Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Tuli vain mieleeni, kun aikaa sitten tuolla lemmikit & harrastukset puolella joku kaupitteli sekarotuisia pentujaan, ja sai tyrmäävän vastustuksen niskaansa. Todella monet moralisoivat häntä sekarotuisten pentujen " teettämisestä" , vaikka ko. tilanteessa kyseessä oli puhdas vahinko (niinkuin usein onkin).



MUTTA eikö se kuitenkin ole niin, että sekarotuiset koirayksilöt voivat monesti olla terveempiä ja elää pidemmän elämän, kun puhdasrotuiset lajitoverinsa? Miksi on väärin haluta, että oma koira on persoonallinen - omanlaisensa tapaus, ei tietynlaiseksi ja -malliseksi muokattu yksilö?



Ylipäätään kuinka eettistä on, että ihminen leikkii (tässäkin) asiassa jumalaa? Ihminen päättää miltä tulee jonkun rodun näyttää, ja siihen sitten sitkeästi pyritään - vaikka sitten ko. rodun terveyden kustannuksella. Ihan älytöntä.



Minä ainakin olen vakaasti päättänyt, että kun otamme koiran, aiomme ottaa sen sekarotuisesta pentueesta - tai sitten annamme kodin vaikka esimerkiksi Viron koiralle-, joita on paljon ja heille aivan liian vähän hyviä koteja tarjolla (<-- osittain siksi, kun ihmiset ihannoivat sitä puhdasrotuisuutta = (..).

Kommentit (7)

että esimerkiksi avustajakoiriksi on tarkoituksella tehty kahden rodun sekoitus pentuja, jotta ne saatiin tehtäväänsä sopivammaksi. Tämä on ok, koska kyseessä ei ollut pieni rotu, jonka olemassaoloa harkittu miksaus saattaisi heikentää ja koska koirat oli asiallisesti tutkittu ja terveiski todettu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kakkonen juuri jatkoikin juttuni pointtia; eli esimerkiksi Tanskandoggi on sellainen rotu, jonka elinikä ennuste on vain keskimäärin 7 vuotta. Mutta jos ottaisi " dogin" pentueesta, missä mukana muutakin rotua, koirayksilön elinikä saattaisi olla korkeampi.



Mikä tässä on niin väärää?



Ap.

joka aiemmin tietämättömyyttään ajatteli hyvin samalla tavalla kuin ap. Sekarotuisten terveys on pelkkä harha. Jalostuskoirilta edellytetään tarkat terveystutkimukset, ennen kuin niiden pentuja voidaan rekisteröidä rotukoiriksi. Jalostustarkastuksissa pyritään pois sulkemaan rodulle tyypillisiä sairauksia ja sairaat tai sairautta kantavat yksilöt suljetaan jalostuksesta ulkopuolelle. Esim. dna-näytteet ovat yleistyneet ilahduttavasti ja uskon vakaasti että rotukoiriemme terveystilanne kohenee entisestään.



Sekarotuisten koirien terveys on silkka myytti: vanhempia ei takuulla tutkita sairauksien varalta, sillä tutkimukset ovat varsin arvokkaita. SE, miksi jotkut sekarotuisista ovat terveitä kuin pukit vielä eläkeläisinäkin on silkkaa sattumaa: heidän vanhemmat eivät ole olleet sairaita tai saman sairauden akntajia. Sekarotuisten koirien vanhemmat eivät ole myöskään luonnollisesti edes kaukaista sukua toisilleen, joten sukurutsauksen aiheuttamia haittoja ei nillä ilmene. Missään nimessä en suinkaan kannata sekarotuisten pentujen teettämistä, mutta jos omat narttunia stuisi väärä uros, antaisin pentujen ehdottomasti syntyä maailmaan, kunhan löytäisin nille vastuuntuntoiset kodit. Hyvien kotien löytäminen on vain kovin ongelmallista kotimopelle, jonka kanssa ei oikein pääsekkään harrastamaan ainakaan arvokisoihin asti jos sattuukin myöhemmin innostumaan...



On totta, että joidenkin rotujen jalostus on sairasta. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa Englannin buldogit väärine jalkoineen, Mopsit lyttykuonoineen ja vaikkapa Sharpeit liikaihoineen. Kuitenkin valtaosa roduista on terverakenteisia koiria ja Suomessa koiran kasvatus/jalostus tapahtuu pääosin pienissä kotikenneleissä, jolloin koirat elävät perheenjäseninä ja nauttivat äärimmäisen hyvästä hoidosta. Vielä koskaan en ole näyttelyissä törmännyt kaltoin kohdeltuun koiraan, vaikka niitäkin varmasti on.



On totta, että koiranjalostuksessa on paljon ajattelemisen arvoisia eettisiä kysymyksiä, mutta Suomessa tilanne on melko hyvä ja suurin osa kasvattajista todella näkee vaivaa oman rodunsa terveyttä, luonnetta ja ulkomuotoa vaaliessaan.

Mutta ne terveysongelmat, joita niissä tutkimuksissa testataan, ovat usein alunperin rodunjalostuksen aiheuttamia ongelmia. Kehää siis kierretään - ongelmaa ratkaistaan samalla keinolla, jolla se on aiheutettukin.



Katsokaa vaikka kissoja, joilla rodunjalostusta on tapahtunut paljon vähemmän kuin koirilla. Kissat - niin maatiaiskissat kuin useimmat rotukissatkin (ainakin toistaiseksi) - ovat keskimäärin erittäin terveitä otuksia, joilla ei ole taakkanaan perinnöllisiä vaivoja.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat