Esikoisen äidit keskustelivat tulevista lapsistaan

Vierailija

Esikoisen äidit tapasivat toisensa, lapset 1,5-vuotiaita. Toinen kertoi onnellisena, kuinka hän on uudelleen raskaana, ajattelivat tehdä lapset peräkkäin.

Toinen sanoi, että heillä jää varmasti tähän yhteen hän ei näitä jaksa. Hänelläkään ei ollut itsellä sisaruksia, eikä miehellä. Tämän äidin äitikin oli vieressä ja säesti, että ei tytär pienenä sisaruksia halunnutkaan. Kirjoitti, että minulla ei ole siskoja eikä veljiä, enkä tarvitse, onhan minulla äiti ja isä, joiden kanssa minä leikin.

Toiden äidin lapsi se vasta yksin tuleekin olemaan ei sisaruksia, ei serkkuja ei siis sukua edes aikuisiällä!

Pitkälle meneviä valintoja.

Kommentit (14)

Vierailija

vaikka ikäeroa 13v. Ollaan parhaat kaverit ja soitellaan melkein päivittäin. Mutta jos äiti ei jaksaisi toista lasta, niin miksi sellainen pitäisi hankkia. Onpahan parempi äiti sille yhdelle lapselleen sitten. kaikki eivät ole sellaisia pullantuoksuisia äiti-ihmisiä joilla riittää voimia ja haluavat uhrata elämästään enemmän lapsille. Meitä kun on niin moneen junaan :)

Vierailija

Kyllä sitä rakkautta pystyy antamaan vaikka kymmenelle lapselle jos haluaa, kummasti sitä vain rakastaa jokaista lastaan. JA mikä parasta voit nähdä kuinka sinun rakas esikoinen ylpeänä sanoo "tässä on minun pikkuveli/sisko tai kun sinun lapset yhdessä nauravat ja leikkivät !



Eilen just katsoin pitkän ajan minun 6v ja 2v (tässä välissäkin on sisaruksia) kuin he yhdessä leikkivät ja nauroivat. Heillä oli todella hauskaa. Nautin niistä hetkistä kun näen miten sisarukset rakastavat ja pitävät toisista, miten he huolehtivat ja halailevat toisia. Kyyneleet tuli silmiin kun katselin noita lapsia.:)





Lainaus:

En vain kertakaikkiaan halua/jaksa noita enempää. Ja pystyn antamaan enemmän rakkautta kun ei ole kuin yksi. Itselläni on kaks sisarusta ja miehelläni yksi. Elikkä aika "keskiarvo" perheistä ollaan molemmat. Mutta meille ei tule kuin yksi. Muita syitä on esim. se, että vartaloni kärsii (entäs sitten jos tuijotan omaa napaa..), otin silikonit (en imettänyt ensimmäistäkään enkä nyt varsikaan enää pystyisi imettämään), minulla on hyvä ja nousujohteinen ura, meillä on ihana ja iso koti joka on rakennettu kolmioksi (suuret huoneet), ja meillä on tuttavia ja sukulaisia joilla on lapsia ja hyvät suhteet molempien anoppiloihin ja appiukkoihin, että ei tartte mitään omaa pikkupikkupiiriä rakentaa

Vierailija

toinen ei edes tule raskaaksi enää ja kertoo sitten kaikille, ettei halua enempää lapsia. Mulla on näin.



Mulla on yksi elävä lapsi, 10v. Esikoinen kuoli kohtuun. Meille ei tule toista elävää (monta keskenmenoa). Sanon kaikille, että lapsilukumme on täynnä. Lapsella ei ole serkkuja, ei edes tulossa.



Mulla itsellä on veli ja sisko, miehellä veli. Ei olla mitenkään erityisen sukurakkaita.

Vierailija

se eka äiti voi tehdä esikoisestaan vaikka veljensä hyväksikäyttämän tai vammaisen lapsen hyväksi vanhempiensa ajasta luopumaan joutuvan tai pikkusiskonkiusaajan taityypillisen av-mamman, joka laskee jokaista sisaruksensa saamaa lahjaa sentilleen ja isovanhempien sisarenlasten kanssa vietettyä aikaa minuutilleen. Hirveitä kohtaloita.



Pitkälle meneviä valintoja!

Vierailija

että parasta, mitä lapselle voi antaa, on sisarus.



MInulla on kaksi poikaa ja voin yhtyä Ylpön sanoihin. On tuo niin ihmeellistä... Itse olen kateellinen siitä, ettei minulla ollut siskoa, vain veli. Se on täysin eri asia kuin on samaa sukupuolta oleva sisarus pienellä ikäerolla.

Vierailija

Itselläni on 4, mutta ei mua koske monta jollain toisella on.



Sukupuolesta ja iästä sen verran että, mä olen huomannut omien lasten kohdalla että ikä ja sukupuoli ei merkkaan mitään siinä asiassa että kuka tulee kenenkin kanssa toimeen.



Meillä esim. yksi poika on 7 vuotta yhtä tyttöä vanhempi ja niillä on aina ollut jotenkin erityinen suhde. Taasen tytöt joilla on ikäeroa vaan 2 vuotta, eivät oikein toimeen tule, aina nahistelemassa, ja pojat on tulee yleensä mutta välillä tappelee ihan kiinni toisissaan.

Vierailija

jos ei jaksa enempää lapsia, niin todella järkevä valinta. Nykyaikana todella harvinaista, että myöntää oman jaksamattomuutensa ja uskaltaa tehdä sellaisia valintoja, joilla se oma jaksaminen turvataan edes sille yhdelle lapselle.

Vierailija

Lainaus:

että parasta, mitä lapselle voi antaa, on sisarus.



MInulla on kaksi poikaa ja voin yhtyä Ylpön sanoihin. On tuo niin ihmeellistä... Itse olen kateellinen siitä, ettei minulla ollut siskoa, vain veli. Se on täysin eri asia kuin on samaa sukupuolta oleva sisarus pienellä ikäerolla.




Kyllä se samanhenkinen sisarus on parempi kuin samaa sukupuolta oleva jonka kanssa ei jutut natsaa yhteen yhtään.

Vierailija

Lainaus:

että parasta, mitä lapselle voi antaa, on sisarus.



MInulla on kaksi poikaa ja voin yhtyä Ylpön sanoihin. On tuo niin ihmeellistä... Itse olen kateellinen siitä, ettei minulla ollut siskoa, vain veli. Se on täysin eri asia kuin on samaa sukupuolta oleva sisarus pienellä ikäerolla.




Mutta ikinä en oo siskoa kaivannut. Mä oon aina nauttinut siiä että olen perheen "prinsessa". Mä en voi kuvitellakaan että mulla olis sisko, en tykkää edes ajatuksesta.

Vierailija

Itse olen kateellinen, ettei ole veljeä..sisko vaan, jonka kanssa tapeltiin joka päivä. Nyt hyvät välit, kun ollaan aikuisia. Mutta tuttavillani on ollut hyvät välit sisarukseensa aina...kun on eri sukupuolta.

Vierailija

Mitä tulee sisarussuhteisiin, niin vähän veikkaan että ei sukupuolella ole niiden kanssa tekemistä. Itselläni on veli ja sisko, veljen kanssa olen aina ollut läheisempi, siskon kanssa ollaan tekemisissä ja tullaan juttuun, mutta ei olla kuitenkaan niin läheisiä toisillemme. Jos mulla on murheita, niin soitan veljelle, sille on niin helppo puhua.

Vierailija

En vain kertakaikkiaan halua/jaksa noita enempää. Ja pystyn antamaan enemmän rakkautta kun ei ole kuin yksi. Itselläni on kaks sisarusta ja miehelläni yksi. Elikkä aika "keskiarvo" perheistä ollaan molemmat. Mutta meille ei tule kuin yksi. Muita syitä on esim. se, että vartaloni kärsii (entäs sitten jos tuijotan omaa napaa..), otin silikonit (en imettänyt ensimmäistäkään enkä nyt varsikaan enää pystyisi imettämään), minulla on hyvä ja nousujohteinen ura, meillä on ihana ja iso koti joka on rakennettu kolmioksi (suuret huoneet), ja meillä on tuttavia ja sukulaisia joilla on lapsia ja hyvät suhteet molempien anoppiloihin ja appiukkoihin, että ei tartte mitään omaa pikkupikkupiiriä rakentaa

Vierailija

on kertakaikkiaan mahtava seurata sisaruksia kun he leikkivät yhdessä, keksivät kaikkea hauskaa yhdessä, nauravat toisille ja villeilevät. Näkee miten kiinteä heidän suhde on.

Minusta on myös mukava ajatella että he puolustavat toisia kun me vanhemmat emme ole paikalla. Jos joku kiusaa ovat toistensa tukena (näin esim päiväkodissa ja koulussa).



Minusta on myös mukava nähdä miten he "ottavat yhteen" ja riitelevät. Kuinka he selvittelevät erimielisyyksiä ja sopivat. kyllä minä uskon että nuo lapset jo kasvattavat toisiaan meidän vanhempien tukena.:)



En siis jaksa ottaa kantaa siihen kenen kannattaa "hankkia" kaks, kenen viisi, kenen ei yhtään. Mutta aatttelin vähän noita omia ajatuksia laittaa ylös.



Se myös on jotenkin mukava asia että kun meistä aika jättää niin sisaruksille jää toisensa. Äitini on ainut ja on tästä ollut elämänsä aikana todella usein surullinen. Silloin kun hänen vanhemmat kuolivat, koki hän voimakkaasti sen miten mukava olisi kun olisi etes yksi sisko tai veli.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat