Inhoittavaa, melkein toivon keskenmenoa

Vierailija

Tästä olen parina päivänä jo kirjoittanutkin...

Eli minulla on vauva kohta 5kk ja nyt sain tietää olevani raskaana.

Cerazette pilsut aloitin joulukuussa ja tällä viikkolla positiivinen raskaustesti, vauva saanut alkunsa yhdestä ainoasta kerrasta.

Olen aivan hajalla ja punnitsen koko ajan mitä tehdä, keskeytys vai vauva. Mieli muuttuu 10 min. välein, pelkään katuvani mitä tahansa sitten päätänkin. Mies sanoo että hän on valmis kumpaankin suuntaan, jätti päätöksen minulle.

Tuntuu hirveältä kun välillä juilii alavatsasta melkein toivon että menisi kesken ettei tarvitsisi tehdä tätä päätöstä, tai kun reilun iikon päästä menen Kättärille että siellä olisikon tuulimuna.

En nyt oikein tiedä mitä yritän sanoa mutta olen vain niin paskana.

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija

on depressiotaustaa ja vaikeita asioita lähipiirissä sattunut, siksi käyn ja haluan siis korostaa, että apua kannattaa hakea, koska vauvan kanssa on muutenkin herkkä ja väsynyt.

Vierailija

Itse ehkä pitäisin vauvan (minulla nyt vauva 7kk ja jos tulisin raskaaksi olisi se shokki, mutta aborttiin en pystyisi). tosin kukaan ei voi tietää kuinka väsynyt olet ekan lapsen hoitamisesta jne ja onhan tuo aika äkkiä tuo toinen raskaus mutta kyllä siitäkin selviää! Sinulla on miehesi tukena, kyllä te yhdessä jaksatte!

Vierailija

Tulin vaihimgossa raskaaksi, kumi petti. Päätös oli vaikea, mutta lopulta tein abortin, koska en olisi näin pian jaksanut aloittaa taas alusta vauva-aikaa, enkä olisi kestänyt synnyttää. Opiskelutkin oli taas siirtynyt. Meillä on nyt vain yksi lapsi ja näin on hyvä. Opiskelun jälkeen katsotaan asiaa uudestaan.

Tiedän, päätös on vaikea.

Itse ajattelin näin: Miksi synnyttäisin lapsen, joka sai alkunsa vahingosta. Hän ei olisi ollut toivottu ja olisimme voineet liusua perhehelvettiin vain siitä syystö, että hankimme toisen lapsen ennenkuin olemme valmiita.

Ne jotka sanoo, että siinä 2 menee missä yksikin, EI pidä paikkaansa, kaksi on aina kaksi tuplana kaikki.

Olemme näin onnellisia ja niin on myös syntymätönkin lapsemme.

Mieluummin taivaassa onnellisena kuin paskassa maailmassa onnettomana!

Vierailija

kun vähän ikäeroa ja leikkivät yhdessä itsensä uuvuksiin. Eli ei siinä kauaa mene kun viihtyvät keskenään.

Tee kuten parhaaksi näet mutta maailma odottaa kyllä opintojasi ja aina saa apua =)

Vierailija

sinun on mietittävä asiaa monelta kantilta. Sinun päätös ei koske vain sinua vaan myös jo synytneitä lapsiasi. Jos on olemassa suuri riski sinulle joko fyysiset tai henkiset ongelmat, sinun on otettava myös nämä huomioon päätöstä tehdessäsi. Helppo on toiseten sanoa, ettei ikinä keskeytystä, mutta myös oma terveytesi on tärkeä itsellesi ja perheellesi.



Voimia päätöksentekoon!

Vierailija

Meidän esikoinen oli 3kk kun aloin odottamaan kuopusta :) Ikäeroa tuli vähä päälle 11kk. Nyt he ovat pian 3 ja 2. Rankaahan se aluksi oli mutta pikku hiljaa helpottaa. Meillä toki eri tilanne, koska kuopus ei ollut " vahinko" vaan päätimme yhdessä että toinen saa tulla jos on tullakseen.



Voimia päätöksen tekoon!

Vierailija

Millainen parisuhteenne on?

Hoitaako mies vauvaa ja ottaako vastuuta kodinhoidosta?

Mitä mieltä mies on asiasta?



Itse olen sitä mieltä, että jos sinulla on hyvä mies niin älä tee keskeytystä. Jos mies hoitaa vauvaa ja kotia ja jaksaa olla sinun tukenasi niin pärjäät kyllä. Yksin et varmasti tule jaksamaan.



Toivottavasti saat päätöksen tehtyä, oli se sitten kumpi vain.

Muista, että nyt on kyseessä myös oma elämäsi, älä kuuntele muiden (paitsi miehesi) mielipiteitä.

Tsemppiä ja jaksamisia!

Vierailija

Tämän kohta 5kk pikkuisen piti olla se iltatähti, takuulla viimeinen.



Miehestä ei valittamista, hoitaa hyvin vauvaa ja osallistuu kotitöihin.

Mies ei pakota tai kehota minua keskeyttämään raskautta, mutta on huolissaan minun terveydestäni ja jaksamisestani.

Kerroinkin jo tuosta kohdun tilanteesta, ja sitten on vielä ongelmana minun jo kuukausia kestänyt vaikea unettomuuteni, en siis pärjää ilman lääkkeitä, lääkäri piti sitäkin riskinä.

Tämä on vaikeinta mitä minulle on ikinä tapahtunut.

Vierailija

taustalla tässä on myös jonkinlainen riskiraskaus, minulle siis tehtiin sektio vajaa 5kk sitten ja kohtu on kuulemma jo hapero.

En kuitenkaan itse niin paljon tuota pelkää, riski oli lähinnä lääkärin arvio, itse olen huolissani enemmän tosta " pääpuolesta" ja jaksamisesta, mutta saan kuulemma sieltä keskusteluapua siihenkin.

Vierailija

ja ultrassa ei näkynyt sikiökaikua eikä sykettä!

Lekuri sanoi että jos tämä olisi toivottu raskaus tilanne tarkistettaisiin viikon kuluttua, mutta että nyt pitäisi jo jotain näkyä.

Olen niiiin helpottunut, luonto hoitikin tilanteen " puolestani" , eikö minun tarvitse tehdä raskaita päätöksiä.

Hyvä näin!

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat