Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Tapauksia sen paremmin tuntematta raivoatte ja syyttelette suu vaahdoten kuin mitkäkin eläimet.



Jos toisten elämä aiheuttaa teissä noin hirveää ahdistusta, niin sulkeutukaa sinne koteihinne älkääkä tulko enää ulos edes netin kautta. Eipähän tarvitse purkaa _omia pelkojaan_ toisten syyttelyyn, sillä siitähän tuossa touhussanne on kyse!

Kommentit (27)

Jos pystyy myöntämään itselleen sen, että ei pysty suojelemaan lastaan kaikelta, niin on päässyt hyvään alkuun vanhemmuudessa. Liika itsevarmuus tässäkin asiassa kostautuu - yleensä pahimmalla mahdollisella tavalla...

istuvan 15m päässä rantaviivasta. Iältään n. 11kk vanha, juuri seisomaan oppinut vauva sitten seistä napotti n. 10cm syvässä vedessä, äidin tuijottaessa lähinnä suu auki jonnekin käsittämättömiin sfääreihin.



Olihan siellä sitten muitakin äitejä paikalla, mutta aika ilkeää oli sitä " valvomista" katsoa. Kyllä te nyt tiedätte, kuinka tukevasti tuommoiset alle vuotiaat seisovat.



Kyseessä äitien " kesäretki" .

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Anoppini tässä taannoin muisteli, että eipä hänenkään päätä pakottanut, kun hän antoi 2-vuotiaan leikkiä vartioimatta pihalla, jonka vierestä kulki kohtuullisen vilkasliikenteinen valtatie.



Hän vain ajattelin, että no ei se lapsi siitä kauas mene ja kyllä hän sen huomaa ajoissa, jos aikeita siihen on. Ja että kyllähän se lapsi nyt sen tajuaa, ettei tielle mennä.



Anoppi oli silloin jotain 21v, lähinnä teki kotihommia sisällä ja vartin välein kurkkasi ikkunasta. Lapsikin sitten säilyi hengissä, mutta toisinkin olisi voinut käydä.

useimmat vanhemmat ovat muutenkin jo läkähdyksissä siitä koko vahtimisesta. Ja samalla tajuavat, miten kamalaa olisi, jos oman laiminlyönnin takia jotain sattuisi. Useimmat pystyvät samastumaan onnettomuuteen, ja ovat ainakin miettineet riskiä omalle kohdalle. Ja ehkä tuntevat joustavansa paljonkin omasta mukavuudestaan lasten turvallisuuden tähden.

ihan samaa mieltä. en ymmärrä ihmisiä jotka jättävät lapsensa vailla silmälläpitoa veden tai vilkkaan tien lähellä. todella surullista. voin hyvin kuvitella äidin tuskan ja itsesyytökset. itse olen menettänyt vauvan, tuntemattomasta syystä, ikävöin häntä loppu elämäni vaikken häntä kohdun ulkopuolella ehtinytkään tuntea.

Kun ihan hyvin vahinko voi sattua itsellekin. Mites sitten suu pannaan kun kaikki syyttelee. Voitte olla varmoja että onnettomuuden kohteeksi joutuneen lapsen vanhemmat syyttelevät aivan riittävästi itse itseään.

Ja sillä syyttelemisellähän ei koskaan tapahtunut muutu miksikään, että mitä siitä on hyötyä. Vain sellaiset ihmiset jaksavat syytellä toisia jotka kuvittelevat, että omalle kohdalle ei koskaan voi sattua mitään.

Tekisi mieli nähdä tuosta joitain tilastoja. Mutulla sanoisin, että suhteessa tosi paljon enemmän kuin asuinmaassani. En ole kuullut täällä vielä yhdestäkään tapauksesta, että pieni lapsi olisi esim. omalle pihalle hukkunut.



Kyllä minä epäilen, että kyseessä on usein vanhempien huolimaton valvonta. Syyllistämisketjuihin en yleensä kirjoittele, mutta voinpa sen mielipiteeni tässä näin yleisemmässä ketjussa ilmaista.

Itse henkilökohatisesti halveksun vanhempia joiden lapsi on kuollut sen takia että lasta ei ole valvottu oikein. Tässäkin tapauksessa 3-vuotiasta olisi pitänyt valvoa koko ajan, ei tuon ikäinen huku jos häntä vahditaa oikein. Tässä tapauksessa ei ole mitään muuta vikaa kuin se että lapsi kuoli, ja minua edelleen henkilökohtaisesti suututtaa lapsen puolesta, hänen elämä katkesi siihen, koska kukaan ei vahtinut häntä.

ihan hävettää teidän puolesta, joilla muka joku oikeus tuomita muita ihmisiä. Äitiä ja jokaista jolle näin käynyt käy sääliksi. Mutta jos ei sattuisi onnettomuuksia, ei muutkaan niistä voisi oppia. Ja hattua nostan jokaiselle pienen lapsen äitille joka EI HETKEKSIKÄÄN laske lapsiaan silmistä!! MInä myönnän että lasken ja olen kolmen lapsen äiti. Kun yhtä hoidan ja höösään jää pakostakin kaksi muuta vahtimatta. Ja iältään nämä ovat alta viisi kaikki. Ja en silti koe olevani huono äiti, mutta kun ei aina voi. Vaikka haluaisi.



Niin, ja mökkeillään saaressa...tosin siellä täysi tutka päällä. Kotona ehkä eri. Mutta en kiellä ettei sielläkin voisi vahinkoa sattua. En ole mikään YLI_IHMINEN jolle ei satu koska olen niiiiiin hyvä ja täydellinen. Tiedän että voi sattua. Enkä ketään siis ala syyttelemään tässäkään tapaksessa. Voimia perheelle ja lähisuvulle. Ja jokaiselle saman kokeneelle. TÄällä tuntuu oleilevan vain parasta a-luokkaa jolle voisin joskus jopa toivoa sattuvan että tietäisivät olla hiljaa..........

pelottava. Ihmisillä on kauhea tarve vakuutella itselleen, että koska he ovat niin täydellisen hyviä vanhempia, niin heidän lapsilleen ei voi sattua mitään ja jos jonkun lapselle sattuu, sen täytyy johtua siitä, että vanhemmat ovat niin huonoja.



Sama juttu kuin siinä, että naiset usein syyttävät uhria raiskauksesta. he tietävät, että heille voisi käydä samoin, mutta pelkäävät sen tosiasian kohtaamista niin paljon, että heidän on pakko selittää itselleen, että raiskaus oli jotenkin uhrin vika ja ei näin voisi käydä heille itselleen. Inhimillistä, mutta kieltämättä hyvin alhaista ja ällöttävää käytöstä.

tai pääsee joku1.5-2vuotias kotoolta ulos niin ettei kukaan edes huomaa 10-15:sta minuuttiin ja pääse hukkumaan. onhan nämä nyt ihan itsestään selviä asioita....tai eivät juoksentele ilman valvontaa kauppakeskuksissa, pääse kiipeilemään ja putoamaan rullaportaista.



kyllä nyt on tuollaiset tapaukset niin kamalia ja turhia että pahaa tekee.

asia erikseen on tapaturmat joita voi tapahtua vaikka lasta pitääkin silmällä.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat