Keskustelut

« Takaisin keskustelujen etusivulle

---

Näille alueille voit kirjoittaa rekisteröitymättä

» Aikuisten oikeasti

Näytä viestit peräkkäin | Näytä viestipuu

Viesti

Vierailija - 26.9.2009 21:10  (1/16)

Kun isovanhemmilla ei ole aikaa lapsille/lapsenlapsilleen

Harmittaa kovasti oman perheen puolesta, kun sekä minun että mieheni vanhemmat (ikähaitarilla 50-57v) eivät kysyttäessä ehdi kyläillä tai huolia meitä kylään vaikka asutaan samassa kaupungissa.
He ovat työssäkäyviä ihmisiä, joilla on harrastuksia ja kesämökkeilyä, remonttiprojekteja ja muuta puuhaa, mutta jotenkin loukkaa kun ei edes kerran kuussa ehdi nähdä.

Emme ole pyytäneet heitä lapsenvahdeiksi, vaan olemme halunneet pitää yhteyttä. Puhelimessa sitten juttelevat lapsenlasten kanssa, eivätkä lapset edes kysele että koska käydään kun niin monta kertaa on puhelimessa kuultu ettei ehdi kun on aina jotain kiireellistä eikä voi sopia edes parin viikon päähän kyläilyä kun ei tiedä onko jotain tulossa.

Minä uskon että ihminen järjestää aikaa tärkeänä pitämilleen asioille, kuitenkin meillä jokaisella on vuorokaudessa ihan sama määrä tunteja käytettävänämme.

Todella harmittaa tämä tilanne. Toivottavasti itse muistan isovanhempana huolehtia että aikaani riittää edes joskus myös lapsilleni ja lapsenlapsille.

Vastaukset

Vierailija - 27.9.2009 14:02  (2/16)

Arvot on nämä ja karua on.

Samaa olen kokenut meidän perheessä. Meillä tosin isovanhemmat asuvat kauempana mutta silti... olisi kaivannut edes jonkunmoista kiinnostusta. Lapselle kun he olisivat niin kovin tärkeitä. Sitten on ihmetelty miksi lapsi ei halua puhua puhelimessa heidän kanssaan.. Miksi puhuisikaan kun kyseessä lähes vieraat ihmiset!!! En ole kokenut että meidän yksin koko ajan pitäisi olla se aktiivinen ja heitä kohti matkustava osapuoli. Tietyllä tavalla olen jo luovuttanut vaikka harmittaahan se lapsen puolesta. Mietityttää kyllä se miten suhtautua sitten ku he ovat huonokuntoisia ja tarvitsevat apua/ tukea. Onko tässä se syy miksi niin monet vanhukset jäävät sinne sairaalan petiin sitten ihan yksin? Pidetäänkö kaikkea tosiaan niin itsestäänselvyytenä ettei nähdä vaivaa pitää yllä suhteita lasten perheisiin? Minusta se on tosi surullista.

Vierailija - 27.9.2009 19:36  (3/16)

meilläkin jotakuin sama tilanne

vielä plussana se, että toiset isovanhemmat (mieheni vanhemmat) asuvat ulkomailla. Myös omat vanhempani elävät hvinkin pitkälle omaa elämäänsä, vaikkakin pitävät lapsenlapsestaan paljon, ja aina sanovat kuinka helppoa hänen kanssaan on, niin eivät ole tytön 3-vuotisen elon aikana hoitaneet häntä kuin yhteensä 10 kertaa. Asumme lähestulkoon naapureina. Mieheni vanhempien tilanne on vielä karumpi, kun käymme siellä kylässä noin 2 kertaa vuodessa muutaman päivän, ei anoppi silti halua jäädä hetkeksikään yksin lapsen kanssa. Mielestäni tosi outoa, koska hän kuitenkin koko ajan hokee, että haluaa läheisen suhteen tyttöön yms.
Nykyään isovanhemmilla taitaa vaan olla niin paljon sitä omaa elämää, sillä ei meillä ole kyse mistään suurista ristiriidoista väleissä, joka voisi aiheuttaa tälläista toimintaa. Se on kyllä mielestäni sääli.. koska muistan omasta lapsuudestani,että vietin monta viikonloppua mummon luona. Tämän toki omat vanhempani iovat tyystin unohtaneet.

Vierailija - 4.10.2009 21:34  (4/16)

Toisaalta minä kyllä ymmärrän heitä

Itse olen todella väsynyt töistä ja lapsista. Vaihdevuodet tuovat uupumusta ja rytmihäiriöitä ja hikoilua. Heräilen yöllä ja päivällä väsyttää. Töissä vaaditaan enemmän ja enemmän.

Salaa mielessäni olen joskus ajatellut, että toivottavasti lapset eivät tee lapsia kovin nuorena. Haluaisin muutaman vuoden levätä ja elää omaa elämää ennen kuin alan lastenlasten hoidon.

Antakaa isovanhempien nauttia omasta ajasta. He ovat ansainneet sen.

Vierailija - 5.10.2009 9:47  (5/16)

Olisikohan kyse siitä, että työssäkäyvillä on yhä enemmän töitä

ja 50+ -ikäisenä alkaa jo tietynlainen väsymys painaa. Olen omista ja appivanhemmistani myös huomannut väsymistä, vaikka ovatkin aktiivisesti perheemme elämässä mukana. Olen siitä onnekas, että omista vanhemmistani toinen jäi työttömäksi ja toinen on osa-aikaeläkkeellä eikä ole mökkejä ja muita. Harrastuksia heillä piisaa, mutta onneksi vielä ehtivät meille apuun ja hössäävät meidän lapsiamme tarpeen vaatiessa ja jos ei meistä mitään vähään aikaan kuulu, sieltä soitellaan, että millonkas voisivat lapset tulla heille kylään. Appivanhemmat asuvat kaukana ja heihin lapsilla onkin paljon etäisempi suhde. He kuitenkin ottavat lapset silloin tällöin viikonlopuksi pyydettäessä. Omat isovanhempani ovat hoitaneet minua aika paljon, kun olin lapsi, joten hyvä nyt sitten kiertää. Toivottavasti muistan laittaa sen kiertämään edelleen! Meillä kyllä suvussa on tapana huolehtia vanhoista, lapsettomistakin sukulaisista ja vierailla heidän luonaan ja hakea kylään. Tämä lienee nykyään jo harvinaista? Osaanpa nyt ainakin olla kiitollinen, kun luin teidän tekstinne! Kiitos! Ja toivon, että omat vanhempanne eläkkeelle jäätyään alkavat pitää yhteyttä lapsiin. He jäävät muuten paljosta paitsi.

Vierailija - 13.10.2009 22:55  (6/16)

viela isovanhemmista...

Ymmarran taysin tuonkin kannan asiaan, mutta kuitenkin hiukan ihmettelen, etta vieko se lapsenlapsi oikeasti niin paljon energiaa,eiko sen pitaisi antaa sita myos...
Olisi vaan valilla niin ihana tietaa, etta isovanhemmille voi vieda lapsen hoitoon esim. etta saisi itse valilla levata vaikka yhden sunnuntai aamun tms. Talla hetkella tilanne on nimittain se, etta jos joksikin illaksi tarvitsisi vaikka muutaman tunnin lapsen kanssa olijaa niin aika pitaa sopia jo kuukausia etukateen, vaikkakin vanhemmat ovat elakkeella. Ja kyse ei siis todella ole huonoista valeista, vaan siita, etta omat vanhemmat ovat vain niin kiireisia...

Vierailija - 14.10.2009 8:50  (7/16)

On kokemusta myös siitä,

että isovenhemmat eivät kelpaa ja lapsen ei edes haluta viettävän aikaa ja tuntevan isovanhempiaan.

Vierailija - 14.10.2009 11:43  (8/16)

meillä lapset eivät vietä aikaa keskenään isovanhempien kanssa....

Syynä tähän tilanteeseen on isovanhempien alkoholin käyttö. Koen että on edesvastuutonta antaa lapsia päihtyneille isovanhemmille. Asiasta keskustellessa heidän kanssaan on heidän kantansa se että yritän määrätä heidän elämäänsä ja komennella.

Olosuhteista johtuen yritämme mahduttaa vierailumme isovanhempien luona mahdollisimman päihteettömään aikaan. Arki-iltoihin tai perjantai iltapäivään. Viikonloppuisin ovat lähes poikkeuksetta kännissä. Meitä syyllistetään siitä ettemme anna lastemme viettää aikaa heidän kanssaan niin paljon kuin haluaisimme. Mutta yksi venereissun päättyminen siihen että pappa otetaan poliisiveneen kyytiin riittää.

Vierailija - 14.10.2009 13:08  (9/16)

Kumma, että vanhemmat tarvitsee lepoa

lapsistaan, mutta heidän 30 vuotta vanhemmat isovanhemmat pitäisi vain piristyä lastenhoidosta.

Vierailija - 14.10.2009 13:42  (10/16)

Ap jatkaa

Ei ole kyse pelkästään lastenlasten hoitamisesta, vaan ajasta - siitä että edes kerran kuussa voisi kyläillä joko puolin tai toisin - siis nähdä, jutustella ja vaihtaa kuulumisia.

Sitten kun isovanhemmat asuvat vanhainkodissa, niin varmaan ihmettelevät jos lapsenlapsia ei kiinnosta käydä katsomassa vieraaksi jäänyttä mummua/vaaria joka lepäsi ne muutamat vuodet kun lapsenlapset olivat pieniä. Omaa aikaa siellä vanhainkodissa sitten saa enemmän kuin tarpeeksi.

Vierailija - 14.10.2009 20:44  (11/16)

Rakkautta on

Miksi ette vain mene kylään tai mökkeilemään isovanhempien kanssa...50-57v on vielä omat villityksensä menossa, eivätkä ehkä vielä hyväksy omaa isovanhemmuuttaan, mutta älä huoli tulee sekin aika, että olette lasten kanssa tervetulleita. Ei pidä katkeroitua itse eikä katkeroittaa lasten mieliä asialla. Itselläni on esimurkulainen ja viihdevuodet tulossa ja kolme iki-ihanaa lastenlasta, mutta toisina olen niin väsynyt töiden ja kotihommien jälkeen että suorastaan toivon ettei vain kukaan tulisi just nyt. Onnetonta tämäkin, halua olisi antaa aikaa vielä enemmän, mut kun ei vain enään rahkeet riitä. Kannattaa jutella avoimesti omien ja appivanhempien kanssa ja miettiä miten yhdessäoloa voisi lisätä niin ettei kenenkään tarvitse "pelätä hoitohukeja" :)
"Kasvattaja"

Vierailija - 15.10.2009 7:07  (12/16)

Kokemuksesta voin sanoa

että vaikka isovanhemmat kuinka hoitaisi lapsenlapsiaan, se ei takaa, että lapsenlapset pitäisi yhteyttä kun isovanhemmat vanhenee.

Tässä esimerkki. Vanhempani hoisivat sisaruksieni lapsia hyvin paljon niiden ollessa pieniä. He ovat nyt aikuisia ja äitini leski 80 vuotta, joka tarvitsee paljon apua kotona asumiseen. Sisarukseni ja heidän aikuiset lapsensa ei auta vaan kitisee, että toivottavasti mummi ei tuhlaa rahojaan, jotta jäisi eläkettä.

Itse olen iltatähti, joka teki lapset vanhoina. Omien lasten hoidon sivussa olen auttanut mummia ja toiminut hänen omaishoitajananaan. Mummi on tosi tärkeä murrosikäisille lapsilleni, vaikka mummi ei ole pystynyt päivääkään heitä hoitamaan.

Eli nämä ihmiset, jotka hoidattavat lapsensa isovanhemmille, napsivat rusinat pullista. Käytetään vanha ihminen loppuun ja kun hänestä ei ole enää hyötyä, unohdetaan. Vanhuksen hoito jää usein sille, ketä hän ei ehtinyt auttaa kun aika ja jaksaminen meni näille haukoille, jotka vaativat, että isovanhempien elämäntehtävä on tukea pelkästään heitä, eikä elää omaa elämäänsä.

Vierailija - 15.10.2009 15:41  (13/16)

mummot itsekkäitä..

Meillä 4 lasta, viimeisen kolmen vuoden aikana on mummo hoitanut lapsia kerran. Heillä ei muita lapsenlapsia ole, eikä lapsiakaan kuin yksi, mieheni. Tälläkin hetkellä mummo on vuorottelevapaalla, eikä silti jaksa/viitsi hoitaa lapsenlapsiaan. viime syksynä kysyimme häneltä vuorottelevapaan mahdollisuutta, jottei tarvisi kuopusta viedä hoitoon, vastaus oli; ei voi jäädä vuorotteluvapaalle, koska se pienentää tulevaa eläkettä. ja kas, puolivuotta myöhemmin mummo olikin vapaalla, tosin, hups..unohti kertoa meille asiasta!! Ja ikää tällä meidän mummolla ei ole kuin 53v, eikä käy missään, eikä harrasta yhtään mitään. joten voisi kuvitella että lapset toisivat hälle suurta iloa ja riemua, vaan näin ei ole. Toivonkin että itse sitten joskus tulen saamaan lastenlapsia ja että silloin muistaisin, kuinka inhottavaa oli kun ei todellista kiinnostusta lapsiin mummolta löytynyt. Ei voi olla liikaa pyydetty, että isovanhemmat oma-aloitteisesti olisivat kiinnostuneita jälkeläisistään.

Vierailija - 16.10.2009 8:37  (14/16)

Huh, luoja varjele minua tuollaisilta miniöiltä

ja tytöiltä.

En yhtään ihmettele, että mummo otti vuorotteluvapaan salaa. Sinä olisit työntänyt 4 lasta mummille hoitoon ilmaiseksi.

No, te tajuatte kun olette itse mummoiässä. Työelämän vaatimukset ovat kovia. Silti eläkkeeseen on pitkä aika. Jaksamisellakin on rajansa. On kyllä sääli jos on niin vaativainen tyttö tai miniä, että pitää vapaatkin ottaa salaa kun heti on joku tuppaamassa lisää töitä.

Tehkää lapsia vain sen verran, minkä jaksatte itse hoitaa. Ei lapsia voi tehdä sillä ajatuksella, että teen ihania vauvoja ja kyllä äiti/anoppi hoitaa ne pois.

Vierailija - 18.10.2009 23:00  (15/16)

Suhteellisuudentajua.

Harva varmaan täyspäiväistä hoitajaa mummista kaipaa. Silloin tällöin hetki yhdessä.. se olisi jo luxusta. Sukupolvien välinen yhteydenpito. Tässäkin keskustelussa vain perätään äitien ja mummien tarpeita vaan mitkäs ne lasten tarpeet taas olikaan??? Ja kaikilla tulee varmasti tilanteita että väsyttää, niin miniöillä kuin mummeilla. Ketuttaa tämä suomalainen mentaliteetti että yksin pitää pärjätä vaikka mikä olisi. Tervettä yhteisöllisyyttä.. sitä täällä kaivataan. Tämän päivän Hesarin sunnuntaiosiossa oli hyvä juttu sodan jäljistä: suosittelen luettavaksi! Niillä traumoilla täällä vielä mennään.

Vierailija - 19.10.2009 15:39  (16/16)

Oiskohan vähän eri asia...

...hoitaa niitä lapsia 24/7 kuin tavata tahi peräti hoitaa heitä esim. illan verran kuukaudessa??
Ymmärrän kyllä, että leikki-ikäisten seura voi olla varsin väsyttävääkin, mutta harvempi sitä isovanhemmille jokapäiväisesti tuputtaakaan.
Onneksi oma isäni sekä appivanhempani viihtyvät lastenlastensa seurassa erinomaisen hyvin silloin kun on mahdollisuus heitä tavata! :)