Kun lapsen isä on narsisti
Laiton saa suomessa lainvoiman, eikä siinä nähdä poliittisen päätöksentekokoneiston osalta mitään ongelmaa. Olen itse jokin aika sitten kokenut suhteessa lapseeni lähestulkoon täydellisen oikeusmurhan. Olen asiaa pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan viemään eteenpäin aivan eduskunntaan ja perustuslakivaliokuntaan saakka. Minulla kuten monilla muillakin saman kokeneilla on aitoa halua suoraan toimintaan tämän rikollisen toiminnan lopettamiseksi keinolla millä hyvänsä.
Pitää ilmeisesti harkita jopa eduskuntavaaleihin lähtöä ehdokkaana, ja vain tämän törkeän lasten ja isien oikeuksien polkemisen lopettamiseksi ja jopa syyllisten tahojen vahingokorvausvastuuseen saamiseksi teoistaan?
Mitä sitten erosta ja huoltajuuden määrittelystä jäi erossa käteen? Käteen jäi luu kuin koiralle. Koin lähes totaalisen oikeusmurhan. Lapsen äidin mielikuvitustarinat otettiin absoluuttisena totuutena, vaikka oikeudessa niin henkilötodistajat kuin kirjalliset todisteet kumosivat kaiken 100%:sti. Silti maineeni kepeästi tahrattiin ja minut henkilönä mustamaalattiin, ilman mitään todisteita. Sosiaalitoimen suoranaiset valheet menivät täydestä oikeudessa.
Raportti oli niin asennevammaisten tekemä, ettei minua ihmisenä voi siitä edes tunnistaa. Yksinhuolto äidille, tosin minulle "normitapaamiset" joka toinen
viikonloppu. Lapsen edun nimissä lapsen oikeuksia poljettiin todella törkeästi. Nyt sitten Ex yrittää tämän tuostakin vaikeuttaa tapaamisia joista on oikeuden päätös. Henkisestä väkivallasta nyt puhumattakaan. Lähes jokakertaista solvaamista lapsenkin kuullen palautettaessa.
Esim. kesälomalla ei saa, -huomatkaa sanamuoto ei saa, olla kahta peräkkäistä kalenteriviikkoa peräkkäin yhdessä isänsä kanssa. Mitä tekemistä tällä on lapsen edun kannalta!? Muutoinkin ehdot ovat laittomuudessaan suorastaan kohtuuttomuuden rajamailla. Miehellä ei ole mitään oikeuksia. Työn ja lomien järjestelemiselle ei juuri mahdollisuuksia anneta, josta seuraa se, ettei lapsi välttämättä sitten pääse kesällä omalle rakkaallle kesähuvilalle saatika sukulaisia tapaamaan.
Poikalapsi ikävöi isäänsä ja itkee aina tapaamisten päättyessä, että haluaa jäädä
isän luokse. Välimme ovat todella läheiset ja lämpimät. Silti sosiaalitoimi, jolla ei edes juridista päätösvaltaa tulisi olla, saneli täysin syrjäyttämiseni yksityiskohtia myöten lapseni elämästä. Nämä kieroutuneet sosiaaliviranomaiset on saatava edesvastuuseen teoistaan ja vahingonkorvausvastuuseen lapselleni. Mies on täysin lainsuojaton ja vailla mitään ihmisoikeuksia kun huoltajuuksia ratkotaan. Omakin tapaukseni pitäisi viedä ihmisoikeustuomioistuimeen. Niin törkeästä puhalluksesta on kyse.
Aika on kuitenkin puolellani ja kun myöhemmin lasta on kuultava, tiedän jo nyt että asia korjaantuu. Silti emme saa takaisin menetettyjä
lapsuusvuosia ja yhteisiä haaveiksi jääneitä yhteisiä aikoja. Lapsen etu ei todellakaan merkitse suomalaisessa oikeusistuimessa yhtään mitään. Niin käsittämättömällä tarmolla sosiaalitoimi pyrkii tuhoamaan isä-lapsisuhteen.
Niin puolueellista, että herää kysymys, ovatko nämä ihmiset todella täysin sokeita
ja omissa "koulutuksissaan" aivopestyjä vai läpeensä pahoja tekosiaan tehdessään? Muistan kuin eilisen tuon "olosuhdeselvityksen" ja sen perusteella kirjaillut
täydelliset mielikuvituksen tuotteet. Raportti ilmaisi selkeästi kuinka äidin luona
lapsi oli muka niin vapautunut ja leikki iloisesti, että oikein sosiaalivirkailijoiden syliinkin oli mennyt.
Kattia kanssa! Lapsi ymmärsi sosiaali-ihmisten kyläillessä, etteivät nuo ihmiset ole hyvällä asialla ja ilmaisi sen hyvin selvästi syliinmenosta nyt puhumattakaan. Karttoi selvästi näitä hirviöitä ja hakeutui lähelleni koko vierailun ajan turvaan
torjuen kaikki sosiaalitätien lähestymisyritykset napakasti. Sosiaalitäti ilmaisi virastossa mennessäni henkilökohtaiseen tapaamiseen lapseni kanssa suoranaisen närkästyksensä siitä että lapseni oli mukana, tivaten miksi lapsi on kanssani. Olimmehan yhteisellä kesälomalla väliaikaismääräyksen mukaisesti. Tuolloinkaan lapsi ei antanut sosiaalitätien ottaa itseensä minkäänlaista kontaktia. Edes lelut eivät kelvanneet, ellei niitä isi ollut antamassa. Kertonee melkoisesti tilanteesta.
Nämä kirjoittivat kostoksi mahdollisimman negatiivista aineistoa minusta, koska huomasivat ettei minua vähän kouluja käyneet, epäpätevät kasvatustieteistä
ymmärtämättömät ihmiset kyykytä. Ja vielä sekin että itse hain eroa ja vein asian oikeuteen, harmitti näitä suuresti. Näin oli kuitenkin meneteltävä, etten olisi
tullut kokonaan syrjäytetyksi lapseni elämästä alistuen suoranaiseen kiristykseen.Koti jäi minulle koska sen omistin kokonaan itse ja avioehto onneksi oli. Hain
yksinhuoltajuutta hyvillä perusteilla jo pelkästään lapsen taloudellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi ja syntymäkodin turvallisen ympäristön säilyttämiseksi.
Mutta ei, mieluummin lapsi likaiseen vuokralähiöön kuin omaan kotiin isänsä huollettavaksi. Ei niin ei. Aika hoitaa! Aika on kyllä puolellani.
Suomi on ratifioinut kansainväliset lastenoikeudet ja ihmisoikeudet. Niistä ei kuitenkaan suomessa piitata tuon taivaallista. Sairaat ja kieroutuneet käytännöt, kuten: "näin tehdään - kun on aina ennenkin tuon ikäisten kohdalla tehty..." jne. Sitten itketään yhteiskunnassa ilmeneviä ongelmia kuten isättömiksi tehtyjen yh-äitien poikalasten mielenterveysongelmia, masentuneisuutta, juurettomuutta ja jopa rikoksen poluille eksymistä.
Yhteiskunta saa mitä tilaa ja ilmeisestikään juuri yhdelläkään poliitikolla ei ole rohkeutta, halua saatika ymmärrystä puuttua asiaan. Ainoastaan
Perustuslakivaliokunnan Pj. Kimmo Sasi on todennut sosiaaliviranomaisilla olevan "tiettyä asennevammaa". Tämä vamma on kuitenkin niin vakava, että se aiheuttaa
pahoja mielenterveyden ongelmia syrjäytetyille isille ja näiden etäytetyille lapsilleen. Monikohan on riistänyt itseltään hengen tai moniko isä on nostanut kätensä pystyyn ja pakon edessä hylännyt omat lapsensa väsyttyään jatkuvaan simputukseen. Tämä on äärimmäisen vakava ja kauaskantoinen yhteiskunnallinen mätäpaise, joka on nyt kertakaikkiaan puhkaistava. Tämä rikollisten viranomaisten, toisiaan väärinkäytöksissä suojeleva virkamiesmafia tulee saattaa vastuuseen
rikollisesta toiminnastaan.
Laiton saa suomessa lainvoiman, eikä siinä nähdä poliittisen päätöksentekokoneiston osalta mitään ongelmaa. Olen itse jokin aika sitten kokenut suhteessa lapseeni lähestulkoon täydellisen oikeusmurhan. Olen asiaa pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan viemään eteenpäin aivan eduskunntaan ja perustuslakivaliokuntaan saakka. Minulla kuten monilla muillakin saman kokeneilla on aitoa halua suoraan toimintaan tämän rikollisen toiminnan lopettamiseksi keinolla millä hyvänsä.
Pitää ilmeisesti harkita jopa eduskuntavaaleihin lähtöä ehdokkaana, ja vain tämän törkeän lasten ja isien oikeuksien polkemisen lopettamiseksi ja jopa syyllisten tahojen vahingokorvausvastuuseen saamiseksi teoistaan?
Mitä sitten erosta ja huoltajuuden määrittelystä jäi erossa käteen? Käteen jäi luu kuin koiralle. Koin lähes totaalisen oikeusmurhan. Lapsen äidin mielikuvitustarinat otettiin absoluuttisena totuutena, vaikka oikeudessa niin henkilötodistajat kuin kirjalliset todisteet kumosivat kaiken 100%:sti. Silti maineeni kepeästi tahrattiin ja minut henkilönä mustamaalattiin, ilman mitään todisteita. Sosiaalitoimen suoranaiset valheet menivät täydestä oikeudessa.
Raportti oli niin asennevammaisten tekemä, ettei minua ihmisenä voi siitä edes tunnistaa. Yksinhuolto äidille, tosin minulle "normitapaamiset" joka toinen
viikonloppu. Lapsen edun nimissä lapsen oikeuksia poljettiin todella törkeästi. Nyt sitten Ex yrittää tämän tuostakin vaikeuttaa tapaamisia joista on oikeuden päätös. Henkisestä väkivallasta nyt puhumattakaan. Lähes jokakertaista solvaamista lapsenkin kuullen palautettaessa.
Esim. kesälomalla ei saa, -huomatkaa sanamuoto ei saa, olla kahta peräkkäistä kalenteriviikkoa peräkkäin yhdessä isänsä kanssa. Mitä tekemistä tällä on lapsen edun kannalta!? Muutoinkin ehdot ovat laittomuudessaan suorastaan kohtuuttomuuden rajamailla. Miehellä ei ole mitään oikeuksia. Työn ja lomien järjestelemiselle ei juuri mahdollisuuksia anneta, josta seuraa se, ettei lapsi välttämättä sitten pääse kesällä omalle rakkaallle kesähuvilalle saatika sukulaisia tapaamaan.
Poikalapsi ikävöi isäänsä ja itkee aina tapaamisten päättyessä, että haluaa jäädä
isän luokse. Välimme ovat todella läheiset ja lämpimät. Silti sosiaalitoimi, jolla ei edes juridista päätösvaltaa tulisi olla, saneli täysin syrjäyttämiseni yksityiskohtia myöten lapseni elämästä. Nämä kieroutuneet sosiaaliviranomaiset on saatava edesvastuuseen teoistaan ja vahingonkorvausvastuuseen lapselleni. Mies on täysin lainsuojaton ja vailla mitään ihmisoikeuksia kun huoltajuuksia ratkotaan. Omakin tapaukseni pitäisi viedä ihmisoikeustuomioistuimeen. Niin törkeästä puhalluksesta on kyse.
Aika on kuitenkin puolellani ja kun myöhemmin lasta on kuultava, tiedän jo nyt että asia korjaantuu. Silti emme saa takaisin menetettyjä
lapsuusvuosia ja yhteisiä haaveiksi jääneitä yhteisiä aikoja. Lapsen etu ei todellakaan merkitse suomalaisessa oikeusistuimessa yhtään mitään. Niin käsittämättömällä tarmolla sosiaalitoimi pyrkii tuhoamaan isä-lapsisuhteen.
Niin puolueellista, että herää kysymys, ovatko nämä ihmiset todella täysin sokeita
ja omissa "koulutuksissaan" aivopestyjä vai läpeensä pahoja tekosiaan tehdessään? Muistan kuin eilisen tuon "olosuhdeselvityksen" ja sen perusteella kirjaillut
täydelliset mielikuvituksen tuotteet. Raportti ilmaisi selkeästi kuinka äidin luona
lapsi oli muka niin vapautunut ja leikki iloisesti, että oikein sosiaalivirkailijoiden syliinkin oli mennyt.
Kattia kanssa! Lapsi ymmärsi sosiaali-ihmisten kyläillessä, etteivät nuo ihmiset ole hyvällä asialla ja ilmaisi sen hyvin selvästi syliinmenosta nyt puhumattakaan. Karttoi selvästi näitä hirviöitä ja hakeutui lähelleni koko vierailun ajan turvaan
torjuen kaikki sosiaalitätien lähestymisyritykset napakasti. Sosiaalitäti ilmaisi virastossa mennessäni henkilökohtaiseen tapaamiseen lapseni kanssa suoranaisen närkästyksensä siitä että lapseni oli mukana, tivaten miksi lapsi on kanssani. Olimmehan yhteisellä kesälomalla väliaikaismääräyksen mukaisesti. Tuolloinkaan lapsi ei antanut sosiaalitätien ottaa itseensä minkäänlaista kontaktia. Edes lelut eivät kelvanneet, ellei niitä isi ollut antamassa. Kertonee melkoisesti tilanteesta.
Nämä kirjoittivat kostoksi mahdollisimman negatiivista aineistoa minusta, koska huomasivat ettei minua vähän kouluja käyneet, epäpätevät kasvatustieteistä
ymmärtämättömät ihmiset kyykytä. Ja vielä sekin että itse hain eroa ja vein asian oikeuteen, harmitti näitä suuresti. Näin oli kuitenkin meneteltävä, etten olisi
tullut kokonaan syrjäytetyksi lapseni elämästä alistuen suoranaiseen kiristykseen.Koti jäi minulle koska sen omistin kokonaan itse ja avioehto onneksi oli. Hain
yksinhuoltajuutta hyvillä perusteilla jo pelkästään lapsen taloudellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi ja syntymäkodin turvallisen ympäristön säilyttämiseksi.
Mutta ei, mieluummin lapsi likaiseen vuokralähiöön kuin omaan kotiin isänsä huollettavaksi. Ei niin ei. Aika hoitaa! Aika on kyllä puolellani.
Suomi on ratifioinut kansainväliset lastenoikeudet ja ihmisoikeudet. Niistä ei kuitenkaan suomessa piitata tuon taivaallista. Sairaat ja kieroutuneet käytännöt, kuten: "näin tehdään - kun on aina ennenkin tuon ikäisten kohdalla tehty..." jne. Sitten itketään yhteiskunnassa ilmeneviä ongelmia kuten isättömiksi tehtyjen yh-äitien poikalasten mielenterveysongelmia, masentuneisuutta, juurettomuutta ja jopa rikoksen poluille eksymistä.
Yhteiskunta saa mitä tilaa ja ilmeisestikään juuri yhdelläkään poliitikolla ei ole rohkeutta, halua saatika ymmärrystä puuttua asiaan. Ainoastaan
Perustuslakivaliokunnan Pj. Kimmo Sasi on todennut sosiaaliviranomaisilla olevan "tiettyä asennevammaa". Tämä vamma on kuitenkin niin vakava, että se aiheuttaa
pahoja mielenterveyden ongelmia syrjäytetyille isille ja näiden etäytetyille lapsilleen. Monikohan on riistänyt itseltään hengen tai moniko isä on nostanut kätensä pystyyn ja pakon edessä hylännyt omat lapsensa väsyttyään jatkuvaan simputukseen. Tämä on äärimmäisen vakava ja kauaskantoinen yhteiskunnallinen mätäpaise, joka on nyt kertakaikkiaan puhkaistava. Tämä rikollisten viranomaisten, toisiaan väärinkäytöksissä suojeleva virkamiesmafia tulee saattaa vastuuseen
rikollisesta toiminnastaan.