Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Lastenhoitoapua, mistä?

Vierailija

Olen kahden ihanan, mutta toisinaan aika haastavan lapsen äiti. Ja olen hieman väsynyt.



Toinen lapsista on tarhassa ja toinen on kotihoidossa. Isommalla on ISO uhma ja pienemmällä on pienempi uhma. Isompi huutaa että äiti on tyhmä, saa itkupotkuraivareita pitkiinsä ym. Onneksi ei ihan koko ajan mutta riittävän tiuhaan. Pienempi kokeilee nyt rajoja, heittelee tavaroita, lyö isompaa päähän jne. Joskus tuntuu siltä, että ihan koko ajan saa olla kieltämässä :) Ja joskus se ei enää naurata, vaan itkettää. On todella väsyttävääkin kun tuntuu ettei tee mitään oikein: ollaan vaikka aamupäivä pulkkamäessä (isompi ei ole joka päivä tarhassa) ja tullaan kotiin, syödään hyvää ruokaa ja ruoka päättyy siihen että pienempi heittää maitomukin maahan ja heti ruuan jälkeen pienempi käy mottaamassa isompaa päähän ja alkaa hillitön parku, tietty. Sillon kyllä alkaa minuakin itkettää, kun ei ehdi joka tulipaloa estää.



On meillä isikin, mutta se käy töissä ja kaukana, se kun menee töihin on se koko päivän sitten samalla pois. Joten olen tosi yksin lasten kanssa.



Olen haaveillut jo monta kuukautta vapaa-ajasta. Voinhan jättää lapset isälleen hoidettavaksi ja mennä vaikka lenkille, mutten haluaisi mennä aina yksin. Ystäväni ovat sellaisia sohvaperunoita, ettei ne lähde koskaan minnekään. Olen kyllä pyytänyt, ilman lapsia ja lasten kanssa, mutta sekin väsyttää kun AINA saa olla pyytämässä eikä siltikään kukaan lähde mihinkään niin että mentäisiin ilman lapsia vaikka elokuviin, edes kerran vuodessa!



En tiedä mitä tekisin. Lasten kummit asuvat melkein vieressä, eivät halua ottaa lapsia hoitoon KOSKAAN, koska heillä on harrastus, mikä vie kaiken vapaa-ajan. Näin ovat sanoneet.



Anoppi on sanonut suoraan, ettei jaksaisi hoitaa lapsia. Isompaa korkeintaan.



Oma äitini ei myöskään halua ottaa molempia lapsia hoitoonsa samaan aikaan, vaikka ei ole vielä mikään harmaahapsinen mummo, vaan edelleen juoksee lenkeillä ym. Se ottaa vain isomman hoitoon ja sitten ihmettelee, kun en ole yhtään levännyt kun isompi tulee viikonloppuhoidosta kotiin. Kun se pienempi sitten on entistä seurankipeämpi, kun se isompi on hoidossa. Joten en todellakaan lepää silloin sitäkään vähää, kuin nyt. Onhan minun isäkin kuvioissa mutta eivät kahteen pekkaan tunnu selviävän noista kahdesa lapsesta. Kovasti ovat aina neuvomassa, miten saisin niiden uhmaa kaitsettua: mun pitäis kuulemma ulkoilla enemmän (nyt talvella mun kipuraja menee parissa tunnissa, kun pukeminen ym on melekosta mättöä - toinen heittää vaatteita sitä mukaa pois kun minä saan toisesta päästä puettua ym.) ja mun pitäis tehä sitä ja tätä. Mutta kun yritän pyytää hoitoapua, niin sitä ei tipu. Sanovat vaan, että "onhan sulla se mies". Arvaattekin kai, että vanhempani vihaavat puolisoani, lasteni isää. On vaan kuulemma väärä mies ym ym. Ollaan melkeen 10 vuotta oltu yhdessä, että enköhän minä tiiä mitä olen tekemässä.



Nyt vaan tuntuu, että voimat uupuu tyystin. Tarttisin tosi kipeesti lomaa miehen kanssa, pari tuntia ei riitä, vaan vaikka kokonaisen yön. Mutta mistä mä värvään hoitoapua? Vanhemmat ja kummit on näköjään EI-listalla. Ystävillä on omat lapset hoidettavanaan. Ainahan ne Facebookissa kaakattaa, että voi kyl mä voin hoitaa niitä vähä aikaa ja kun h-hetki koittaa, ne peruu kun "tuli toi ilmasstointilaitteen huoltaja" tai "JAakko alko just yöllä oksentaa" jne.



Ja kun tarttisin sitä breikkiä säännöllisesti, nyt alkuun ainakin, koska olen tosi uupunut. Ja kun tosiaan en yksin viittis lähtee mihkää ostarille "hengailee". Haluaisin kotona laittaa lempimusiikkia soimaan niin että kuulisin siitä musiikista jotain ja haluaisin tilata ison pitsan ja syödä sen käsin, lattialla istuen. Haluaisin mennä nukkumaan klo.20 ilman että tarvii puurotella ja pestä lapsia. On ne aivan ihania ja rakkaita mutta juuri nyt kun uhmat on pahimmillaan, koen että olisin vapaahetkeni ansainnut.



Lisäksi olen kotihoidontuella kotona ja mies saa pientä palkkaa joten maksullinen hoitoapukin on sitten semmonen juttu, että ei siinä ole enää varaa sitä pitsaa tilata ja muutenkin saa miettiä mistä rahat rääpii kasaan, jos hoitaja maksaa kympin tunti - jos edes riittää, olus matkat ja me tarvittais hoitajaa ainakin 4-5 tunniksi väh. Vai onko teillä kokemuksia, onko noi maksulliset hoitajat hyviä ja hintansa väärti?



Onko muita ihmisiä, jotka eivät saa lapsiaan koskaan hoitoon? Tuntuuko teistä "toivottomalta" - siis että on saanut ne lapset joista on AINA haaveillut mutta samalla parisuhde väistyy kymmeneksi vuodeksi, kun ei ikinäkoskaan saa lapsia mihkään hoitoon? Ymmärrän, että ykköstehtäväni on nyt olla äiti ja ihanaahan tämä onkin, mutta väsyttää tää ainainen äiteily. Olen yötä päivää äiti kun päivisin hoidan lapsia ja öisinkin päivystysvuoro jatkuu vaan...

Kommentit (1)

Vierailija

Voi ei, lämpimiä ajatuksia :-) Meillä ollaan presiis samassa tilanteessa! Kolmeen vuoteen ei olla miehen kanssa oltu yhtään yötä kaksin eikä ilman lapsia; esikoinen on kolme ja kuopus kohta kaksi joten vipinää riittää. Ite olen molempien kanssa hoitovapaalla ja mies töissä joten raha on tiukalla. Meillä ei ole isovanhempia lainkaan 'käytössä' ja on tosi masentavaa kun pienestä joukosta sukua ei löydy hoitoapua ei sitten millään. On suorastaan raivostuttavaa kun on lupailtu että 'joo, joskus sitten voidaan hoitaa ja juu, meille voi tulla yökylään' mutta aina tosiaan tulee sitten se kuuluisa putki/remppa/huoltomies just sillon tai jotain muuta tapahtuu. Olis edes sitten lupailematta jos ei todellisuudessa halua/uskalla hoitaa lapsia. Toikin on tuttua et vanhempi voidaan ottaa mutta ei koskaan molempia. Sitten kuulemma voidaan kun ne on vanhempia niin on helpompaa. No daa, niin se on meilläkin helpompaa sitten :-)



Täytyy myöntää olevani hiukan kateellinen tuttaville joilla on mummolaa, pappalaa, kummilaa ja muuta hoitajaa tarjolla asti. Olet oikeassa ettei siinä parin tunnin syömässä käynnit missään tunnu enää.. Onhan se toki parempi kuin ei mitään.



Lapset ovat todella ihania, mutta ihanaa se olis olla ilmankin edes yksi yö miehen kanssa. Varmaan tulis vaan nukuttua sikeästi ja pitkään ;-) En edes muista mitä seksi on, mutta mitä ilmeisimmin sitä on harrastettu joskus koska kaksi lasta on ilmaantunut!



Kotiäitiys on parhaimmasta päästä, mutta lakisääteisiä lomia tarttis. Niitä rakkauslomia mitä edesmennyt Tommy Taberman esitti eduskunnassa :-DD



Jos yhtään siis lohduttaa, meitä on muitakin samassa veneessä!

Uusimmat

Suosituimmat