Parisuhteessa pakosta?!

Vierailija

Eli periaatteessa elän unelma elämää joka vaan tuntuu minusta jonkin toisen elämältä. Asun omakotitalossa, minulla on kaksi koiraa, kissa ja 2-vuotias poika sekä mies. Olemme molemmat töissä ja tienaamme vähän noin 4500 euroa /bruttona! (yhteensä)



Olen pohtinut jo pitkään, etten taida rakastaa miestäni enään. Hänessä ärsyttää kaikki enkä ole myöskään kiinnostunut hänen ulkonäöstään yms. Seksiä harrastamme vain jos olemme olleet jossakin juhlissa ja ottaneet alkoholia, selvinpäin en edes muista koska ja emme juo siis usein :D



Mies on mielestäni täysi kakara vielä vaikka onkin jo 32-vuotias. Ei tee mitään kotitöitä eikä hoida mitään raha-asioita tai taloasioita tai muitakaan, koen että olen murrosikäisen ja taaperon äiti + huolehdin noista eläimistäkin itse. On tosi rankkaa, käyn myös kokopäivätyössä tämän lisäksi.



Erosta olen hänelle puhunut ja hän tietää ajatukseni, mutta haluaa silti yrittää. Minä en taida enään jaksaa. Mutta en siis haluaisi luopua asunnostamme kun olen sen juuri saanut laitettua, myöskin koirista tulisi luopua eron myötä, en jaksaisi enään hoitaa niitäkään. Lapsi ja kissa jäisivät siis asumaan kanssani.



En löydä enään mitään tunteita häntä kohtaan, en mitään, minua oksettaa koko ihminen, voiko vielä tästä jotenkin toipua vai onko minun jo luovutettava? Emme onneksi ole naimisissa, mutta silti kaikki on molempien nimissä.



Ahdistunut

Kommentit (2)

Vierailija

Täällä on vähän samantyylinen tilanne.

Asumme lapsuuteni unelma asunnossa, olemme aviossa, on kaksi ihanaa lasta, koira ja pari jyrsijää. Mieheni on hieman vanhempi kuin ap:n mutta käytökseltään hyvin samanlainen. Ikävänä lisänä on miehen terveysongelmat...

Minäkin olen äärimmäisen väsynyt tilanteeseen, enkä enää tiedä mitä tunnen puolisoani kohtaan :(

Olen miettinyt eroa mutta toisaalta olen myös yrittänyt etsiä apua, josko tästä tilanteesta vielä selvittäisiin.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat