Keskustelualueen etusivu ›› Keskustelualueen säännöt >>
1/30

Karpit: Onko nää normaaleja karppauksen " alkuoireita" ?

Paha (hapan) maku suussa, oksettaa, ruokahalu kateissa. Mietin johtuuko karppauksesta vai jostain muusta... Oon karpannu vaihtelevasti pari viikkoa, joinain päivinä välttäny hiilareita täysin, yleensä kuitenki niin et aamiaiseks leipää ja kaakaoo mut loppupäivä hiilariton. (Onko tällasesta mitään hyötyä muuten vai pitäskö olla täyshiilariton et laihtuis?)

[quote author="Vierailija" time="17.07.2006 klo 20:25"]

Paha (hapan) maku suussa, oksettaa, ruokahalu kateissa. Mietin johtuuko karppauksesta vai jostain muusta... Oon karpannu vaihtelevasti pari viikkoa, joinain päivinä välttäny hiilareita täysin, yleensä kuitenki niin et aamiaiseks leipää ja kaakaoo mut loppupäivä hiilariton. (Onko tällasesta mitään hyötyä muuten vai pitäskö olla täyshiilariton et laihtuis?)

[/quote]
0 0
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
1/30

Ja viel yks kysymys: juon rasvatonta maitoo ku tykkään sen mausta.

Onko pahasta?

[quote author="Vierailija" time="17.07.2006 klo 20:27"]

Onko pahasta?

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 2
1/30

Aloitin maanantaina oman sovellukseni karppauksesta

ja toi paskan maku oli parina kolmena päivänä. Täysinäinen olo heti ekasta päivästä. Vasta viidentenä ja kuudentena päivänä iski päänsärky, nyt ei ole enää sitäkään. Ihana olo. Vaaka aamulla -1,5 kg.

[quote author="Vierailija" time="17.07.2006 klo 20:28"]

ja toi paskan maku oli parina kolmena päivänä. Täysinäinen olo heti ekasta päivästä. Vasta viidentenä ja kuudentena päivänä iski päänsärky, nyt ei ole enää sitäkään. Ihana olo. Vaaka aamulla -1,5 kg.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
2 0
1/30

Käsittääkseni vaaleassa leivässä ja vaaleassa kaakaossa vääriä hiilareita, eli vältä niitä

t: se viikon " karpannut"

[quote author="Vierailija" time="17.07.2006 klo 20:29"]

t: se viikon " karpannut"

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
1 0
1/30

Ihan normia

hengintyksen haju = ketoosi

Päänsärky, menee ohi. alussa tavallista.

Vieroitusoireta, kun kroppa kääntyy rasvapolttoiseksi.

[quote author="Vierailija" time="17.07.2006 klo 20:30"]

hengintyksen haju = ketoosi

Päänsärky, menee ohi. alussa tavallista.

Vieroitusoireta, kun kroppa kääntyy rasvapolttoiseksi.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
1 0
1/30

rasvattomassa maidossa on enemmän hiilaria kuin rasvaisessa.

katso finelistä missä maitotuotteissa on vähiten hiilaria

Mielestäni rasvaton maito kannattaisi vaihtaa edes kevytmaitoon.

[quote author="Vierailija" time="17.07.2006 klo 20:32"]

katso finelistä missä maitotuotteissa on vähiten hiilaria

Mielestäni rasvaton maito kannattaisi vaihtaa edes kevytmaitoon.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
1 0
1/30

joillekin helpommin, riippuu karppajan aineenvaihdunnasta

ja joillekin vaikeampaa päästä ketoosiin.

[quote author="Vierailija" time="17.07.2006 klo 20:34"]

ja joillekin vaikeampaa päästä ketoosiin.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
1 0
1/30

Sanoisin että huono olo johtuu siitä, että syöt yhdellä aterialla = aamiaisella liikaa hiilihydraatteja.

Sinulle tulee eräänlainen insuliinipiikki, joka aikaansaa huonon olon. Pahan hajuinen hengitys ja paha maku suussa liittyy ketoosiin ja se menee ohi muutamassa päivässä. Itse syön ketoosin aikana sokerittomia Mynthoneja ja pesen hampaat sekä kielen oikein huolella.

Miten valmistat kaakaosi? Minun versioni: punaista maitoa (en muuten sitä edes käytäkään), tummaa suklaata (Maraboun 70% riittää 2 palaa) tai Extran kaakaojauhetta (sitä Van Houtenia vastaavaa sokeritonta) ja joukkoon vielä nokare Flora Vispiä. On tautisen hyvä suklainen herkku.

Minä olin aiemmin suklaakoukussa, mutta nykyään juon suklaanhimoon kupillisen kaakaota tai sitten mutustan pari palaa Maraboun tummaa suklaata. Joskus intoudun tekemään suklaamousseakin: keltuaista vaahtona, FloraVispiä vaahtona ja puoli levyä tummaa suklaata ruokalusikalliseen kuumaa Voimariiniä sulatettuna. = todella hyvää tämäkin.

Leivän olen itse korvannut leipäjuustolla tai yksinkertaisesti juuston palalla. Aamupalaksi syönkin ison palan leipäjuustoa tai keitän kananmunia ja syön niitä tonnikalan ja raejuuston kanssa sekoitettuna mössönä. (Tätä vaan ei joka päivä pysty syömään, mutta tämä on niin helppo tehdä ja antaa potkua päivään)

[quote author="Vierailija" time="17.07.2006 klo 20:42"]

Sinulle tulee eräänlainen insuliinipiikki, joka aikaansaa huonon olon. Pahan hajuinen hengitys ja paha maku suussa liittyy ketoosiin ja se menee ohi muutamassa päivässä. Itse syön ketoosin aikana sokerittomia Mynthoneja ja pesen hampaat sekä kielen oikein huolella.

Miten valmistat kaakaosi? Minun versioni: punaista maitoa (en muuten sitä edes käytäkään), tummaa suklaata (Maraboun 70% riittää 2 palaa) tai Extran kaakaojauhetta (sitä Van Houtenia vastaavaa sokeritonta) ja joukkoon vielä nokare Flora Vispiä. On tautisen hyvä suklainen herkku.

Minä olin aiemmin suklaakoukussa, mutta nykyään juon suklaanhimoon kupillisen kaakaota tai sitten mutustan pari palaa Maraboun tummaa suklaata. Joskus intoudun tekemään suklaamousseakin: keltuaista vaahtona, FloraVispiä vaahtona ja puoli levyä tummaa suklaata ruokalusikalliseen kuumaa Voimariiniä sulatettuna. = todella hyvää tämäkin.

Leivän olen itse korvannut leipäjuustolla tai yksinkertaisesti juuston palalla. Aamupalaksi syönkin ison palan leipäjuustoa tai keitän kananmunia ja syön niitä tonnikalan ja raejuuston kanssa sekoitettuna mössönä. (Tätä vaan ei joka päivä pysty syömään, mutta tämä on niin helppo tehdä ja antaa potkua päivään)

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
1 0
1/30

ketoosi - www. karppaus. info

Ketoosi on aineenvaihdunnan tila, jossa muiden muassa rasvahapoista muodostettujen ketoaineiden pitoisuus veressä on koholla. Tämä on seurausta ravinnon alhaisesta hiilihydraattien määrästä, mikä voi johtua paastosta, ravinnon puutteesta tai vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattamisesta.

Elimistö varastoi syötyä hiilihydraattia glykogeeniksi maksaan ja lihaksiin, joista se on purettavissa energiantuotantoa varten. Lihaksissa olevaa glykogeenia ei voida mainittavasti palauttaa glukoosiksi verenkiertoon. Lihaskudoksessa olevat varastot tyhjenevät lihasten kulutuksen mukaan. Ilman lisätäydennystä maksan glykogeenivarastot tyhjenevät noin 12 - 24 tunnin kuluessa minkä jälkeen elimistön on käytettävä korvaavia energianlähteitä pakollisiin glukoosin tarpeisiin. Ketoaineiden tuotanto myös useinmiten lisääntyy ja johtaa ketoosiin parin vuorokauden kuluessa. Ketoosi on elimistön luontainen keino selviytyä tilapäisen ravinnonpuutteen yli, eikä sitä ole syytä sekoittaa diabeetikolle mahdolliseen, vaaralliseen ketoasidoosiin. Lievää ketoainetuotantoa tapahtuu elimistössä usein ilman erityisruokavalioitakin.

Veren insuliinipitoisuuden laskiessa ja glukagonipitoisuuden noustessa elimistö siirtyy ravintoaineiden varastoinnista varastojen purkuun. Käynnistyy glukoneogeneesi, jossa elimistö alkaa muodostaa glukoosia vapaista aminohapoista sekä rasvojen glyserolista että laktaatista. Glukoneogeneesin rinnalla käynnistyy tarvittaessa ketogeneesi joka vähentää glukoosin valmistustarvetta ja näinollen säästää aminohappoja joka on erityisen tärkeää pitkittyneessä ravinnottomuudessa. Pääasiassa maksa (mutta vähäisessä määrin myös muut kudokset kuten munuaisen kuorikerros) alkaa muodostaa vapaista rasvahapoista ketoaineita, joita mm. aivot ja sydänlihas sekä muu lihaksisto kykenevät käyttämään energianlähteenä palauttaen ketoaineet (asetoasetaatti, beetta-hydroksybutyraatti) AsetylKoentsyymiA:ksi joka on suoraan kätettävvissä oksidatiiviseen energiantuotantoon Krebsin syklin kautta mitokondrioissa aivan samalla tavalla kuin tapahtuu glukoosinpoltonkin aerobinen osuus.

Ketoaineiden tuotto ei paaston alkupäivinä ole voimakasta. Paaston jatkuessa, ts. yleensä 5.¿6. paastopäivästä lähtien, ketoottinen tila on voimakkaimmillaan. Ketoosin tunnistaa paastoajalle tyypillisestä, imelänhajuisesta hengityksestä. Ketoainetuotannossa syntyy vähäisiä määriä asetonia joka vesiliukoisena poistuu mm ihon sekä munuaisten kautta sekä haihtumalla keuhkojen kautta. Määrä on vähäinen. Ketoosin alkupäivinä ihminen saattaa kokea olonsa hyvin väsyneeksi ja nuutuneeksi, mutta noin viikon ketoosin alusta hyvin pirteäksi ja energiseksi: tämä siksi, että aivot käyttävät ketoaineita ravintolähteenään mieluummin kuin glukoosia. Aivojen koko glukoosin tarvetta ei voi kuitenkaan korvata ketoaineilla. Maksan glukoneogeneesin tuotantokyky riittää kaikkiin elämälle välttämättömiin aina pakollisiin glukoosin tarpeisiin. Punasolut muun muassa tarvitsevat aina yksinomaan glukoosia energiantarpeisiinsa. Siitä ne käyttävät yksinomaan anaerobisen osuuden ja palauttavat jäljellejääneen laktaattina edelleen muualla käytettäväksi. Aivot tarvitsevat aina täydellisen ketoaineadaptaationkin jälkeen yleesä vähintäin 20-30% energintarpeestaan glukoosina. Niillä on yleensä aina valmius käyttää ketoaineita noin 30-40% energiantarpeestaan. Tiedot vaihtelevat hivenen eri kirjallisuuslähteiden (viite: Guyton & Hall, Textbook of Medical Physiology 10th Ed ; Thieme, Color Atlas Of Physiology 5th Ed) mukaan. Kuuluisa ja kiistelty Atkinsin dieetti kuuluu ns. ketogeenisiin dieetteihin. Ketogeenisissa dieeteissä pyritään hormonitasoja stimuloimalla (vältetään hiilihydraatteja, jotka stimuloivat insuliinin eritystä ja nautitaan proteiineja, jotka stimuloivat glukagonin eritystä ja insuliinin eritystä) pääsemään ketoosiin. [1]. Muita ketogeenisia dieettejä ovat Montignacin dieetti, Heikkilän dieetti sekä South Beach -dieetti.

Ketoosiin pääsy on myös tavoitteena kehonrakennuksen rasvanpolttovaiheessa: tällöin jätetään hiilihydraaatit pois ravinnosta ja syödään runsaasti proteiineja. Liian pitkään jatkettu ketoosi voi kuitenkin johtaa kataboliaan glukoneogeneesin käyttäessä lihasten proteiineja energialähteeksi. Tätä ehkäistään varmistamalla riittävä proteiinin saanti ravinnosta sekä hormonaaliseen säätöön että glukoosin lähteeksi.

[quote author="Vierailija" time="17.07.2006 klo 20:42"]

Ketoosi on aineenvaihdunnan tila, jossa muiden muassa rasvahapoista muodostettujen ketoaineiden pitoisuus veressä on koholla. Tämä on seurausta ravinnon alhaisesta hiilihydraattien määrästä, mikä voi johtua paastosta, ravinnon puutteesta tai vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattamisesta.

Elimistö varastoi syötyä hiilihydraattia glykogeeniksi maksaan ja lihaksiin, joista se on purettavissa energiantuotantoa varten. Lihaksissa olevaa glykogeenia ei voida mainittavasti palauttaa glukoosiksi verenkiertoon. Lihaskudoksessa olevat varastot tyhjenevät lihasten kulutuksen mukaan. Ilman lisätäydennystä maksan glykogeenivarastot tyhjenevät noin 12 - 24 tunnin kuluessa minkä jälkeen elimistön on käytettävä korvaavia energianlähteitä pakollisiin glukoosin tarpeisiin. Ketoaineiden tuotanto myös useinmiten lisääntyy ja johtaa ketoosiin parin vuorokauden kuluessa. Ketoosi on elimistön luontainen keino selviytyä tilapäisen ravinnonpuutteen yli, eikä sitä ole syytä sekoittaa diabeetikolle mahdolliseen, vaaralliseen ketoasidoosiin. Lievää ketoainetuotantoa tapahtuu elimistössä usein ilman erityisruokavalioitakin.

Veren insuliinipitoisuuden laskiessa ja glukagonipitoisuuden noustessa elimistö siirtyy ravintoaineiden varastoinnista varastojen purkuun. Käynnistyy glukoneogeneesi, jossa elimistö alkaa muodostaa glukoosia vapaista aminohapoista sekä rasvojen glyserolista että laktaatista. Glukoneogeneesin rinnalla käynnistyy tarvittaessa ketogeneesi joka vähentää glukoosin valmistustarvetta ja näinollen säästää aminohappoja joka on erityisen tärkeää pitkittyneessä ravinnottomuudessa. Pääasiassa maksa (mutta vähäisessä määrin myös muut kudokset kuten munuaisen kuorikerros) alkaa muodostaa vapaista rasvahapoista ketoaineita, joita mm. aivot ja sydänlihas sekä muu lihaksisto kykenevät käyttämään energianlähteenä palauttaen ketoaineet (asetoasetaatti, beetta-hydroksybutyraatti) AsetylKoentsyymiA:ksi joka on suoraan kätettävvissä oksidatiiviseen energiantuotantoon Krebsin syklin kautta mitokondrioissa aivan samalla tavalla kuin tapahtuu glukoosinpoltonkin aerobinen osuus.

Ketoaineiden tuotto ei paaston alkupäivinä ole voimakasta. Paaston jatkuessa, ts. yleensä 5.¿6. paastopäivästä lähtien, ketoottinen tila on voimakkaimmillaan. Ketoosin tunnistaa paastoajalle tyypillisestä, imelänhajuisesta hengityksestä. Ketoainetuotannossa syntyy vähäisiä määriä asetonia joka vesiliukoisena poistuu mm ihon sekä munuaisten kautta sekä haihtumalla keuhkojen kautta. Määrä on vähäinen. Ketoosin alkupäivinä ihminen saattaa kokea olonsa hyvin väsyneeksi ja nuutuneeksi, mutta noin viikon ketoosin alusta hyvin pirteäksi ja energiseksi: tämä siksi, että aivot käyttävät ketoaineita ravintolähteenään mieluummin kuin glukoosia. Aivojen koko glukoosin tarvetta ei voi kuitenkaan korvata ketoaineilla. Maksan glukoneogeneesin tuotantokyky riittää kaikkiin elämälle välttämättömiin aina pakollisiin glukoosin tarpeisiin. Punasolut muun muassa tarvitsevat aina yksinomaan glukoosia energiantarpeisiinsa. Siitä ne käyttävät yksinomaan anaerobisen osuuden ja palauttavat jäljellejääneen laktaattina edelleen muualla käytettäväksi. Aivot tarvitsevat aina täydellisen ketoaineadaptaationkin jälkeen yleesä vähintäin 20-30% energintarpeestaan glukoosina. Niillä on yleensä aina valmius käyttää ketoaineita noin 30-40% energiantarpeestaan. Tiedot vaihtelevat hivenen eri kirjallisuuslähteiden (viite: Guyton & Hall, Textbook of Medical Physiology 10th Ed ; Thieme, Color Atlas Of Physiology 5th Ed) mukaan. Kuuluisa ja kiistelty Atkinsin dieetti kuuluu ns. ketogeenisiin dieetteihin. Ketogeenisissa dieeteissä pyritään hormonitasoja stimuloimalla (vältetään hiilihydraatteja, jotka stimuloivat insuliinin eritystä ja nautitaan proteiineja, jotka stimuloivat glukagonin eritystä ja insuliinin eritystä) pääsemään ketoosiin. [1]. Muita ketogeenisia dieettejä ovat Montignacin dieetti, Heikkilän dieetti sekä South Beach -dieetti.

Ketoosiin pääsy on myös tavoitteena kehonrakennuksen rasvanpolttovaiheessa: tällöin jätetään hiilihydraaatit pois ravinnosta ja syödään runsaasti proteiineja. Liian pitkään jatkettu ketoosi voi kuitenkin johtaa kataboliaan glukoneogeneesin käyttäessä lihasten proteiineja energialähteeksi. Tätä ehkäistään varmistamalla riittävä proteiinin saanti ravinnosta sekä hormonaaliseen säätöön että glukoosin lähteeksi.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
2 0
Tähdellä merkityt ovat pakollisia kenttiä