Seuraa 

Kaipaisin vinkkejä miten olette pärjänneet taloudellisesti kotihoidontuelle siirtymisen jälkeen. Mies ei ole innostunut asuntolainaerien pienentämisestä ja nyt mietin pääni puhki miten saisimme rahat riittämään, jotta lapset voisivat olla kotihoidossa siihen asti kunnes nuorimmainen täyttää 3 vuotta. Heitelkäähän ideoita, kiitos jo etukäteen.



Lottovoitto on epätodennäköinen, joten muita keinoja on tässä keksittävä.

Kommentit (13)

Eli vaatteet ja tarvikkeet kirpputorilta, huuto.netistä/ täältä myyntipalstalta jne. ja vastaavasti vanhat myyntiin. Kaveripiiristä voi myös pyytää tavaroita lainaan: yllättävän monet pitävät lastenvaatteita ja -tarvikkeita jemmassa seuraavaa lasta odottamassa.



Turhan auton käytön välttäminen.



(Ok, itse olen palannut osa-aikatyöhön, että hyvähän minun on sanoa...)

Raha-asioissa " viisaampi" tai jämptimpi hoitaa budjettia. Meillä on molemmilla omat rahat ja on sovittu niin että mies maksaa palkastaan vuokrat ja laskuista niin paljon kun vaan pystyy. Minä huolehdin sitten että minun kotihoidontuesta ja lapsilisistä riittää koko kuulle rahaa ruokaan.



Meillä suurimmat ruoka säästöt tulee kun suunnitellaan ruoka listaa viikoksi tai kuukaudeksi eteenpäin ja säilötään ne sitten pakastimessa. Nyt kun meillä ei enää ole kiinteää vesimaksua niin säästöä tulee myös kun käydään kokoperhe joka viikko " lenkkisaunassa" pesulla ja pyykit pestään ilmaisessa pesutuvassa. Lasten vaatteita ja isompia harrastus välineitä pyydetään lahjana sukulaisilta tai ainakin pyritään huomioimaan tulevat pyörä ostokset ym. jo vuottakin aikaimmin ja yritetään pitää sitten silmät auki jos jostain saisi edullisesti käytetyn. Yleensäkin kannattaa puhua tutuille että pitäis ostaa esikoiselle pyörä ja kuopukselle luistimet... Usein tutut sitten soittelevat että nyt olis tämmöstä pyörää siellä ja suksia täällä tule katsomaan kelpaako. Puhelimella ei kauheasti soitella mutta netti on meidän perheessä auki koko päivän.



Kannattaa miettiä mistä on valmis luopumaan ja mikä riittää siihen että elämä on kuitenkin vielä elämisen arvoista. Herkut ja ylellisyys tuotteet voi jättää muutamaksi kuukaudeksi jos tulee tiukka paikka mutta niin ei jaksa vuodesta toiseen. En tiedä millaisista summista on kyse tai kuinka paljon jo nyt tingitte esim. päivittäisistä ruoka ostoksista. Mutta arvelisin että meillä kyllä tuolla ruolalistalla säästetään jo 100-200¿ kuussa jos listaa ei ole tulee ostettua paljon melko turhaa.



Kotona voi itse leipoa leipää ja tehdä lihapullia ja ruokaa itse edullisemmin jos vain taitoa ja aikaa riittää. Lapset on onnellisia ihan takapihalle tai lähi metsään tehdystä koko perheen eväsretkestä eli he ei välttämättä tarvitse sen ihmeellisempää toimintaa. Telkkarista tulevat lastenelokuvat kannattaa myös hyödyntää pimennetään olohuone ja paistetaan popkornia askarrellan vaikka kaikille omat elokuva liput...



Tovottavasti näistä pienistä säästövinkeistä olisi jotain apua. Yleensä ihminen pärjää jos on valmis laskemaan elintasoaan ja nauttimaan siitä tarkeimmästä läheisistä ihmisistä. Rahaa tulee ja menee mutta ihmiset pysyy.



nuttu

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olen kanssanne tismalleen samaa mieltä, että lapset ovat pieniä vain kerran ja asuntolainaa ehtii maksaa myöhemminkin. Mies kuitenkin haluaisi maksella lainaa samaan tahtiin kuin aiemmin.

Meillä aivan loistava ratkaisu on ollut mun osa-aikatyö. Äitiysloman loputtua aloitin työt 2pv/vko. Noina päivinä mummot tai iskä on hoitaneet tyttöä, joten hoitopaikkaa ei tarvinnut hankkia ja niinpä saan myös kotihoidontukea. Lisäosaan mun ansiot toki vaikuttaa, mutta reilusti plussalle kuitenkin jään. Laskin jossain vaiheessa, että menetin suurinpiirtein yhden päivän palkan verran lisäosasta per kuukausi, eli n. 7 työpäivän palkkani verran tulomme nousivat kuukaudessa verrattuna siihen että olisin koko ajan kotona.



Toki olen ollu onnekas että sain moisen järjestelyn sovittua työnantajan kanssa + mummot onneksi innokkaina lapsenvahteina. Muutenhan ei olisi koko juttu onnistunutkaan. Ja pari työpäivää viikossa on ollu oikein sopiva työtahti, mukavaa vaihtelua kotielämään. Nyt olen muutaman kuukauden tehny täysiä tunteja, koska jään ensi viikolla uudelle äippälomalle. Näiltä kuukausilta kotihoidontuen lisäosa on tietenkin jäänyt kokonaan saamatta.

lapset on pieniä. Velkaa voi hoitaa koko loppuelämän (eikä silti tarvitse). Meillä on ollut aina asuntolainaa ja nyt on 3. kerta kun on pyydetty pankista ja saatu ns. vapaavuosi eli maksetaan vain korkoja eikä lyhennetä lainaa. Tämä on mielestäni täysin arvokysymys. Kummanko laitatte etusijalle lapset vai rahan?



terv. neljän äiti

mutta meillä ainakin näin..

täyskestoillaan, sillä säästää jo pitkän pennin (tosin meillä on oltu kuiviakin 1,5 vuoden iästä päivin öin),

ruokaa kannattaa tehdä mahdollisimman alusta itse (porkkanat ja perunat ostetaan säkissä ja säilötään kellarissa..tää tosin vaatii et on kylmäkellari), kesällä kasvihuoneessa kasvatellaan kaikenlaista, samoin avomaalla (salaatit, herneet, yrtit, tomaatit..) ja marjapuskat, omenapuut ja luumut tietenkin syödään ja säilötään ..metsämarjoja ja sieniä kerään sitten pakkaseen seuraavan talven tarpeiksi..

kaupasta siis ne peruselintarvikkeet, maidot ja hedelmät..

sämpylät ym.halpoja myös tehdä itse..

ei olla kyllä kauheesti ajateltu noita säästötoimenpiteinä, kun miehen palkka riittää ihan hyvin (tai ehkä juuri siksi riittää?)..

yleensä ostetaan hyvää ja kestävää tavaroiden ja vaatteiden suhteen..(esim.lapsille ruskovillan villahaalareita, merinovillakalsareita ja aluspaitoja, silkkipitkiksiä ennemmin kun jotain huonolaatuisia halpistuotteita) tai vähän kalliimpi kodinkone joka on saksassa valmistettu kiinalaisen sijaan..noin säästää pitkässä juoksussa..

Puhupa miehellesi järkeä. Nimenomaan mikään muu ei meillä ainakaan tuonut helpotusta kuin lainaerien pienentäminen. Se olikin yksi ja ainoa riittävä toimenpide. Kun lainaerien suuruutta tiputettiin yhteensä n 300 euroa niin johan riitti rahat. Laina-aika tosin piteni aika paljon, mutta lyhenee kuitenkin emme siis käytä vain korkojen maksamiskuukausia. Ne on vielä hätävarana. Mutta miksei ei? Onko johonkin kiire? Siis olla ns lainaton. Itse ainakin asennoidun niin, että maksan vaikka loppuelämäni lainaa vähän niin kuin jotkut maksaa vuokraa. Ja halvemmalla pääsee näin. Ja kun menee töihin, voihan lainariä taas nostaa.

Muita keinoja on tietty, että tekee vaikka iltatyötä, kun on ensin hoitanut lapsia päivän kotona, mutta itse en ainakaan jaksaisi. Ja sitten herkästi menettää kotihoidontuen lisäosan eli lopputulos voi olla + - =0.

Mutta jos jollakulla muita keinoja niin onhan niitä kiva lukea.

en tiedä minkä ikäinen nuorimmaisesi on, eli kauanko vaippaikää vielä jäljellä, mutta kestovaipat ovat kyllä meillä säästäneet pitkän pennin!



Alkusijoitus voi tuntua suurelta, mutta kestovaipathan voi ostaa käytettynä, ja myydä eteenpäin!

Jossei isoista kuluista kuten lainanlyhennyksistä ja autosta halua nipistää, kuten meillä, niin sitten jää pienet asiat jäljelle:

*Ei tehdä isompia loma- ym. matkoja. Johonkin laivareissuunkin kuluu yllättävästi rahaa, etelänreissuja meillä ei olla tehtykään.

*Ei tilata tai lopetetaan lehdet ja mahdolliset jäsenmaksut yms. turhat ja pidetään puhelinkulut pieninä.

*Säästetään ruokakaupassa ja vaatteissa. Tässä en ole kovin hyvä, mutta jotain pientä sieltäkin saa aina nipistettyä. Isommat vaatehankinnat itselle jätetään aina sitten töihinpaluun jälkeiseen aikaan.

*Sitten lopuksi, jossei muu auta, niin mies tekee ylitöitä että talous saadaan tasapainoon.



Toisaalta meillä on varauduttu yleensä aina jonkin verran etukäteen hoitovapaaseen, joka auttaa. Varsinkin opintolainoja yms. on yritetty maksaa ennen hoitovapaata pois ja muutkin isommat hankinnat (ja harrastusvälineet) on hoidettu jo etukäteen pois alta. Sitten hoitovapaan vuoden-parin aikana ei tarvitse niin ylimääräisiä laittaa mihinkään, tietysti jotain yllätyksiä voi tulla, mutta pientä " vararahaa" on jätetty niihin.

Meillä sovittiin niin että maksellaan asuntolainan korkoja tämä muutama kuukausi minkä olin hoitovapaalla. Tai olen vieläkin, kaksi viikkoa jäljellä :) Muuten ei olis tullu kuuloonkaan jäädä kotiin. Halusin kuitenkin jäädä. Ihan sama maksaako asuntolainaa esim. 16 vai 17 vuotta, tyttö on kerran vain pieni!

Muuten sit...yritin säästää ruokamenoissa. Säästöä tuli kummasti kun karsi kauppakerran 1/viikko. Aiemmin saatoin käydä joka päivä kaupassa ja näin kertyi heräteostoksia. Nyt ostetaan koko viikon sapuskat kerralla. Mitä nyt maitoo haen lähikaupasta. Yritän tehdä myös suurempia satseja sapuskaa ja tehdä esim keittoruokia jotka kestää kauemmin..

menoja pystyy yllättävän paljon karsimaan kun on pikku pakko! :)

Jos laina on yhteinen niin kyllä miehen pitäisi sunkin mielipidettäsi kuunnella. Tai tee paperille laskelmat, minä tienaan tämän verran ja tässä kulut, maksatko sinä kaiken ylimenevän ;)



Nojuu, eli meillä pienennettiin lainaerää, ei pelkille koroille asti menty, mutta pienempi erä. Sitten tätä varten on kyllä säästetty ennen äitiyslomalle jäämistäni.



Menot kuriin, kaikki hankinnat minimiin. Tämä tulee tekemään tiukkaa.... varsinkin vaatteiden hankintaa ajatellen ;)



Ja niin, mies maksaa kyllä suurimman osan palkastaan.

meillä on asuntolaina-aika jo muutenkin sikapitkä, alunperin 25v josta on vajaa 23v jäljellä joten emme ole halunneet lähteä kuukausieriä pienentämään. näin pitkässä lainassa siitä ei edes ole merkittävää hyötyäkään kun lyhennys on melkein sama olipa laina-aika 25v tai 30v, erotus on vain joitakin kymmeniä euroja.



joten muita keinoja on ollut pakko keksiä. nuo aikaisempien jo luettelemat säästövinkit ruuassa ja matkustelussa ym. on käytössä meilläkin. sen lisäksi olen sitten käynyt osa-aikatyössä. keskimmäisen hoitovapaan aikana tein peräti 50% työaikaa ja äitini hoiti lapset sillä aikaa. nyt en aio tehdä niin paljoa vaan tarkoitus on ainakin aluksi tehdä 4-6 työvuoroa kuukaudessa ja katsotaan riittääkö se. minulla työnteko kannattaa jos teen enemmän kuin yhden työvuoron per kuukausi, hoitolisä on kuitenkin niin pieni että tienaan saman verran yhdessä illassa.



itse olen tykännyt kovasti tästä systeemistä. rahallisen hyödyn lisäksi nautin siitä, että pääsen välillä " töihin lepäämään" . työvuoro tuo mukavaa vaihtelua kotirumban pyörittämiseen ja jaksan taas kotona paremmin lasten kanssa kun pääsen välillä hetkeksi pois. toisaalta pääsen näkemään sitäkin että mitä se työnteon ja perhe-elämän yhdistäminen oikein on ja olen onnellinen siitä ettei minun tarvitse vielä olla täyspäiväisesti töissä ja voin hoitaa lapset kotona.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat