Keskustelut

« Takaisin keskustelujen etusivulle

---

Näille alueille voit kirjoittaa rekisteröitymättä

» Aikuisten oikeasti

Näytä viestit peräkkäin | Näytä viestipuu

Viesti

Vierailija - 24.11.2005 17:01  (1/32)

Minä en ala lapsilleni pedata helppoa elämää ja säästää

heidän tileilleen kauheita summia. Tiedä millaisia ovat 18-vuotiaana ja sitten saavat humputella rahansa miten tykkäävät ja luulevat että puusta putoo seteleitä. Ollaan samaa mieltä miehen kanssa. Kesätöihin ja itse tienaan niin ilokin on siitä aivan eriluokkaa. Opintolainaa saa sitä varten että pystyy opiskeleen ja ajokorttilaina kanssa saatavilla. Minusta on hullua kun yksi kaverinikin valittaa kooajan rajhapulaa mutta samaan aikaan esittelee lapsensa säästötiliä, huh. Meillä saattais kyllä olla varaakin säästellä vaikka useampi saturainen mutta ei lapsentilille, omalle laitan joskus. Toki avustan joskus vähäsen mutta mitään tuhansien eurojen lahjotusta ei tule saamaan. Onko muita joilla sama periaate, tuntuu et on sääntö enemmän kuin poikkeus et lapselle aletaan säästään heti kun hän on maailmassa tai jo ennemminkin?

Vastaukset

Vierailija - 24.11.2005 17:05  (2/32)

Ihan kuule oikea meininki. Lapset oppii että rahan eteen tarvii tehdä töitä eikä Isukki osta kaikkea valmiiksi..

Mutta monet tekee noin ja se on heidän valintansa.. Kasvattavat lapsistaan avuttomia ja velttoja aikuisia jotka pelkäävät työn tekoa.

Morre - 24.11.2005 17:09  (3/32)

Eli kun teillä on ollut vaikeaa nyt lapsillakin pitää olla?

Kyllä meillä ainakin täysi-ikäiset ovat ymmärtäneet (säästötileistä huolimatta) että raha ei kasva puussa ja ovat olleet kesätöissä.
Mutta jos teidän lapsienne älykkyysosamäärä on sama kun teillä, niin ehkä tuo onkin fiksuin ratkaisu teille...

Vierailija - 24.11.2005 17:10  (4/32)

Sama juttu kuin leirikoulu ja luokkaretki hankkeet.

Vanhemmat vaahtoo ja myy vessapaperia ja keksejä että kullannuput pääsee luokkaretkelle. Mitä ne kakrut enään osaa arvostaa ku vanhemmat koko lapsen iän laittaa paskaa tikun nokkaan. Kyllä se on lapsen rakastamista kun opettaa tervettä suhtautumista rahaan. Ettei ne opi siihen että kyllä isi ja äiti sitten antaa taas kun rahat " sattuu" loppumaan.

Vierailija - 24.11.2005 17:12  (5/32)

Ei ole minullakaan varaa säästää lapsilleni, mutta toivottavasti on varaa auttaa taloudellisesti, kun lapset aikuistuvat.

Vierailija - 24.11.2005 17:14  (6/32)

Ei ole tuollaista periaatetta. On tarkoitus auttaa lasta niin hyvin kuin pystyn. Esim ensiasunnon hankinnassa ym tiukoissa paikoissa elaman varrella.

Mielummin saisivat keskittyä opiskeluun ja harrastuksiinsa hyvin mielin ja luottavaisina, kuin taistella toimeentulonsa vuoksi ja kituuttaa päivästä toiseen. Se ei tarkoita sitä, että olisin setelinippuja jakelemassa joka viikko. Perusturvan ja hyvän asuinympäristön ja koulutuksen toivoisin lapsilleni alusta lähtien.

Vierailija - 24.11.2005 17:17  (7/32)

KÖYHÄT!!!!

Ootte vaan kateellisia!

Vierailija - 24.11.2005 17:18  (8/32)

7. Aha...

Vierailija - 24.11.2005 17:20  (9/32)

Mun on pakko saastaa lapsille, jos he joskus haluavat vaikka vaihto-oppilaaksi tai kielimatkalle ei minulla ole antaa kokosummaa tosta noin vaan

Samoin minusta on järkevämpää olla pesä muna vaikka omaan asuntoon, kuin maksaa vuosikausia rahaa ulkopuoliselle, kun omaakin lainaa voisi lyhentää. En minäkään aio antaa rahaa ihan vaan humputteluun tai vaatteisiin, jotain järkevää rahalla on hankittava.

Vierailija - 24.11.2005 17:20  (10/32)

Opintotuki ja -laina eivät riitä opiskelun aikaiseen toimeentuloon.

Itse haluan helpottaa lapseni elämää ainakin tuossa elämänvaiheessa. Kokemuksesta tiedän, mitä on opiskella ja painaa hanttihommia siinä sivussa yömyöhään.

Lapselle säästäminen (tai esim. opiskeluasunnon ostaminen lapselle vanhempien nimiin) ei tarkoita, että lapselle tarjoaisi kaiken valmiina. Meille tärkeä arvo on myös TYÖN tekeminen asioiden eteen - lapsemme ei todellakaan tule saamaan kaikkea mitä hän keksii toivoa;)

Vierailija - 24.11.2005 17:21  (11/32)

No just, ei sitä nyt äärimmäisyyksistä toiseenkaan tarvitse mennä

aika surkeeta on lapsella jos koko tuleavisuuden joutuu perustamaan alusta alkaen lainarahalle, koulun jälkeen tekemään yömyöhään töitä, että saa laskut ja vuokrat maksettua yms...
Enempi mä vastustan sitä että lapsille tungetaan rahaa ovista ja ikkunoista, ja ne ostelevat vain vaatteita ja ryyppäävät kaiken...mä aion antaa rahaa selviin ja hyödyllisiin hankintoihin ja esim. just siihen ajokorttiin ilman muuta jos niin on tarvis ja on mistä antaa...En todella aio ola niitä vanhempia joiden lapset on korviaan myöten veloissa jo ennen 25 ikävuotta ja vanhemmat ajelevat hienolla autollaan ja tuhlaavat itseensä kaiken. Eikä se sitä tarkoita että lapsesta tulisi kiittämätön moukka joka ei ymmärrä rahan arvoa.
Kyllä itsekin olen kotoa tukea saanut, mutta vastapainoksi olen tehnyt vanhempien avuksi töitä kyllä paljonkin...että mä koen kyllä työllä ansainneeni ne almut mitä olen saanut...

Vierailija - 24.11.2005 17:22  (12/32)

Kuka käskee antamaan suuren summan 18-vuotiaalle?

Me säästämme ja juurikin opintoja varten, eipähän tarvitse ottaa lainoja jos pystymme ostamaan vaikka asunnon lapsille. ei se tarkoita että pääsisi helpolla, kyllä se opitaan muun kuin rahan kautta.

Vierailija - 24.11.2005 17:22  (13/32)

Jos ylimääräistä rahaa on, niin on verotussyistä vain järkevää antaa sitä lapsilleen lahjaksi kuin perinnöksi.

Myös käytännön syistä on järkevää antaa rahaa lapsille silloin kun he sitä tarvitsevat (esim. opiskeluaikana) eikä vasta perinnöksi.

Vierailija - 24.11.2005 17:26  (14/32)

Meillä on molemmille lapsille säästövakuutus.

Saavat sieltä sitten pesämunan itsenäisen elämän alkuunsaamiseen. Ei se silti sitä tarkoita, että kasvatamme heidät niin että saavat kaiken mitä haluavat ja luulevat (vielä isompanakin ;) ) että rahaa tippuu taivaasta aina kun sitä tarvitsee.

Vierailija - 24.11.2005 17:29  (15/32)

minä sain 50 000 mummoa 18v lahjaksi.

tarkoitus oli maksaa siitä ajokortti ja ostaa auto sekä tehdä hieman hankintoja ensimmäiseen omaan kotiin. ja katin kontit. minä humputtelin sen kesässä menemään, lensin jenkkeihin lomalle asuin hotellissa siellä kuukauden ja juhlin;) vanhempani eivät puhuneet minulle lähes vuoteen.

Vierailija - 24.11.2005 17:31  (16/32)

Odotatteko että lapsenne ovat sitten kiitollisia saamastaan avusta?

Voi olla että ajattelevat että vanhempien kuuluukin antaa ja maksaa esim. ensiasunto. Sitten ovat katkeria kun ei saakaan sitä ökytaloa mitä on aina haaveillut. Keväällä juuri yksi kullannuppu tappoi isänsä ja äitinsä kun ei saanutkaa enempää rahaa. Vanhemmat olivat jo ostaneet hänelle asunnon ja muuta.

Vierailija - 24.11.2005 17:35  (17/32)

Kummallisia näkemyksiä teillä on

omista lapsistanne... Sitäpaitsi kaikki menee koko ajan tylympään suuntaan. Opiskelukaan ei takaa työpaikkaa, saa nahdä millaisesa maailmassa lapsemme sitten aikaan elävät. Jos vain voin, varmasti helpotan heidän elämäänsä. Tämä ei mielestäni heitä kuitenkaan tyhmennä tai laiskistuta.

Sitäpaitsi monesti tässä maailmassa suurin näyttämisen halu on juuri niillä, jotka ovat eniten saaneet " valmiina" . Onko se sitten hyvä vai huono asia....

Vierailija - 24.11.2005 17:37  (18/32)

Kylla ma ennemmin saastaisin omalle tililleni rahaa ja sitten avustaisin niilla rahoilla oman harkintani mukaan lapsiani. Lasten nimiin en ala mitaan isoja rahoja saastamaan. Itse

saavat sitten joskus tileilleen säästää sen, mitä saavat lahjaksi tai jotenkin muuten. Eikä meillä ole kyse siitä, etteikö olisi varaa laittaa esim. lapsilisät lasten omille tileille. En vaan halua, että lapseni saavat täysi-ikäisinä haltuunsa_oman_ tilin, jolla isot summat rahaa.

Vierailija - 24.11.2005 17:39  (19/32)

Tässä on pointtia..

Ja toki voi lasta auttaa rahallisesti sitten kun ovat siinä vaiheessa, mutta toi isojen summien lahjoittaminen nuorelle on aika huono juttu!!!

Eli säästäisin mieluummin niin, että ovin auttaa sitten pikkusummilla. Ja siinä vaiheessa kun tulee lapsia jne. on jo rahan käyttö ihan toista kun tuolloin 18-20vuotiaana.

Vierailija - 24.11.2005 17:40  (20/32)

Mulle ei ole tullut ikinä mieleenkään, että lapsille pitäisi jotain säästää

Ei minullekaan kukaan ole mitään säästänyt ja olen pystynyt itseni kouluttamaan akateemisesti täysin ilman opintolainaa. Kävin kesätöissä ja säästin niistä rahoista + vanhempani auttoivat joskus tarpeen tullen. Nyt kun meillä on pieni lapsi, ei olisi edes varaa säästää mitään. Ja jos rahaa olisi enemmän niin varmaan laittaisin sen mieluummin esim. asuntolainamme maksuun kuin lapsen tilille inflaatiota odottamaan.

Vierailija - 24.11.2005 17:42  (21/32)

Täysin samaa mieltä kuin 18. Annan sen minkä annan mutta omalta tililtäni.

Vierailija - 24.11.2005 17:42  (22/32)

Alkohan tähän tulla järkeviä kommentteja.

Vierailija - 24.11.2005 18:04  (23/32)

Jahas ap, mulla oli JUST tuollaiset vanhemmat ja olen kärsinyt koko elämäni!

Töitä olen kyllä tehnyt jne. mutta opintojen vuoksi en esim. pystynyt maksamaan ajokorttia. Onneksi mieheni maksoi sen. Mun mielestä tollanen lasta riistävä ajattelutapa on aivan perseestä. Jos hankkii lapsia niin mielestäni heitä pitää myös auttaa läpi elämän jos he apua tarvitsevat. Itse aion ilman muuta maksaa ajokortin, ensiasunnosta osan jos pystyn, harrastukset aikusikään asti, hyvänmerkkiset vaatteet jne. Ei tulis mieleenikään katsoa vierestä lapseni painavan töitä jotta saa velat lukioikäisenä maksettua. Kusipäisten ja ahneiden vanhempieni vuoksi kärsin itse ostohimosta :(

Vierailija - 24.11.2005 18:08  (24/32)

No, toivotaan että lapset sitten saavat sellaiset miehet

jotka makselee muijiensa tarpeet. Tätä palstaa kun lukee niin sen perusteella niitä pitäis olla Suomi täynnä.

Vierailija - 24.11.2005 18:09  (25/32)

23. Oletpa katkera. Vanhempasi ovat huomanneet todellisen luonteesi.

Aina on helppo panna asiat vanhempien syyksi. Itse ei tarvi ottaa vastuuta mistään. Katso luottavaisesti tulevaisuuteen, tuskin ne vanhempasi sua kiusatakseen ovat ollet raahaa syytämättä.

Vierailija - 24.11.2005 18:10  (26/32)

Mua taas harmittaa kun en pysty yhtään säästämään mutta

ehkä tulevaisuudessa sit joskus kun oma tilanne paranee.

Vierailija - 24.11.2005 18:10  (27/32)

just noin ja juu

elämä ei ole noin mustavalkoista, parahin ap

sain kotoa muuttaessa huomattavat sijoitukset käyttööni - niiden avulla pystyin kalustamaan ja sisustamaan kotini ja opiskelemaan niin, ettei tarvinnut ottaa opintolainaa.

En silti kuvittele, että raha kasvaa puussa =)

Lapsille pitää jo lapsuudessa opettaa rahan arvo, on hyvin mahdollista, että törsäävät rahat nuorina aikuisina _jos_kotona ei lapsuudesta asti ole opetettu raha-asioista mitään.

Minulle opetettiin pienestä pitäen, ettei raha kasva puussa ja että sen eteen tulee tehdä töitä. Siksipä nuo sijoitukset saadessani harkitsinkin todella tarkkaan, mihin rahaa käytän, ainoat ns. ei välttämättömät taisivat olla muutama ulkomaan matka. Ja pidin tarkkaa kirjaa menoista.
Ja nykyisin olen jo valmistunut ja ollut useamman vuoden työelämässä - ja elätän itseni. Ja niistä silloin saamistani sijoituksistani on edelleen rahaa jäljellä =)

Opeta lapsillesi rahankäyttöä ja rahanarvoa silloin kun pitää - silloin ei tarvitse murehtia, että eivät osaa käyttää sitä aikuisenakaan.

Vierailija - 24.11.2005 18:11  (28/32)

Noi meni kyllä vähän överiksi nuo " merkkivaatteet" ja " läpi elämän" . *pyörittelee päätään*

Vierailija - 24.11.2005 18:13  (29/32)

Vanhempien tehtävä ei ole auttaa lastansa läpi elämän.

Kun kotoa muuttaa pois täytyy myös siipien kantaa.

Vierailija - 24.11.2005 18:16  (30/32)

Minä taas sain kuulla kokoajan neuvoja miten pitää tehdä

hyvä naimakauppa,huh. Vanhemmat siis ajatteli siirtävänsä vastuun tulevalle puolisolle. Kuinkas kävikään, otin rutiköyhän mutta ihanan ja kiltin miehen ja yhdessä olemme rakentaneet kelpo elämän. Vanhempani nieleskelevät vieläkin, mokomat ahneet paskiaiset.

Vierailija - 24.11.2005 18:16  (31/32)

Joo ei meilläkään ole aikomustakaan säästää lapsille mitään.

Omaa omaisuutta kartutamme kyllä koko ajan mm. osakkeisiin ja eläkevakuutuksiin, meillä on kyllä varaa maksaa sitten niitä tarpeellisia ajokortteja sun muita.

Itse asiassa on ihan tutkittu, että miljonääreiksi aikuisiällä tulleita yhdistää se, että he eivät yleensä ole saaneet rahaa lahjaksi vanhemmiltaan.

Vierailija - 24.11.2005 18:46  (32/32)

Minulla oli aikanaan n. 60 000 mummon markkaa tilillä kun lähdin opiskeleen.

Ajokortin olin jo kotoa saanut. Tilillä olleet rahat olimme säästäneet yhdessä. Minä ehkä n. 20-25% siitä, vanhemmat loput. Rahat kuluivat opintoihin ja muutamaan matkaan. Ei tarvinnut ottaa lainaa kuin viimeisenä yliopistovuotena. Opintoni ajoittuivat lama-aikaan,jolloin ei niin vain saanutkaan töitä.

Minä säästäisin mielelläni lapsilleni, vaan juuri tällä hetkellä se ei onnistu. Mutta toivon, että pystyn avustaan sitten, kun tarvitsevat.