Keskustelualueen etusivu ›› Keskustelualueen säännöt >>
1/46

Te joiden rakas ja läheinen on alkoholisti. Miten kestätte? Sydämeni särkyy =(

Minun rakas perheenjäseneni juo itsensä hengiltä. Kaipaisin jotain selviytymisvinkkejä.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2006 klo 09:19"]

Minun rakas perheenjäseneni juo itsensä hengiltä. Kaipaisin jotain selviytymisvinkkejä.

[/quote]
0 0
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
1/46

Päivä kerrallaan

Hakeudu Al-anon ryhmään. Itse en tarvitse ryhmää, koska en ole sen henkinen ihminen. Kirjoitan pahaa oloani keskustelupalstoille ja keksin tekemistä, joka vie ajatukset pois toisen sairaudesta.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2006 klo 09:22"]

Hakeudu Al-anon ryhmään. Itse en tarvitse ryhmää, koska en ole sen henkinen ihminen. Kirjoitan pahaa oloani keskustelupalstoille ja keksin tekemistä, joka vie ajatukset pois toisen sairaudesta.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0
1/46

Isäni on alkoholisti.

Hän juo rahansa. Tappaa itseään viinalla.
Olen puhunut, käskenyt, kuunnellut, huutanut, itkenyt, raivonnut, halannut ja säälinyt.

Mikään ei tehoa. Olo on voimaton, syyllinenkin jotenkin. Mitä vielä voisin tehdä? En mitään.

On ollut aikoja että on etsitty sairaaloista ja ruumishuoneilta.

En osaa kuvitella itseäni al-anon ryhmässä, en tiedä mitä siellä tehdään. Olen vuosien varrella turtunut ja kylmentänyt tunteitani.

Tiedän ap mistä puhut.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2006 klo 09:28"]

Hän juo rahansa. Tappaa itseään viinalla.
Olen puhunut, käskenyt, kuunnellut, huutanut, itkenyt, raivonnut, halannut ja säälinyt.

Mikään ei tehoa. Olo on voimaton, syyllinenkin jotenkin. Mitä vielä voisin tehdä? En mitään.

On ollut aikoja että on etsitty sairaaloista ja ruumishuoneilta.

En osaa kuvitella itseäni al-anon ryhmässä, en tiedä mitä siellä tehdään. Olen vuosien varrella turtunut ja kylmentänyt tunteitani.

Tiedän ap mistä puhut.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
1 0
1/46

Et ole yksin.

Olen yrittänyt hyvällä että pahalla. Tauti on ja pysyy. Välillä parempia ja välillä huonompia ajanjaksoja. Selviytymiseni parani kun lakkasin kiillottamasta ko. ihmisen julkisuuskuvaa ja selityksien keksimistä juomisen lieveilmiöille. Kadvoin sitä kautta tilanteen herraksi. Minulla oma hyvä elämä jota kukaan ei minulta vie.
Usein juomisen taustalla saataa olla mielenterveyden ongelmia, paniikkihäiriötä, yms. mitä lievennetään alkolla. Tsemppiä!

[quote author="Vierailija" time="20.09.2006 klo 09:37"]

Olen yrittänyt hyvällä että pahalla. Tauti on ja pysyy. Välillä parempia ja välillä huonompia ajanjaksoja. Selviytymiseni parani kun lakkasin kiillottamasta ko. ihmisen julkisuuskuvaa ja selityksien keksimistä juomisen lieveilmiöille. Kadvoin sitä kautta tilanteen herraksi. Minulla oma hyvä elämä jota kukaan ei minulta vie.
Usein juomisen taustalla saataa olla mielenterveyden ongelmia, paniikkihäiriötä, yms. mitä lievennetään alkolla. Tsemppiä!

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
2 0
1/46

Minun äitini on alkoholisti.

Koko ajan olen vähemmän ja vähemmän tekemisissä hänen kanssaan. Näin säästän itseäni. Näin hän yleensä sitten onkin selvinpäin kun tapaamme tai soitamme ( kun yhteydenpito vähäistä). En kestäisi asua samalla paikkakunnalla.
Aikuinen ihminen tekee juuri niinkuin itse haluaa. Ei ole sinun vikasi, että alkoholi on hänelle tärkeämpi kuin sinä. Sairaushan se on, mutta paraneminen alkaa vasta sitten kun asianomainen itse sitä haluaa. Et siis voi tehdä paljon mitään. Yritä ajatella niin, ettet anna tämän pilata omaa elämääsi. Tätä ajatusrataa itse käytän koska pahalta tuntuu.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2006 klo 09:56"]

Koko ajan olen vähemmän ja vähemmän tekemisissä hänen kanssaan. Näin säästän itseäni. Näin hän yleensä sitten onkin selvinpäin kun tapaamme tai soitamme ( kun yhteydenpito vähäistä). En kestäisi asua samalla paikkakunnalla.
Aikuinen ihminen tekee juuri niinkuin itse haluaa. Ei ole sinun vikasi, että alkoholi on hänelle tärkeämpi kuin sinä. Sairaushan se on, mutta paraneminen alkaa vasta sitten kun asianomainen itse sitä haluaa. Et siis voi tehdä paljon mitään. Yritä ajatella niin, ettet anna tämän pilata omaa elämääsi. Tätä ajatusrataa itse käytän koska pahalta tuntuu.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
1 0
1/46

äitini on alkoholisti ollut aina mitä muistan juo itsensä hengiltä.

Mä en kestänyt enää kun mun muutin pois kotoa.. vaan katkasin välini äitiini mun sisarukset tietää mun valintani ja kertoo äitini kuulumiset ja ymmärtävät mun valintani.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2006 klo 10:00"]

Mä en kestänyt enää kun mun muutin pois kotoa.. vaan katkasin välini äitiini mun sisarukset tietää mun valintani ja kertoo äitini kuulumiset ja ymmärtävät mun valintani.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0
1/46

Ymmärrättehän, että ette vain voi sille mitään.

Tietenkin se surettaa.
Minunkin rakkaani juo itsensä vielä hengiltä eikä tunnu itse edes tajuavan sitä. Tuntuu koko ajan siltä, että hän ei vain välitä siitä miltä minusta tuntuu. Se on aivan hirveää katsottavaa, kun viina menee ihan kaiken edelle. Ei väliä, onko perheellä ruokaa, kunhan vaan hänellä on viinaa. Sitten kiukutellaan, kun on niin vähän rahaa, mutta ei vaan suostu tajuamaan, että sitä rahaa voisi ollakin enemmän jos ei veisi niitä Alkoon.

Muistakaa silti, ettei se ole teidän syynne. Ei ikinä. Te ette voi sille mitään, että läheisenne on sairas.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2006 klo 10:05"]

Tietenkin se surettaa.
Minunkin rakkaani juo itsensä vielä hengiltä eikä tunnu itse edes tajuavan sitä. Tuntuu koko ajan siltä, että hän ei vain välitä siitä miltä minusta tuntuu. Se on aivan hirveää katsottavaa, kun viina menee ihan kaiken edelle. Ei väliä, onko perheellä ruokaa, kunhan vaan hänellä on viinaa. Sitten kiukutellaan, kun on niin vähän rahaa, mutta ei vaan suostu tajuamaan, että sitä rahaa voisi ollakin enemmän jos ei veisi niitä Alkoon.

Muistakaa silti, ettei se ole teidän syynne. Ei ikinä. Te ette voi sille mitään, että läheisenne on sairas.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
1 0
1/46

anteeksi, että kysyn. kuinka usen lähimmäisenne juovat?

2 kertaa viikossa? joka päivä? onko edes viikon taukoa juomisesta?

äiti 30

[quote author="Vierailija" time="20.09.2006 klo 10:09"]

2 kertaa viikossa? joka päivä? onko edes viikon taukoa juomisesta?

äiti 30

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0
1/46

Jätin avomieheni

sen takia - nyt jo 13 vuotta sitten. Enkä ole vieläkään pääsyt kokonaan tästä ajasta yli. Kertaheitolla lähdin yhteisestä kodista (sen jälkeen kun avomies löi humalaisena oma tyttärensä ensimäisestä avioliitosta, oli silloin 15 vuotias). Menin turvakotiin - myöhemmin hain oma asunto, kävin kaverin kanssa hakemassa ihan muutama tavara entisestä kodista - ja sen jälkeen en ole pitänyt yhteyttä. Ja vieläkin vapisen, kun ajattelen mitä kestin, tyhmänä ja nuorena - yli 10 vuotta.

Mies yritti syyllistää minua - puhui paha selan takana yhteisille ystäville, tutuille, sukulaisille yms. Sen jälkeen en ennä pitänyt yhteyttä heihinkaan - aloitin täysin uuden elämän nollasta!

Vielä minulla on " alkoholiongelma" - en siedä yhtään, että ympäristössäni juodaan, olen aivan hysterinen sen suhteen...

Välillä mietin, kuinka paljon aika pitäisi mennä, että olo helpottaisi - olen saanut viime vuosien aikana kokea paljon hyvä - olen viihdoinkin onnellinen, mutta vieläkin näen painajaisia ja alkoholin " pelko" istuu syvällä...

Teinkö oikein? Jätinkö sairasta ihmistä vai oliko tämä kuitenkin itsepuolustus?

En tiedä - mutta toista kerta en katsoisi niin pitkään.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2006 klo 10:09"]

sen takia - nyt jo 13 vuotta sitten. Enkä ole vieläkään pääsyt kokonaan tästä ajasta yli. Kertaheitolla lähdin yhteisestä kodista (sen jälkeen kun avomies löi humalaisena oma tyttärensä ensimäisestä avioliitosta, oli silloin 15 vuotias). Menin turvakotiin - myöhemmin hain oma asunto, kävin kaverin kanssa hakemassa ihan muutama tavara entisestä kodista - ja sen jälkeen en ole pitänyt yhteyttä. Ja vieläkin vapisen, kun ajattelen mitä kestin, tyhmänä ja nuorena - yli 10 vuotta.

Mies yritti syyllistää minua - puhui paha selan takana yhteisille ystäville, tutuille, sukulaisille yms. Sen jälkeen en ennä pitänyt yhteyttä heihinkaan - aloitin täysin uuden elämän nollasta!

Vielä minulla on " alkoholiongelma" - en siedä yhtään, että ympäristössäni juodaan, olen aivan hysterinen sen suhteen...

Välillä mietin, kuinka paljon aika pitäisi mennä, että olo helpottaisi - olen saanut viime vuosien aikana kokea paljon hyvä - olen viihdoinkin onnellinen, mutta vieläkin näen painajaisia ja alkoholin " pelko" istuu syvällä...

Teinkö oikein? Jätinkö sairasta ihmistä vai oliko tämä kuitenkin itsepuolustus?

En tiedä - mutta toista kerta en katsoisi niin pitkään.

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
1 0
1/46

Myos minun isani on alkoholisti, joka soi muun perheen energian ja elaman ilon. Ratkaisin tilanteen ' tappamalla' hanet. Katkaisin siis kaikki yhteydet haneen, tein surutyoni sen

vuoksi ja oman elämäni eheytyminen saattoi vihdoin alkaa. Ei enää valtavaa huolta ja murhetta, syyllisyyttä ja sääliä. Isäni on minulle enää hieman surumielinen muisto, ja elämäni rauhallista ja hyvää.

Olisi ollut ihanaa, jos minullakin olisi ollut ' oikea' isä - sellainen kunnollinen tuki ja turva, lämmin, lempeä ja luotettava auktoriteetti. Näin ei nyt kuitenkaan ollut, olen sen hyväksynyt ja yritän omalta osaltani huolehtia siitä, että omat lapseni saavat nauttia hyvästä vanhemmuudesta.

Myös alkoholistin lapset, niin kuin lapset yleensäkin, pyrkivät ymmärtämään ja auttamaan ongelmaisia vanhempiaan yli oman kestokykynsäkin - siitä kannattaa pyrkiä irrottautumaan itsensä vuoksi. Vanhempien tehtävä on huolehtia lapsistaan, mutta mikäli he eivät siihen pysty, kannattaa lapsen tunnustaa tosiasia ja suojella itse itseään parhaansa mukaan. Joskus se vaatii eroa vahinkoa tekevistä vanhemmistaan.

Vierailija:


Hän juo rahansa. Tappaa itseään viinalla.
Olen puhunut, käskenyt, kuunnellut, huutanut, itkenyt, raivonnut, halannut ja säälinyt.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2006 klo 10:11"]

vuoksi ja oman elämäni eheytyminen saattoi vihdoin alkaa. Ei enää valtavaa huolta ja murhetta, syyllisyyttä ja sääliä. Isäni on minulle enää hieman surumielinen muisto, ja elämäni rauhallista ja hyvää.

Olisi ollut ihanaa, jos minullakin olisi ollut ' oikea' isä - sellainen kunnollinen tuki ja turva, lämmin, lempeä ja luotettava auktoriteetti. Näin ei nyt kuitenkaan ollut, olen sen hyväksynyt ja yritän omalta osaltani huolehtia siitä, että omat lapseni saavat nauttia hyvästä vanhemmuudesta.

Myös alkoholistin lapset, niin kuin lapset yleensäkin, pyrkivät ymmärtämään ja auttamaan ongelmaisia vanhempiaan yli oman kestokykynsäkin - siitä kannattaa pyrkiä irrottautumaan itsensä vuoksi. Vanhempien tehtävä on huolehtia lapsistaan, mutta mikäli he eivät siihen pysty, kannattaa lapsen tunnustaa tosiasia ja suojella itse itseään parhaansa mukaan. Joskus se vaatii eroa vahinkoa tekevistä vanhemmistaan.

Vierailija:

[quote]


Hän juo rahansa. Tappaa itseään viinalla.
Olen puhunut, käskenyt, kuunnellut, huutanut, itkenyt, raivonnut, halannut ja säälinyt.

[/quote]

[/quote]
Vastaa Lainaa Ilmoita asiaton sisältö
0 0
Tähdellä merkityt ovat pakollisia kenttiä