Keskustelut

« Takaisin keskustelujen etusivulle

---

Äidit

» Opiskelijaäidit

Näytä viestit peräkkäin | Näytä viestipuu

Viesti

Uniliinu - 11.5.2008 21:36  (1/10)

opiskelija ja vauvakuumeinen, muita?

Onko muita opiskelijoita joilla on vauvakuume, mutta ei yritystä...itsellä ollut kuumetta jo kaksi vuotta, opintoja jäljellä useampi vuosi.. asiasta keskusteltu kumppanin kanssa, haluaa että käyn koulun loppuun... kovasti mietityttää että mitä elämältä haluan, perheen nuorena vaiko unelma-ammatin, koskaan ei voi tietää että saako edes lapsia.. joten ei tiedä miten olisi parasta.. joskus mies suhtautuu positiivisestikin kuumeiluun, mutta vain joskus..
jos saisimme lapsen kun opiskelen pelottaa että miten pärjäisimme, tukiverkko pieni ja tulotkan eivät kummoiset... miksi ei voi saada kaikkea nyt ja heti.. olisi kiva jo valmistua ja saada lapset...
tässä tälläistä "avautumista", kun ei oikein voi muuallekaan... onkohan kellään samanlaisia ajatuksia?

Vastaukset

Hippiainen - 15.5.2008 17:15  (2/10)

Täällä myös vauvakuumeinen

Sillä erotuksella että meillä jo yksi lapsi, joka syntyi ensimmäisen lukuvuoden keväällä kun olin aloittanut yliopisto-opinnot. Nyt olisi kova vauvakuume taas, teen parhaillaan kandityötäni. En millään jaksaisi odottaa valmistumiseeni saakka ja melkein ollaan jo päätetty aloittaa yritys tässä kesän aikana:)

Onhan se välillä raskasta kun lapsi on esim kipeä ja samaan aikaan painaa harjoitustöiden deadlinet päälle. Mies kuitenkin auttaa tietty parhaansa mukaan. Mä oon opiskellu hitaasti oikeastaan koko äitiysloman ja hoitovapaan ajan (tyttö sattui olemaan helppo ja kova nukkumaan vauvana), nyt lapsemme on 3v ja on perhepäivähoidossa eli olen taas kokopäiväopiskelija.

Rahallisesta puolesta olen sitä mieltä, että todella pienelläkin tulee toimeen. Mä sain minimiäitiysrahaa aikoinaan, mutta nostin välillä aina opintotukeakin (sen verran kuin opintoja kertyi).

Tietysti paljon riippuu opiskeltavasta alastakin, mun alalla voi aika paljon suorittaa kirjatentteinä kun taas jossain koulumuotoisemmassa opiskelussa se ei niin helposti onnistukaan. Tosin tunnen erään joka sai lääkiksen aikana kolme lasta eikä opiskelut juurikaan venyny:)

Eli rohkeasti vaan yrittämään jos/kun sitä oikeasti haluaa:)

-Kivi- - 19.5.2008 15:46  (3/10)

Niinpä

Rohkaisen ehdottomasti hankkimaan lapsen nyt ja heti! :) Koita saada miehesi ympäripuhuttua, ja muista aina se, että lapsen tulolle ei voi määrittää ihannetuloaikaa. Lapsen tulohetki on aina juuri se oikea hetki. Toimeentulo voi olla tiukkaa, mutta ei ylitsepääsemättömän. Opiskelen itse 1. vuotta yliopistossa ja vauveli on tulossa joulukuussa. Eikä siinä vielä kaikki, asumme miehen kanssa lukuvuodet eri paikkakunnilla ja rakennamme taloa tähän kaiken päälle.

Joten tee nyt niin kuin parhaalta tuntuu. Ihanneikä saada lapsi on siinä parinkympin kieppeillä, munasolut ovat terveitä ja hedelmöitymisikä paras. Nuori ihminen jaksaa myös fyysisesti ja henkisesti paremmin lapsen tulon kuin kolmikymppinen! Tiedän paljon äitejä jotka ovat opiskelleet lastentulon aikoihin. Älä suunnittele liikaa elämää vaan elä hetkessä!
Onne yritykseen!

Rivellin - 11.6.2008 9:57  (4/10)

Nonih

Täällä kans opiskelija ja vauvakuumeinen (varmaan neljäs vuos menossa jo :D)!

Opiskelen toista vuotta (eli syksyllä alkaa kolmas) lastenohjaajaks ja nyt ollaa avomiehen kans päätetty et ens kuussa aletaan yrittää vaik onkin mun koulu kesken. Koulun voi aina käydä loppuun myöhemmin, mut sillo ku on se hetki et nyt tehään lapsi ni sit tehään lapsi eikä venttailla taas seuraavaa kertaa joskus sadan vuoden päähän. :)

On nimittäin vauvakuume taas huipussaan ja nyt se vauva halutaan ja piste. Mulle henkkohtasesti perheen perustaminen menee koulun edelle.

Ja voihan olla et ei ees tärppää heti ekal kerral (eli ens kuussa jollon laskettu aika olis joskus huhtikuussa), ko se voi hyvinkin olla et kroppa tarvii puolki vuotta pillereistä tasautumiseen ja sit vasta tärppää ja sit koulu onkin ohi jo ennen laskettua aikaa.

Että sinänsä mua ei huoleta koulu ollenkaan tässä vaiheessa. Lapsi tulee ennen koulun päättymistä jos on tullakseen. :)

vaippaliina - 20.6.2008 19:07  (5/10)

Miehelläni ainainen vauvakuume ja minä yritän opiskella

Tosin on niitä vauvoja tupsahtanutkin, mutta opiskelen kuitenkin. Opiskelu on vain yhdenlainen elämäntapa. Ei se tarkoita, etteikö lapsia pitäisi tehdä. Meneehän toiset töihinkin, vaikka on lapsi. Joo, kyllä opiskelu vaatii enemmän, kun ei läksyjä ja tenttien lukua voi jättää kouluun. Opiskelu on aamusta iltaan ja monesti yötyötäkin. Rankempaahan opiskelu on vauvan kanssa, Kuitenkin se on vain yksi elämisen muoto.

deeli86 - 20.8.2008 21:51  (6/10)

täällä taas yksi vauvakuumeinen opiskelija

Eli toista vuotta aloittelen yliopistossa, enkä oikein tiedä, onko oikea ala vai ei. Olen ajatellut opiskella ainakin kandiksi asti - en tosin tiedä, onko siinä sinänsä mitään järkeä...kaikilla aloilla ei ilmeisesti arvosteta kovastikaan vain kandin tutkintoa. Ensi syksynä ollaan päätetty aloittaa ensimmäisen lapsen yritys. Ensi kesänä saan varmaan pakolliset harjoittelut suoritettua, joten olen tuudittaudtunut sen toiveen varaan, että vauvan ohella saisi muutamat viimeiset kurssit suoritettua...

Rakastan opiskelua, mutta jotenkin on huono omatunto, jos vain opiskelen valmistumatta aikataulussa. Kun mies valmistuu amk:sta näillä näkymin kahden vuoden päästä keväällä - ja toivon mukaan esikoisemme syntyisi juuri tuolloin.

Toisaalta arvostan kovasti opiskelua ja uraa, mutta toisaalta tiedän, ettei lasten saaminen ole mikään itsestäänselvyys. Olen kuitenkin onnellinen siitä, että alamme ensi vuonna yrittämään...Ehkä ne opiskelut siitä lutviutuvat ohella...

madonna - 23.9.2008 1:00  (7/10)

uniliinulle

joo, mulla aivan sama tilanne! Tai melkein. Oon 22 ja mies 23, ite opiskelen mutta valmistun ihan ens vuoden alussa. Hirvee kuume ollu jo tosi kauan mut mies ei oikee oo viel lämmenny. Haluu kyl lapsia ja on loistavaa isä tyyppiä mut sanoo vaa et ei iha viel. Enkä tiiä mistä kiikastaa. Oltu pari vuotta yhes.. Itse oisin valmis äidiks. Tuntuu iha hirveeltä ku on palava halu ja lapsenkaipuu ja toinen ei vielä suo sitä auvoa. Itkeä vollotan harvase päivä tän asian takia. Ollaa kyl jätetty ehkäisy pois jo kesällä eli raskaus on teoriassa mahdollinen mut ei oo viel "tärpänny"... Eli mies ei vielä haluu lasta vaikka se voi tulla hetkellä millä hyvänsä ku aina ei käytetä kortsuu ollenkaa.. aika hullunkurinen juttu. Oon kysyny siltä et mitä tekis jos tulisin yllättäen raskaaks ja se sano et ei ainakaa jättäis yksin lapsen kans. Eli kuitenki kuulostaa iha hyvältä. Eli siis joka kerta toivon et tulisin "vahingos" raskaaks. Mies on täysin tietoinen raskauden mahdollisuudesta jos ei käytä kortsuu, koska tietää et jätin pillerit pois. Eli mä en tee mitää siltä salaa. Sen täytyis vaa hyväksyy jos tulisin raskaaks ja tiedän et se hyväksyis.

bonnie - 1.11.2008 11:42  (8/10)

Myös yksi vauvakuumeinen

Minullakin vauvakuume on vaivannut koko opiskeluideni ajan. Mies on lämmennyt hieman ajatukselle vauvasta, mutta ei tarpeeksi. Toisaalta nyt on hyvä ja järkevä syy minullakin odottaa jonkun aikaa ennen kuin yrityksen aloitamme, sillä olemme menossa elokuussa naimisiin, eikä silloin haluta olla ihan pienen vauvan äiti. Olen kuitenkin sanonut miehelle, että häitten jälkeen haluan aloittaa yrityksen. Vielä en mitään varmaa vastausta ole miehen ajatusten perusteella saanut, mutta uskon kyllä, että hänkin tähän suostuu, sillä valmistun vuoden päästä.

Meyreed - 9.11.2008 12:24  (9/10)

Vauvakuumeinen opiskelija ilmoittautuu.

Vauvakuume on vaivannut piiiitkään. Taisin haluta lasta jo 14-vuotiaana mutta en sentään onneksi hankkinut! Nyt olemme sulhon kanssa opiskelemassa, hän valmistuu todennäköisesti keväällä/kesällä 2010 ja minä valmistun kandiksi samaan aikaan. Meillä on häät ensi elokuussa kuten auro-ralla :) . Ollaan ajateltu että häiden jälkeen, syys-lokakuussa ryhdyttäisiin yrittämään. Tämä tarkoittaisi että jos tuuri käy, syntyisi lapsemme kesällä 2010. Olemme tuolloin 21- ja 27-vuotiaita.

Nyt vähän mietityttää että pystynkö itse tekemään kandin työni valmiiksi raskaana ollessani ja valmistuuko mies ajoissa jos vauva syntyy ennen hänen opinnäytetyönsä valmistumista... Olisi se vaan mukava pitää ristiäiset ja molempien valmistujaiset samalla kertaa!

Sitten on tietysti aina rahahuolet. Minä aion kuitenkin opiskella vielä maisteriksi vauvan kanssa vietetyn välivuoden jälkeen ja jos mies ei valmistukaan silloin kuin pitäisi niin miten sitä pärjää... Toisaalta perheessäni on tälläkin hetkellä yksi vaippaikäinen ja kaikki sängyt, vaunut, hoitopäydät ja muut saadaan "perinnöksi" ihan ilmaiseksi. Olemme siis mielestäni melko onnellisessa asemassa. Nyt vain toivotaan että tärppää sitten ensi vuonna.. :) Tsemppiä teille kaikille kuumeisille, toivottavasti kaikki saavat miehensä mukaan kuumeiluun!

Zinnie - 9.11.2008 22:08  (10/10)

Näin meillä

Meyreed, olen kanssa haaveillut vauvasta tai miettinyt äidiksi tuloa jo 13-vuotiaasta asti, mutta tiedostanut aina että haluan lapsen vasta 20:nä. (tietysti odottaen, että on löytänyt sen sopivan miehen rinnalleen :D). Olen nyt siis 20 vuotta ja olen kihloissa 25 vuotiaan miehen kanssa, asumme yhdessä ja olemme seurustelleet 2 vuotta.

Mutta siis nyt nyt varmaan näihin "varjopuoliin". Opiskelen lähihoitajaksi yo-pohjaisella linjalla, puoli vuotta nyt kohta käytynä ja 1 ja puol vuotta jäljellä. (tosin haen tässä opiskelemaan lisäksi vielä amk:hon sosionomiksi).. Mieheni opiskelee parhaillaan myös ja hänellä on 1 ja puoli vuotta myöskin jäljellä. Ehkä tosissaan on järkevintä opiskella ja sitten vasta hankkia perhe. Kaikki toitottavat minulle sitä (paitsi tietysti ne jotka vähän ymmärtävät minun tilaa ja jotkut ystävät). Tiedostan nimittäin, että minun on opiskeltava ja valmistuttava, ja aion tehdä sen, mutta miksi minun pitää tehdä samalla tavalla kuin muut. Usein minulle sanotaan "opiskele ensin, ja kun olet opiskellut, niin ole ainakin 6kk töissä niin saat kaiken hyödyn" yms. Niin tuossahan sen huomaa, että se sitten siirtyisi... Jos tuollain ajattelisi, niin huomaisi kohta, että olisi päälle neljäkymmentä. Ja siis aina on jotain edessä ja eikä olisi koskaan sopiva hetki esim. opiskelu, työelämä alkamas, työelämä parhaassa vaiheessa yms. Ja niin kuin tuossa on tullut ilmi niin pienelläkin pärjää jos tekee sen eteen jotain.

Tällä hetkellä itse käyn opiskelun oheella töissä lapsiparkissa (ja vaikka moni sanoo, että siellä ne lapsihaaveet vähäksi aikaa jää, niin ei ne vaan pahenee), joten siis vähän kertyykin jotain säästöön kummaltakin kun mieskin on töissä. Laitamme rahaa säästöön joka kuukausi ja ilmeisesti myös äitiyspäiväraha kertyy tuossa jos on töissä ollut puolen vuoden ajan (selkeästi kirjoitettu :D). Olen kovasti siis ottanut kaikkea huomioon, mutta silti inhottaa kun tulee sitä nihkeilyä, että "mieti vähän" sitten yksi ikäiseni tuttava sanoin "sun elämä menee pilalle". en näe oikeaasti asiaa noin, en ollenkaan. Koen että äitiys on se minun juttuni, mutta aion opiskella, mutta miksi ei voi yhdistää molempia. Sehän on vain järjestelykysymys pidemmän päälle, eikä kuulu muille jos itse on valmis ja puolisokin. vai mitäs mieltä olette`?

marjutti86 - 10.2.2009 19:13  (11/10)

kuumeilua..

opiskelen amk:ssa, jäljellä vielä n. vuosi. avopuoliso armeijassa tällä hetkellä, ja olen kuumeeni tartuttanut häneenki :)
pillereitä syön vielä, mutta ollaan mietitty niiden pois jättämistä. sitähän ei tiiä millon tärppäis..

ei mua haittais yhtään vaikka en ehtis valmitua ennen vauvan tuloa, en tiiä jaksanko oottaa enää ku kuume on niin kova :D mieskin on kyllä sitä mieltä et eiköhän me tässä kevään aikana yritys aleta, kuitenkin niin luultavasti et vauvan tulo menis tuonna vuoden 2010 puolelle. ehtis mieskin olla armeijan jälkeen töissä jonkun aikaa.

en minä näe tyhmänä sitä että ammattiin ei ole valmistunu vielä kun vauvan teko alotettas, tärkeintä kai on että on henkisesti valmis tarjoamaan lapselle rakastavan ja ehjän kodin.

Johku01 - 17.2.2009 18:18  (12/10)

Vauvakuumeinen

Kävin jo kyllä joinimassa tuonne vauvakuumeiset 2010 mut ku kuitenkin opiskelija olen niin tännekki sitte :) Vuosi vähän päälle olisi vielä jäljellä ja kyllä syksyä ootellaan kummatki, minä ja mies. Kyllä itse ainakin aion valmistua ennen vauvaa, sen takia kylläkin vain että en varmasti enää kiinnostu opiskelujen jatkamisesta, ja töihin olisi mukava suoraan hakea sitten kun vauveli tai no lapsi vähän vanhempi :)

aavehamsteri - 17.5.2009 0:18  (13/10)

Myös täällä kuume

Myöskin täällä vauvakuume ja vieläpä isännässäkin! Arveluttaa vain, että vauvan takia pitäisi vaihtaa asuntoa isompaan, itselläni on vielä opiskelut ihan kesken eikä isäntä ole suurituloinen, vakituisessa työssä kuitenkin. Olisi vain niin kiva saada lapset jo nuorena (täytän kohta 20, isäntä 25). Aww, kun voisi vain toteuttaa haaveensa ilman raha-asioista huolehtimista!