Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sivut

Kommentit (32)

ja just mikä rotu olis hyvä. Sit törmäsin netissä myynti ilmotukseen josta sitten koira ostettiin. Meidän koira maksoi 700 euroa. Oikea hinta olis ollut 900 mutta 200 euroa saatiin alennusta koska meille on phalene(eli luppakorva versio) jolla toinen korva ei ollut lurppa



t 11.

sanoo 2 myös.Se rotu ei suostu katsomaan peiliin,luulee olevansa isompi kuin muut.Entä tiibetinspanieli,mopsi,kääpiösnautseri,tai sitten joku vähän isompi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lainaus:

oli kyllä muidenkin koirarotujen pentuja. Jopa kalliimpiakin. Jos omaa etuaan vaan olis tavoitellut niin eiköhän olis meille yrittänyt myydä kaikkista kalleinta koiraa.

Kun koiralle tekee selväks kuka määrää pennusta asti(sekä käyttäytyy itse koko ajan niin että ihminen on pomo )ei niin ei sille mitään uhmaikää tule.

t 11




Jos on monia erirotuisia kaupan!

Ja kyllä se uhmaikä tulee usein johdonmukaisuudesta huolimatta. SIksihän sitä sanotaan uhmaiäksi ;). Vai väitätkö, ettei lapsillekaan tule, jos johdonmukaisesti kasvattaa ;D?

Anteeksi edellinen purkaukseni, olen vähän psyko. Harrastan vain agressiivisia tappajakoiria, kuten pitbulleja ja muita rumiluksia. Siksi en pidä söpöistä ja kilteistä koirista :)

Perhoskoiran kanssa voi harrastaa melkein mitä vaan tai pitää kotikoirana. Älykkyyttä tältä rodulta löytyy ja tästä saa hyvällä kasvatuksella todella kivan kaverin. Suosittelen! Kasvatus pitää alotaa pentuna niinkuin muissakin roduissa. Palluttamalla pilalle tästä rodusta saa riiviön esiin. Eli noi kyseiset jutut (ongelmista) johtuu kasvatuksesta. Tämä on terve rotu. Ittellä oli ja eli melkein 15v.

Meidän 4v Perhoskoira on iloinen, hellyttä kaipaava ja lapseen kanssa kärsivällinen. Pitää reippaista lenkeistä ja rapsutuksesta. Voin suositella!

meillä on kotona ollut aina saksanpaimenkoiria ja kun viimeinen lopetettiin päätin ottaa perhoskoiran. ennen saksanpaimenkoira oli rotu mistä pidin eniten mutta nyt voisin sanoa että jos olen vielä niin hullu että otan koiria niin tässä perhoskoirassa pysyn. meillä tuo koira on vähän arka vieraita kohtaan, koska oli ennen meitä 2vuotta semmoisessa perheessä missä luultavasti potkittiin sitä ja ties mitä muuta. minulle tullessa se oli edelleen vähän arka mutta kun huomasi että pietän huolen siittä ja annan rakkautta, kuria enkä potki ym. sitä niin se otti minusta sitte oman mamman ja on niin mamman tyttö kun olla ja voi. yksin ei tykkää olla ollenkaan, itkee koko ajan jos jää yksin. rakastaa rapsutuksia ja hellyyttä. se on tosi että koiralla on iso ego, tämäkin tiitiäinen on hyökännyt mm. sakemannin ja dobberin kimppuun oikeen raivolla. onneks ei ole päässy vakavempaa tapahtuun. koira on hyvin tottelevainen mutta kun tulee toisia koiria niin tottelee silloin ku itse haluaa. välillä on kuin enkeli mutta välillä täys sekopää..:D minä suosittelen kyllä rotua, vaikka tämäkin on ns "hankala" tapaus nuoruus iän takia mutta silti niin rakastettava. hyviä puolia löytyy enemmän kuin huonoja! lapsien kans tämä myös tulee erittäin hyvin toimeen, jopa rakastaa niitä. pari kertaa näykkässy outoja miehiä koska ovat pelotelleet/kiusanneet sitä oikein kunnolla. vieraille välillä ärisee,murisee,purisee mutta kun laittaa käen eteen että "uskallakki purassa" niin alkaa nuolemaan!:D tässä nyt olen suunnitellut että ottaisin toisen perhoskoiran tuole meän eläkeläiselle kaveriksi :)

Johan on ihmisillä huonoa kerrottavaa ko. rodusta. Ettei vaan kuitenkin olisi ollut kasvatuspuolessa jotain vikaa ;)

Edelleen iso ikävä rakasta perhostani, joka vanhuuden kuluttamana menehtyi pari vuotta sitten. Siinä oli pienellä koiralla iso sydän.

Koskaan ei ketään purrut, oli kaikille todella kiltti. Haukkui ainoastaan silloin, jos omakotitalon pihalle ilmestyi joku tuntematon, mutta siinähän vain ilmoitti tulijasta. Kerrostaloon muuttaessa tottui nopeasti rapusta kuuluviin kolinoihin, eikä haukkunut näille.

Koirapuistossa tuli esiin pientä napoleon-kompleksia isoja koiria kohtaan, mutta riitaa ei missään nimessä haastanut. Kävi vain tutustumassa ja ilmoittamassa, että minuapa sinä et pelota, vaikka isompi olet. Isommat koirat tosin loivat pikkuiseen lähinnä sääliviä katseita 

Lapsien kanssa tuli myös hyvin toimeen.

Kauhea, kun tuli taas ikävä 

Vierailija

Meidän perhoskoira täyttää toukokuussa 15-v ja on aivan ihana. Niin viisas ja valpas. Aikaisemmin kävimme läpi hammasremontteja, mutta nyt siltäkin osin on päästy vähemmällä. Sydämen vajaatoimintaaa on, mutta kun on hyvä lääkäri ja hyvät lääkkeet, niin koira ja koko perhe voi hyvin! Ihmettelen, kuinka perhoskoira ei ole suositumpi, kuin se on. Perhoskoira pentu odotuksissa!

Hipra

Mainio pikku veitikka tuo Perhoskoira. Energiaa ja Egoa kyllä löytyy. Melko helposti koulutettavissa. Aina iloinen, ja seuranhaluinen. Tosin pienestä koostaan huolimatta, saattaa olla hyvinkinkin ärhäkkä,tilanteen niin vaatiessa.
Eli saamaansa "makupalaa" ei niin vain luovuteta, vaikka olisi huomattavasti itseään isompi koira kyseessä.
Suosittelen.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat