Huh että mä olen helpottunut

Vierailija

ettei ole omia lapsia! Mikä homma niissä on. Siskon 2 tenavaa vahdin vuorokauden ja olin ihan puhki. Mikä rumba ja show kokoajan



Kun pääsin kotiin, nukuin sikeesti

Monesti olen vain nauranut kun sisko sanonut haluavansa töihin lepäämään. Tiedän nyt mitä tarkoitti. Lapset imee kaikki mehut



Vakavasti mietin haluanko ollenkaan lapsia. Ikää 27v.

Kommentit (12)

Vierailija

Itselläni on kaksi lasta, joita rakastan paljon ja jotka ovat opettaneet minulle valtavasti elämästä. Ymmärrän silti hyvin ratkaisua, ettei halua lapsia. Minäkin nautin matkustelusta, pitkistä yöunista, löysemmästä rahankäytöstä, spontaanista ajankäytöstä, eikä totisesti ole aina helppoa joustaa omissa tarpeissaan. Lapsia ei tehdä (saada) ketään muuta kuin itseä varten. On parempi olla itsekäs tai miksi tahansa muut haukkuvatkin kuin hankkia lapsia ulkopuolisesta painostuksesta.



Sitä paitsi: kullanarvoisia ovat kaikki lapsettomat lähi-ihmiset, joilla riittää aikaa, kiinnostusta ja voimia touhuta tuttujen lasten kanssa päivän tai vuorokauden, jotta vanhemmat saavat huilia. Parasta henkistä vertaistukea saa toisilta lapsiperheiltä, mutta käytännön apua usein nihkeämmin (aina joku sairastaa, synnyttää tai on muuten kädet täynnä työtä omissa lapsissa). Luksusta on myös saada olla lapsille täydellisen huomion kohteena, kun kotona elämä on kuitenkin enemmän ja vähemmän "odota nyt vähän, en ehdi/ jaksa heti rynnätä sun luo" -todellisuutta.



Ap:lle: kuulostaa siltä, että olet hoitanut lapsia tosi vastuullisesti, kaikki aistit terässä, kun uuvahdit heidän lähdön jälkeen. Vieraiden lasten kanssa onkin koko ajan enemmän "hälytystilassa" kuin omien kanssa, joihin kiinnittää huomiota vain kun kuuluu kovaa melua tai täydellinen hiljaisuus. Kukaan ei jaksaisi olla 24/7 yhtä skarppina kuin sinä varmaan olet ollut.

Vierailija

Kyllä lapsista on myös iloa ja tuovat myös sisältöä elämään!

Uskon et moni jolla ei ole lapsia, katuu sitä vanhempana. Olen tavannut näitä ihmisiä kyllä.

Vierailija

Lapset sain sitten vähän päälle 3-kymppisenä; lisääntymishaluni aktivoitui läheisen ihmisen kuoltua. Katunut en ole koskaan lapsiani, väsynyt toki välillä; kuten kaikki muutkin vanhemmat. Katsele rauhassa elämää eteenpäin!

Vierailija

aivan sydämestäni sanon. En jaksaisi.



Työ, mies, ystävät ja harrastukset täyttävät minun elämän. Se riittää mainiosti. Ja olen onnellinen



Toki mukava touhuta siskon lasten kanssa toisinaan. Kun tietää että se loppuu. Ei jaksaisi 24/7.

Vierailija

Mäkin halusin vasta kolmekymppisenä - ja onneks sainkin (vaikeuksien kautta tosin)



Jaksan oikein hyviä : )) ..omiani. Toisten lapset onkin sitten ihan eri juttu...

Vierailija

33-vuotiaana. Ja silloinkin oli pakkosauma, en tiedä olisinko vieläkin lapseton, jollei olisi tietyt asiat painostaneet lapsentekoon. Luojan kiitos. Mikään muu ajatus tässä elämässä ei hirvitä kuin se että olisin jättänyt lapset tekemättä. Se vaan on totuus mun kohdallani. Mun kehotus lapsettomille on nauttia lapsettomuudesta tuonne kolmenkympin puoliväliin ja sitten vaan tehdä lapsia, ei se silloinkaan ole liian myöhäistä. Takaan ettette kadu.

Vierailija

ei uskota jos joku ei halua lapsia? Kaikille he eivät ole koko elämä. Minä suorastaan säälin naisia joille lapset kaikki. Eivät huolehdi itsestään, eivät harrasta mitään.



Keskustella eivät osaa muusta kuin lapsistaan. Miten jollekin voi riittää pelkästään sellainen elämä? Luulisi katkeroittavan ja tekevän marttyyrin? Olen "uhrautunut" heidän vuoksi.

Vierailija

mammat yrittävät "huijata" sinut hankkimaan omia lapsia. Mutta kun se ei ole mikään kokeilu. JoS hiemankin epäilyttää, älä hanki.



Samaan ratkaisuun päätynyt 30v. Voin matkustella, opiskella, harrastaa. Silloin kuin huvittaa ja mitä huvittaa. Eikä kokoajan joku roiku lahkeessa ja vaadi sitä ja tätä. Ahdistava ajatus.



Seuraava heitto on tietenkin että olen itsekäs. No, en ainakaan katkera.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat