Miksi yhä edelleen liikunnanopettajat pilaaavat liikuntakiinnostuksen

Vierailija

" huonolla" käytöksellään: pakotetaan tekemään kaikki, ei anneta vapautusta liikunnasta vaikka lapsi ontuu, suosii tiettyjä lapsia jostain syystä, huudetaan ja ollaan inhottavia.



En voi uskoa että sama meno jatkuu kun minun lapsuudessani....

nopea kyseky työkavereilta paljasti että jokaisen lapsella on valitettavaa omasta liikunnanopesta. Miksi ihmeessä ?



Tämä tappaa kaiken liikuntainnostuksen lapsissa, missä ihmeessä näitä opettajia koulutetaan ???





Ps. Vaikka oma lapseni " inhoaa" opeaan ja koululiikuntaa, hän ei inhoa liikuntaa: on lahjakas kilpaurheilija . Eli vika selkeästi opettajassa

Sivut

Kommentit (96)

Vierailija

Syksyllä ja keväällä pelataan pallopelejä ulkona ja se on ok mutta joskus voisi lähteä lenkille.



Monikaan lapsi ei liiku kävellen ja joku voisi innosutua tästä mukavasta liikuntamuodosta.



Kouluille voisi hankkia kävelysauvoja ja opettaa sen tekniikan jo lapsena.

Vierailija

pelata joukkuepelejä, eikä juuri koskaan ollut mitään voimisteluun viittaavaakaan. Yksilölajeina olivat sitten mm. inhoamani kuulantyöntö ja pikajuoksu. Ymmärrän, että on hyvä tutustua eri lajeihin, mutta mitä ihmeen järkeä on vuodesta toiseen käydä heitätyttämässä kuulaa rimpulatytöillä, joille ei edes yritetty opettaa kuulantyönnön tekniikkaa. Jonain vuonna harjoiteltiin hetki kiekonheittoa. Sen muistan positiivisena poikkeuksena, vaikken siinäkään todellakaan hyvä ollut. Sitä harjoitellessa kuitenkin meille yritettiin edes opettaa, miten ko. esinettä pidellään käsissä jne.

Vierailija

et kun ope ite on kiinnostunut liikunnasta ja hyvä siinä niin ei voi ymmärtää, miten jotkut taas ei oo yhtään liikunnallisia ja haarahypytkin tekee tiukkaa. Mulla oli itellä onneksi tosi kivat liikunnan opettajat ala-asteella 90-luvun alussa lukuunottamatta toka luokkaa, jolloin meillä oli sellanen täti, joka oli vetänyt samalla tavalla tunnit 50-luvusta saakka. :/

Vierailija

Mutta kaikkein pahin oli ala-asteen liikunnanopettaja. (Tästä jutusta mut kyllä kaikki kaverit tunnistaa, mutta menköön.) Liikunnanopeni siis sanoi että " sä et saa koskaan lapsia, kun sulla on noin heikot vatsalihakset, ettet sä pysty niitä ponnistamaan ulos!" Ja minä olin siis tuolloin 9-vuotias, vastikään vatsa auki leikattu syöpäpotilas. Näin jälkikäteen ajateltuna vanhempieni olisi varmaan pitänyt anoa liikunnasta vapautusta vähäksi aikaa, kun opettajalla ei riittänyt ymmärrystä, vaikka tiesi sairaudestani. Mä vaan olen ihmetellyt tuota koko ikäni, että miten voi kenellekään noin sanoa ja tuossa iässä.

Vierailija

jotka ovat siellä koulussakin hiihtäneet täyttä vauhtia totisella naamalla ja aina halunneet olla parempia kuin muut luokkatoverit. Eivät hekään ole liikunnasta nauttineet, se on ollut pelkkää suorittamista.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat