Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten oma äitisi opasti sinua kauneudenhoidossa?

Vierailija

Minua kiinnostaisi tietää, miten sinun oma äitisi opasti sinua kaudenhoidossa ja kysymys on suunnattu naisille!



Minua harmittaa kovasti, ettei oma äitini ole puhunut ikinä kauneudenhoidosta yhtään mitään minulle.



Muistan kun ekat menkat alkoivat, en saanut edes hankkia ohkasia siteitä tai tampooneja - piti käyttää äidin niitä TOSI paksuja siteitä (muistatteko 70-80-luvun lapset?!) ja ne tuntui niin hirveälle. Samoin kuukautiset oli tosi kivuliaat ja runsaat: äiti vaan raivosi kun taas on lakanat veressä eikä voinut ohjata mua hakemaan e-pillereitä. Ja kun ne lopulta itse hankin, äiti sai slaagin: joko sä seksielämän aloitat?!



Samoin rintani kehittyivät varhain, äiti ei auttanut yhtään rintsikoiden valinnassa. Pyrinkin peittelemään rinnat vaan hyvin ja lopputuloksena on lörpöt tissit :( Sain sitten teininä jonku hirveän topin, äiti ei voinut ostaa edes rintsikoita vaan semmosen kaameelta tuntuvan topin, yhden! Ei se tukenut isoja rintoja pätkääkään. Taisin olla 16 tai 17 kun sain rahaa räävittyä kasaan ja ostin ihan omat rintsikat.



Samoin äiti nalkutti aina kaikesta: shampoota kuluu liikaa, ei saa käyttää Clearasilia finneihin kun se on NIIN kallista. Ei korostanut hampaiden pesun merkitystä (sano vaan et kerran päivässä pitää harjata), ei neuvonut miten ihoa kandee rasvata - päinvastoin: aina voiteli talvella mun naaman Vaselinilla ja se kun jääty naamaan niin kylläpä tuntu kivalta! Ei antanut meikkivinkkejä, ei kertonut ihon puhdistamisesta, ei mitään! Kaikki piti opetella kantapään kautta. Ja nyt kun olen 30, tiedän millaiset on hyvin istuvat rintaliivit ja miten se iho kannattaa puhdistaa (kuorintaa, kosteutusta, puhdistusta ym) että se säilyisi hyvänä. Tosin tissit on jo menetetty (roikkuu niin ettei niitä enää mikään muu kuin kirurgi voi pelastaa) ja iho ei ole enää kovinkaan kimmoisa, kun ei sitä ole koskaan osannut hoitaa. Vasta kun tulin äidiksi muuta vuosi sitten, älysin mikä on aurinkorasvojen todellinen merkitys jne.



Kuulostan varmaan tosi vajaalta, mutta ei noita asioita ole voinut hoksata, kun ei sillon ollut nettiä kun minä olin nuori, minut kasvatettiin tosi häveliäästi: ei kavereiden kanssa puhuta menkoista tai tissiliiveistä ja kun ei äiti kertonut ja sisaruksia ei ole, niin mistäs olisin voinut tietää?



Itselläni on tytär ja hänen kanssaan en aio todellakaan toistaa samoja virheitä: en ole katkeroitunutkaan, joten haluan että hän välttää tekemäni virheet ja saa pidettyä itsensä hyvässä kunnossa vanhaksi saakka :)



Oma äitihän aina myöskin huomautteli että kuinka punastelen aina ja hikoilen paljon ja samalla hiihdätti minulla 20km hiihtolenkkejä talvella ja kesällä pyöräiltiin kymmeniä kilometrejä niin että opin vihaamaan kaikkea liikuntaa! Puhumattakaan hirviömäisestä koulun liikkamaikasta. Vasta nyt vanhemmalla iällä olen ymmärtänyt peruskunnon merkityksen - vasta kun sen menetin. Nyt olen muutaman vuoden kohottanut peruskuntoa ja voi miten tuntuu hyvältä!



Mutta olisi kiva kuulla, olenko ainoa puskissa kasvanut vai onko meitä muitakin? Harmittaako teitä, ettei äitinne koskaan opastanut kauneudenhoidossa? Vai opastiko hän ja olette siitä nyt kiitollisia?



Kertokaa!



Kommentit (4)

Vierailija

Varmasti sinunkin äitisi yritti parhaansa kanssasi ja hyvää hän tarkoitti. Tuskin äitisi nuoruudessasi edes tiesi kaikkea mitä nykypäivänä kauneudenhoidosta tiedetään, ellei ollut alan ammattilainen.

Vierailija

Ja samanikäinen olen kuin sinä. Voi jessus! =)



Ja me tosiaan asuttiinkin puskissa... lähin talo 5km:n päässä ja sitten kun meni yläasteelle niin voi jessus, aivan kamalaa. Kulkea keskustassa ihmisten ilmoilla rumissa vaatteissa jne.



Nuoremmat siskot on sitten saanu opetusta ja valistusta enemmän; on ollu merkkivaatteet ja rintsikoita ja meikkejä vinot pinot, myöskin hygieniasta ollut enemmän puhetta ja niitä hygieniatarvikkeitakin on äiti hankkinut hieman eri tavalla kuin meille vanhemmille sisaruksille. Meille riitti hieno suomalaiinen shampoo ja pala mäntysuopaa :/



Ja kyllä olen katkera mutta toisaalta ymmärrän että varmasti kyse oli myös rahasta ja sen puutteesta. Olenhan lama-ajan lapsi/nuori; äiti oli kotona pienten kanssa ja isä pienipalkkainen duunari. Varmasti osaltaan myös kyse ihan siitä että äiti ei osannut ajatella noita asioita koska olin ensimmäinen lapsi, mutta suurin syy lienee rahojen vähyys... ei vain ollut rahaa mihinkään ylimääräiseen.



Itselläni on useampi lapsi ja vanhin tyttö nyt kolmannella. Korostan kyllä puhatuden ja itsestä huolehtimisen merkitystä runsaasti.



Trauma melkeinpä jäänyt asiasta :)

Vierailija

sillä erotuksella että olen nelissäkymmenissä. En syytä äitiäni. Hän sai lapset hyvin nuorena, eikä vamasti ollut riittävän kypsä ja tiedostava neuvomaan lapsiaan eri ikäkausina. Me olimme myös hyvin köyhiä, joten oli selvää että jos vaikka halusi meikata tai käydä kampaajalla, ne rahat oli tienattava itse kesätöillä.



Minulla on onneksi kaunis iho. Olen "varjellut" sitä toisin kuin äitini, joka pesi ja pesee edelleen kasvonsa saippualla. Hän myös poltti 20 vuotta, minä en koskaan. Rintani on julkisen terveydenhuollon toimesta korjattu, joten sekin asia on nyt hyvin.



Monet asiat ovat sellaisia, että ne pystyy itse vanhemmiten korjaamaan. Ihon kannalta tärkeintä on elintavat, eivät niinkään rasvat (nämä tulee kuvioon vasta kun ikää on enemmän). Ainoa mitä minä harmittelen nuoruudestani on se, että maku ja tyyli ei kyllä kehittynyt yhtään lapsuudenkodissa. Joutuu tekemään töitä, että osaa valita itselle sopivia vaatteita sekä meikata oikein ja laittaa hiukset kauniisti. Toisaalta se on mahdollistanut sen, että ei haluakaan seurata muotia vaan löytää ennen kaikkea se oma tyyli, mieluiten persoonallinen sellainen.

Vierailija

Minulla on myöskin äiti, joka ei opettanut mitään. Eikä ole erityisemmin ollut läsnä, jolloin kaikki huonot ajat on saanut yksin kokea ja tuo kantapään kautta oppiminen on minullekin tuttua.

Olen myös alkanut laihduttamaan kun äiti syötti koko nuoruuden lihottavia ruokia ja makeisia. Mutta en koskaan saanut mitään mitä olisin todella Tarvinnut. Ja niin edelleen.

Uusimmat

Suosituimmat