Vierailija

Nippaanko suulle, kun seuraavan kerran tekee niin? Tämä on aivan uusi juttu tässä uhmakohtausten seassa, olen kohta ihan neuvoton. Puolen tunnin arestitappelu oli aamulla, kun sylki päälleni. En suostunut päästämään arestista ennen kuin sanoi ääneen ettei enää sylje päälleni sekä pyysi anteeksi. Loppujen lopuksi teki niin kuin käskin. Mutta entä jos seuraava sylkykohtaus sattuu vaikka kaupassa, laitanko lattialle istumaan jäähylle ja huutamaan vai mitä hitsiä?

Kommentit (17)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lainaus:

Seisoin vieressä vahtimasa et sylkee pöntöön ainakin noin viisikymmentä kertaa ja kun alkoi valittaa ettei jaksa enää käskin sylkeä vielä vähän lisää. .




Jumankekka. Lapsesta tulee tällä menolla katkera, ja purkaa sitten vihansa niin, että simputtaa vaikka jotain kaveriaan.

Meilläkin lapsi on sylkenyt päin naamaa.... :(



Meillä joutuu aina suoraan jäähylle ja suosikkilelu menee jäähylaatikkoon... Tosin se laatikko on jo aika täynnä eikä poikaa kiinnosta saada tavaroitaan takaisin. Tänään uhkasin, että telkkari on seuraavana vuorossa jolloin ei sitten katsota lastenohjelmia. Jokin silmissä välähti, ehkä oli tehokas uhkaus, katsellaan huomenna miten on.

Lainaus:

jos ei kielto mennyt perille, niin raahasin sylkyintoisen lapsen vessaan ja sai sylkeä sielunsa kyllyydestä vessapönttöön. Seisoin vieressä vahtimasa et sylkee pöntöön ainakin noin viisikymmentä kertaa ja kun alkoi valittaa ettei jaksa enää käskin sylkeä vielä vähän lisää. Jos vielä seuraava kerta tuli että alkoi syljettää niin vessaan taas sylkemään niin kauan et oli varmasti suu rutikuiva. Sylkeminen loppui aika nopeasti.




En missään nimessä pomottaisi jonkun toisen lapsia tuolla tavalla. Siis kommenttina sille, joka sanoi soveltavansa hoitolapseen!

En voi sietää päälle sylkemistä, johtuen entisestä miehestä joka sitä teki suuttuessaan, todella halventavaa. Poika laitettiin aina arestijakkaralle, mutta eipä tuntunut tehoavan. Tuota jatkui aika pitkään ja kerran kun oli pinna muutenkin kireällä poika aloitti taas sylkemisen kun oltiin lähdössä ulos ja vaatteet kiukutti, sylki naamalleni ja mulla hirtti totaalisesti kiinni, sylkäisin pojan naamalle takaisin. Sen jälkeen keskusteltiin asiasta ja pyydeltiin anteeksi puolin ja toisin, koskaan ei enää sylkenyt sen jälkeen. Toivottavasti teillä löytyy kuitenkin aikuisempi ratkaisu pulmaan, kunhan kerroin oman kokemukseni.

lapsi on nyt mukava nuori naisenalku :-) Täytyy uskaltaa kasvattaa, joku tarralappujen liimailu ei opeta 3-vuotiaalle juuri yhtikäs mitään.

jos ei kielto mennyt perille, niin raahasin sylkyintoisen lapsen vessaan ja sai sylkeä sielunsa kyllyydestä vessapönttöön. Seisoin vieressä vahtimasa et sylkee pöntöön ainakin noin viisikymmentä kertaa ja kun alkoi valittaa ettei jaksa enää käskin sylkeä vielä vähän lisää. Jos vielä seuraava kerta tuli että alkoi syljettää niin vessaan taas sylkemään niin kauan et oli varmasti suu rutikuiva. Sylkeminen loppui aika nopeasti.

vaan sitä että lapsi kyllästytetään kerta kaikkiaan tuohon touhuun, ja se toimii. Osoitetaan lapselle että jos haluaa sylkeä, niin sylkee sitten vaikka wc-pöntöön, mutta ei mihinkään muualle etenkään toisten päälle. Ei siinä tarvii huutaa, eikä olla muutenkaan ilkea. Itse en jaksa noita ikuisia tarrasysteemejä, meidän suurperheellä olisi jo kaikki talon seinät vuorattu tarroilla...

Tarran saa jos ei lyö, potki eikä sylje päivän aikana. Pelkkä jäähypenkki oli aluksi käytössä, mutta ei tehonnut. Tarra palkinto on ollut käytössä jo kolme viikkoa ja edelleen toimii :) Jos näen, että alkaa tehdä pahaa muistutan heti tarrasta. Saa tarran illalla ja liimataan se yhdessä seinällä olevaan taulun.

Miettikääpä tarkkaan miten lapsi ymmärtää tuon sylkemisen. 3-vuotias ei osaa liittää siihen mitään halventavaa elettä. Hänestä voi olla vaan hauskaa saada äidistä reaktio. Yksi hyvä tapa voi olla ettei reagoi asiaan (kommentoi vaan että tuo ei ole lainkaan kivaa ja lähtee pois), jolloin tapa jää heti pois. Jos sylkemisestä on jo tullut iso ongelma, silloin menisin minäkin tuohon jäähyjuttuun ja TV-kieltoon, joka meillä ainakin tehoaisi.



Ihmettelin tuota vitosen reaktiota... vitosella ei ole mitään kokemusta temperamentikkaasta lapsesta tai sitten hänellä ei ole lapsia ollenkaan. Jos lapset ei sylje, niin ne puree, repii ja nipistää... tai siis kokeilee, saako niin tehdä.

uskaltanut tehdä mitään pahaa pienenä kun pelkäsin isääni todella paljon. Ei koskaan lyönyt mutta huusi niin pahasti ettei siinä mitään uskaltanut vastaan sanoa.

No enpä ainakaan mitään tyhmyyksiä ole tehnyt teini ikäisenäkään. Humalassa tuli oltua mutta mitään potkimisia ja muuta ilkivaltaa en koskaan tehnyt. En voinut edes ajatella tekeväni jos vaikka isä saisi tietää...



Nyt olen kolmekymppinen ja isäni kanssa viikottain tekemisissä eikä pelosta tietoakaan.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat