo 10:03"]

Missä uutisotsikoissa on ollut Ritalinin haitoista?? Olen kohta ihan sekaisin puolesta ja vastaan lääkityksen kanssa :( En tiedä mikä lapselleni oikein sopii?? Kotioloissa hyväksymme hänen koheltamisen, mutta koulua ajatellan olisi pakko aloittaa lääkitys..

Kertokaa jotain positiivista lääkkeistä? vai onko sellaista?

ap

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0
1/31

Meillä ADD ja conserta lääkitys.

Ihan tavallisella luokalla pärjää mutta lapsella ei ole ylivilkkautta eikä lainkaan raivareita.Ihan läheisimmät tietävät diagnoosista mutta esim. kavereille eikä varsinkaan naapureille ole asiasta kerrottu.

Lapsen ainoa oire tuosta ADD:stä on " laiskuus" eli näkyy lähinnä läksyissä,peseytymisessä jne.Lääkkeellä nekin on saatu minimoitua ja koulunkäyntikin sujuu nykyään mutkitta.

Itse en laittaisi lastani erityisluokalle koska pelkäisin muutosten tuovan lisää keskittymisvaikeuksia.Poika on neljännellä ja alusta asti ollut samassa koulussa.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2006 klo 10:03"]

Ihan tavallisella luokalla pärjää mutta lapsella ei ole ylivilkkautta eikä lainkaan raivareita.Ihan läheisimmät tietävät diagnoosista mutta esim. kavereille eikä varsinkaan naapureille ole asiasta kerrottu.

Lapsen ainoa oire tuosta ADD:stä on " laiskuus" eli näkyy lähinnä läksyissä,peseytymisessä jne.Lääkkeellä nekin on saatu minimoitua ja koulunkäyntikin sujuu nykyään mutkitta.

Itse en laittaisi lastani erityisluokalle koska pelkäisin muutosten tuovan lisää keskittymisvaikeuksia.Poika on neljännellä ja alusta asti ollut samassa koulussa.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0
1/31

Saisko linkkiä ritalinin sivuvaikutuksiin?

tai kerrotko mistä olet tuommoist lukenut?

Äiti, jonka lapsi ei voi käydä koulua ilman lääkettä, ainoa vaihtoehto sairaalakoulu:(
nyt itken ja pelkään.

[quote author="Vierailija" time="16.02.2006 klo 10:07"]

tai kerrotko mistä olet tuommoist lukenut?

Äiti, jonka lapsi ei voi käydä koulua ilman lääkettä, ainoa vaihtoehto sairaalakoulu:(
nyt itken ja pelkään.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0
1/31

6 vastaa:

Ei ole lääkitystä tällä hetkellä. Lapsella toimii sosiaalinen kontrolli eikä saa esim. kiukkukohtauksia koulussa. Lääkityksen mahdollisuudesta kyllä keskustellaan joka vuosi kuntoutussuunnitelmaa tehdessä.

Keskittymiskyvyttömyys ja vaikeudet lyhytkestoisessa muistissa sekä hahmottamisessa tuo mukanaan tarpeen yksilöllisempään opetukseen.

Lapsi aloitti koulun, vastusteluistani huolimatta, normaalikoulussa mutta putosi nopeasti muiden matkasta ja oli lopulta haluton lähtemään kouluun. Itsetunto laski, lapsi masentui. Pahinta oli kun opettaja kertoi ennen niin iloisen lapseni lakanneen nauramasta kokonaan. Kotona, missä ei ole suorituspaineita, lapsi sentään vielä nauroi. Joskin vähemmän.

Hän ei enää uskonut koskaan oppivansa mitään uutta, joten kaikki yrittäminen jäi. Tiemme erityiskouluun pli pitkä, takkuinen ja vaativa, mutta nykyään lapsi pärjää koulussa hyvin. On luokkansa priimus ja itsetunto on kohentunut. Lapsi on saavuttanut monia taitoja joita hän ei uskonut koskaan oppivansa ( esim. lukeminen ).

[quote author="Vierailija" time="16.02.2006 klo 10:11"]

Ei ole lääkitystä tällä hetkellä. Lapsella toimii sosiaalinen kontrolli eikä saa esim. kiukkukohtauksia koulussa. Lääkityksen mahdollisuudesta kyllä keskustellaan joka vuosi kuntoutussuunnitelmaa tehdessä.

Keskittymiskyvyttömyys ja vaikeudet lyhytkestoisessa muistissa sekä hahmottamisessa tuo mukanaan tarpeen yksilöllisempään opetukseen.

Lapsi aloitti koulun, vastusteluistani huolimatta, normaalikoulussa mutta putosi nopeasti muiden matkasta ja oli lopulta haluton lähtemään kouluun. Itsetunto laski, lapsi masentui. Pahinta oli kun opettaja kertoi ennen niin iloisen lapseni lakanneen nauramasta kokonaan. Kotona, missä ei ole suorituspaineita, lapsi sentään vielä nauroi. Joskin vähemmän.

Hän ei enää uskonut koskaan oppivansa mitään uutta, joten kaikki yrittäminen jäi. Tiemme erityiskouluun pli pitkä, takkuinen ja vaativa, mutta nykyään lapsi pärjää koulussa hyvin. On luokkansa priimus ja itsetunto on kohentunut. Lapsi on saavuttanut monia taitoja joita hän ei uskonut koskaan oppivansa ( esim. lukeminen ).

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0