Seuraa 

Kun kävimme puolitoistavuotistarkastuksessa, meidän " aina niin aurinkoinen" tyttömme aloitti huudon siinä vaiheessa, kun riisuttiin vaatteet pituuden mittaamista varten, ja siitä se huuto sitten jatkui ja yltyi. Pituuden mittaus makuultaan oli hänen mielestään jotain aivan karmeaa, samoin vaa' alle meno. Huokaus.



Välissä piipahdimme lääkärisedän huoneessa, ja siellä tyttö huusi paniikissa alusta loppuun. Lapsi rauhoittui käytävässä, mutta kun menimme vielä th:n huoneeseen hakemaan rokotukset, nousi hysteria jälleen.



Sanottakoon, että tyttöä on kyllä pistelty ja tutkittu moneen kertaan elämänsä aikana, ja uskon, että tämä hysteria on nyt yksinkertaisesti lääkärikammoa. Onko kellään antaa mitään vinkkiä, mitä tehdä asialle?

Kommentit (9)

Sama meillä, nimenomaan puolitoistavuotisneuvolassa. Ennen neuvolassakin hyväntuulinen poika veti heti pultit kun lääkäritäti hipaisikaan. Pelkkää huutoa ja rimpuilua koko reissu. Meille todettiin että tällöin ja myös myöhemmin kun kävimme ihan vain lääkärissä että nimenomaan puolitoistavuotiaiden käynnit ovat huutovoittoisia. Ja no, kukapa meistä aikuisistakaan nyt nauttisi lääkärikäynneistä sun muista sorkkimisista.

Käytiin tällä viikolla neuvolassa ja kaikki meni hyvin niin kauan kunnes piti riisua punnitukseen ym. Silloin alkoi itku joka loppui kun päästiin terv.hoitajan huoneesta käytävälle odottamaan lääkäriä. Sitten tyttö oli taas oma reipas itsensä ja leikki ja tutki paikkoja. Lääkärillekin vei aluksi leluja ja touhusi normaalisti mutta kun lääkäri alkoi tutkia niin kauhea huuto alkoi taas. Ja loppui kun päästiin huoneesta pois. Ja vielä sai piikin terv.hoitajalta mutta sitä ei enää paljon itkenyt. Ja kerrankin pukeminen onnistui ilman kiukkua kun päästiin lähtemään kotiin.

Toivottavasti seuraavalla kerralla on taas rauhallisempaa. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meil poika on kans yleensä tosi reipas ja ilonen,mut huusi ku palosireeni koko neuvolan/lääkärin.Neuvolan täti sano et tän ikäset ei tykkää kun vieras koskee.

poika itki suoraa huutoa jo 1 vuotisneuvolassa ja sama juttu jatkui 1,6 v neuvolassa. Punnitus on ehkä se kaikkei pahin ja eipä se mittauskaan mitään herkkua ollut. Itse luulen, että poikaa ei niinkään välttämättä pelota ne toimenpiteet vaan hän vastustaa sitä periaatetta, että pitää väkisin tehdä jotain, siis käydä selälleen esim jne.



Saas nähdä mitä se on sitten 2 v neuvolassa ja silloin on vielä hammashoitajankin aika....

Heip. Meillä ollut ennen aika helppoja neuvolakäynnit mut ei tää 1,5v. Nyt tuli huuto siitä punnitsemisesta ja piti sit tehdä niin, et aikuisten puntarille äidin kanssa ja sit äiti yksin. Pituus oli kans kurjaa ja päähän ei saanu koskea. Muuten käynyt lääkärissä paljon ja stetoskoopilla saa kuunnella ja korvat katsoa. Toi vaaka-asentoon laitto tais saada kaikki kauhut liikkeelle.



Isompi ei oo kyllä yhtään sen parempi. Kolmivuotiaana toi paino meni ihan samoin: äidin sylissä. Nelivuotiaana ei suostunu ottaa paitaa ja sukkahousuja pois kun paleli. Joo ja nelivuotiaana kieltäytyi täysin kuulotestistä ja näkötestissä kyllästyi ja sanoi, että lasit on rumat. Miten ihmeessä selviää viisvuotistarkastuksesta, jossa pitäis olla ilman vanhempia...

Meillä kanssa 1,5 vuotisneuvola ja sekä lääkäri oli huutoa alusta loppuun: koko ajan poika huusi " pois, pois" ja repi minua ovea kohti. Hän inhoaa kaikkia toimenpiteitä: punnitusta, pään ympärysmittausta ja makuultaan pituuden mittausta. Eli vaikka ko. toimenpiteet ei satu niin saimme vain suuntaa-antavat mitat kun tappeli vastaan. Rokotukset annettiin viimeiseksi ja sen jälkeen poika oli aivan suunniltaan.

Lääkärissä huusi " ei,ei" ja repi vaippaansa ylöspäin kun lääkäri halusi katsoa alapään. Olisin halunnut vielä lopuksi keskustella lääkärin kanssa pojan atooppisesta ihosta mutta keskustelusta ei tullut mitään pojan huutaessa ja repiessä minua ovelle päin.

2-vuotisneuvolaan on vielä pari kuukautta aikaa, saapas nähdä tuleeko vastaava show..



kyseisessä tilanteessa ilman että on välttämättä kyse edes lääkäripelosta. Voi olla ihan pekkää vierastamista, joka kuuluu ikään. Meillä oli samanlainen neuvolakäynti 1,5-vuotiaana ja oletin että se johtuu lukuisista lääkärikäynneistä. Terkkari nauroi, että olisi pikemminkin huolissaan jos lapsi ei ollenkaan vierastaisi. Tässä vaiheessa lapsi roikkui ovenkarmissa ja huusi kuin hyeena ;-)

Silloin kun olisi toivottavissa, että " aika parantaa haavat" , ja voisimme mennä taas toiveikkain mielin 2-vuotistarkastukseen.



Olipa vaan rankka reissu tuo viimeisin neuvolakäynti. Tytön silmistä paistoi puhdas kauhu, ja meidän aikuisten kommunikointi käytiin kaikki tytön kirkunan päälle huutaen. Huh huh.



Miten minusta näyttääkin aina siltä, että kaikkien muiden lapset ovat niin tyynen rauhallisia neuvolassa. Saman kuvan olen saanut kaverien kertomuksista, heidän lapset kun tuntuvat pötköttelevän tutkittavina ihan hiljaa.



Jään odottelemaan valoisampaa tulevaisuutta...

Huhhuh

Kertakaikkiaan, aivan kuin lukisin tämänpäiväisen 1,5 vuotis neuvolakäynnin ruudulta! Ihan sama homma pojan kanssa! Mistä se kaikki voimakin kumpusi, jolla vastaan laittoi?!

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat